Albania potentiaalisena vienti- ja investointikohteena
Albania on monelle suomalaiselle yritykselle vielä tuntematon Länsi-Balkanin maa. Albaniassa on asukkaita kolmisen miljoonaa, ja se on Euroopan köyhimpiä maita asukasta kohden lasketulla bruttokansantuotteella (4.000 €).
Maa vapautui kommunismin ikeen alta viimeisenä Euroopassa (1990), jolloin alkoi vähittäinen siirtyminen kohti eurooppalaista arvomaailmaa.
Pääkaupunki Tirana sijaitsee sisämaassa, ja sen asukasluku on arviolta 750.000. Maan toiseksi suurin kaupunki ja tärkein satama, Durres, sijaitsee 32 km päässä pääkaupungista Adrianmeren rannalla. Albanian pinta-alasta 70 % on vuoristoa.
Albanian talous
Albanian bruttokansantuote on vielä hyvin vaatimattomalla tasolla: 10,7 mrd. € vuonna 2016. Maan talous kasvoi viime vuonna 3,8 %, ja kuluvalle vuodelle arvioidaan 3,6 % kasvua. Viime vuosien talouskasvua ovat vauhdittaneet ulkomaiset investoinnit energiasektorille sekä kasvanut sisäinen kysyntä. Ostovoimaa parantavat myös ulkomailla työskentelevien albanialaisten rahalähetykset kotimaahan. Harmaan talouden osuudeksi arvioidaan vähintään neljännes bkt:stä.
Albanian julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna 2 %, ja maan julkinen velka on saatu supistettua hieman alle 70 %. Albanian hallituksen tavoitteena on saada velkataso alle 60 % vuoteen 2021 mennessä.
Albanian virallinen työttömyys on 15 % mutta todellisen työttömyyden arvioidaan olevan korkeampi. Albanian työmarkkinoiden suurimpina ongelmina ovat korkea rakenteellinen työttömyys ja työntekijöiden taitojen ja työmarkkinoiden vaatimuksien heikko kohtaaminen. Harmaan työvoiman osuus on myös suhteellisen korkea. Albanian keskimääräinen palkkataso on 235-400 € ja minimipalkka 190 €.
Albanian pankkijärjestelmä on vakaalla pohjalla ja riittävästi pääomitettu. Albanian pankkisektorilla toimii useita EU-alueelta kotoisin olevien pankkeja, joiden markkinaosuus on yli 50 % kokonaisliikevaihdosta. Euromääräisten lainojen osuus on korkea, ja se voi aiheuttaa jatkossa haasteita Albanian pankkisektorille. Järjestelemättömien luottojen osuus on 15 % pankkien lainakannasta.
Elinkeinoelämän rakenne
Maatalouden osuus Albanian bkt:stä on vielä suhteellisen korkea 23 % osuudella. Maatilat ovat pääasiassa pieniä perhetiloja, joiden tuotanto on myös pienimuotoista. Maataloussektorilla on tarvetta kasvattaa tilojen kokoa jotta niiden tuotanto on kilpailukykyistä. Maataloustuotteiden vienti on ollut tähän mennessä hyvin pienimuotoista.
Teollisuuden osuus on noin 24 % Albanian bkt:stä mutta varsinainen teollinen tuotanto vastaa vain 6,5 % maan bkt:stä. Pääasiassa italialaiset jalkine- ja vaatevalmistajat ovat hyödyntäneet maan alhaisia työvoimakustannuksia osana valmistusprosessia. Rakennusteollisuus on ollut yksi dynaamisista talouden sektoreista keskimäärin 14 % bkt –osuudellaan viime vuosina. Rakennuslupahakemukset ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla sen jälkeen kun rakennuskielto poistui. Kaivosteollisuutta on myös jonkin verran (kromi, kupari, ferronikkeli, hiili).
Palveluiden osuus on 53 % maan bkt:stä. Matkailun tarjoamiin mahdollisuuksiin on Albaniassa herätty vasta viime vuosina. Matkailun osuuden arvioidaan olevan 6 % tällä hetkellä. Albanian hallituksen tavoitteena on houkutella investointeja maan matkailusektorin kapasiteetin ja palveluiden parantamiseksi. Yhtenä houkuttimena on yöpymispalveluiden alv:in alentaminen 6 %:iin, sekä strategisten investoijien kategoriaan kuuluvien investointien verohelpotukset.
Viennin osuus Albanian bkt:stä on ollut 29 % luokkaa, ja vienti on keskittynyt lähinnä matalan lisäarvon tuotteisiin kuten öljyyn, metalleihin, tekstiileihin ja jalkineisiin.
Liiketoimintaympäristö
Albania on edistänyt muutoksia liiketoimintaympäristön parantamiseksi mutta haasteita on vielä edessä vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön aikaansaamiseksi. Yksi näistä haasteista on oikeussektorin reformin edistäminen eurooppalaisten standardien mukaisesti.
Maanomistusta koskevat kysymykset eivät ole täysin selkeitä Albaniassa. Hoxhan kauden päättymisen jälkeen maan omistusoikeus annettiin siinä asuvalle tai viljelevälle perheelle. Vuoden 1941 maanomistustilanteen perusteella useat perheet ovat vaatineet entisiä maitaan takaisin oikeusteitse. Maatalousmaaksi luokiteltua maata eivät ulkomaalaiset voi suoraan omistaa. Tämän ongelman voi ylittää vuokraamalla maata tietyksi ajaksi tai perustamalla Albaniaan yrityksen, jonka kautta hoitaa omistus. Asumista varten luokitellulla maalla ei tätä samaa ongelmaa ole.
Yritysten perustamista on helpotettu käyttöön otetun yhden luukun järjestelmän (one stop shop) kautta. Hakemusprosessit etenevät sähköisesti pari päivää kestävänä hyväksyntäproseduurina kun kaikki vaaditut liitteet ovat hakemuksen mukana.
Tietyn summan ylittävillä strategisilla investoinneilla on erityisstatus (mm. energia, telekommunikaatio, maatalous, matkailu, kaivosteollisuus). Lisätietoja on liitteenä olevassa laissa.
Infrastruktuuritarpeita
Albania oli muulta maailmalta suljettu maa monta vuosikymmentä eikä silloin nähty tarpeelliseksi rakentaa kattavaa liikenneinfrastruktuuria naapurimaiden suuntaan tai maan sisällä. Siten Albanialla on vielä paljon investointitarpeita infrastruktuurin parantamiseksi jotta siitä tulee toimiva eurooppalainen yhteiskunta. Albanian valtiolla on kuitenkin rajoitetut mahdollisuudet rahoittaa näitä isoja projekteja kansallisesta budjetista, ja siten komissio yrittää edistää ppp-projektien mallia maassa. Luonnollisesti hallitus yrittää houkutella myös ulkomaisia investoijia sijoittamaan maahan.
Albanian hallitusten prioriteettina on ollut viime vuosina maan tieverkoston laajentaminen ja parantaminen. Lähivuosien tavoitteisiin kuuluu toisen lentokentän rakennuttaminen eteläosaan maata matkailunkin vauhdittamiseksi, Tiranan lentokentän ja Durresin sataman välisen rautatieyhteyden edistäminen matkustaja- ja rahtiliikenteelle sekä maantieverkoston laajentaminen naapurimaiden eurooppalaisiin liikenneverkostoihin yhdistämiseksi. Albanian julkista liikennettä tulisi laajentaa myös kasvavan matkailun myötä kun tänä päivänä ainoana julkisen liikenteen välineenä toimivat bussit sekä Tiranan sisäisessä liikenteessä että pääkaupungin ja muiden kaupunkien välillä.
Albanian energiasektori
Albanian sähköntuotanto nojaa 98 % vesivoimaan. Olemassa oleva sähköntuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan maan tarpeita, ja 30–40 % sähköstä on jouduttu tuomaan ulkomailta - vähäsateisina vuosina jopa 50 %. Albanian valtionyhtiö KESH(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):in omistuksessa on maan kolme suurinta vesivoimalaa 1350 MW kapasiteetilla. Vesivoimalat sijaitsevat Drin-joen varrella pohjoisosassa maata, ja niillä tuotetaan 79 % maan sähköstä.
Norjalaiset ovat tuoneet kaivattua pääomaa maahan kun Norjan valtion sähköyhtiö Statkraft on albanialaisen tytäryhtiönsä (Devoll Hydropower(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) kautta rakentanut jo yhden toiminnassa olevan vesivoimalan (73 MW) Banjan alueelle Koillis-Albaniaan, ja toista vesivoimalaa ollaan rakentamassa Moglicen alueelle. Yhteiskapasiteetiltaan norjalaisten omistamat vesivoimalat ovat 256 MW, ja ne lisäävät Albanian sähköntuotantokapasiteettia 17 %.
Albanian kantaverkosta vastaa valtion omistama OSHEE(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) –yhtiö, jonka haasteena on vanhentunut sähkönjakeluinfrastruktuuri. Investointitarpeet infrastruktuurin modernisoimiseksi, uusien sähkölinjojen vetämiseksi naapurimaiden verkkoon yhdistämiseksi sekä uusien muuntoasemien rakentamiseksi ovat arviolta 800 milj. €.
Albanian maaperässä on yksi Euroopan suurimmista öljyvarannoista – Patos Marinzan öljykenttä Keski-Albaniassa. Kiinalaisella Bankers Petroleum(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) -yhtiöllä on 25-vuotinen sopimus Albanian hallituksen kanssa öljykentän hyödyntämisestä. Albanian maaperästä on pumpattu öljyä jo vuodesta 1929 eri intensiteetillä, ja arviolta 70 % hyödynnettävissä olevasta öljystä on jo nostettu. Albanian energiaministeriön mukaan jäljellä oleva öljy sisältää paljon rikkiä eikä sitä pystytä kunnolla hyödyntämään vanhalla teknologialla.
Albanian valtionyhtiö, Albpetrol(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), on vastuussa öljykenttien hyödyntämissopimuksista yksityisten tahojen kanssa. Albanian valtio on joutunut peruuttamaan joidenkin öljykenttien hyödyntämissopimukset kun sopimuksen tehneet yhtiöt eivät ole päässeet investoinneissa käytännön tasolle (esim. Trans Atlantic Albanian, Phoenix Petroleum:in ja Emanuelle Adriatic Energy).
Isoista monikansallisista yhtiöistä Shell toimii Albaniassa tytäryhtiönsä Shell Upstream Albanian kautta, joka on tehnyt sopimuksen Albanian valtion kanssa Etelä-Albanian vuoristoalueen öljykentän hyödyntämisestä.
Albaniassa ei ole enää öljynjalostustoimintaa kun entinen valtionyhtiö ARMA ajautui vuonna 2016 konkurssiin.
Albanian maaperästä on saatu myös maakaasua, ja viime vuosina sen tuotanto on ollut noin miljoonan m3 luokkaa. Tuotannon huippu saavutettiin 1980-luvulla.
Albanian hallitus yrittää houkutella kiinteillä syöttötariffeilla uusiutuvien energialähteiden rakentamista ja käyttöönottoa yksityisten investoijien taholta. Pidemmän aikavälin suunnitelmissa Albanian hallituksen tavoitteena on houkutella yksityisiä investointeja kolmeen 500 MW maakaasuvoimalaan (v. 2020 jälkeen) kun TAP –kaasuputki on valmistunut. Transadriatic pipeline kulkee Albanian halki eteläosassa maata, ja siten maakaasuvoimalat sijoittuisivat niiden läheisyyteen.
Telekommunikaatiosektori
Albanian markkinoilla toimii kolme matkapuhelinoperaattoria. Matkapuhelinten penetraatioaste on Albaniassa noin 180 % mutta lankapuhelinten vain 20 %.
Vodafone Albania(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (53 % markkinaosuudella)
Telekom Albania (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)(33 % markkinaosuudella) kreikkalaisen Cosmote:n tytäryhtiö
Albtelecom(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (14 % markkinaosuudella) entinen valtionyhtiö, joka nykyään turkkilaisten Cetel Telekom:in ja Turktelekom:in omistuksessa. Yhtiö tarjoaa ainoana kiinteitä puhelinyhteyksiä Albanian markkinoilla.
Kulutustavarasektori
Suurimmat supermarketketjut Albaniassa ovat:
Big Market (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Spar(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (hollantilainen)
Conad(Linkki toiselle web-sivustolle.) (italialainen)
Ecomarket(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Kauppaketjujen hyllyillä on pääasiassa ulkomaisia tuotteita ja kaupan omia merkkejä, joten kilpailukykyisillä kuluttajatavaroilla voisi olla myös mahdollisuuksia päästä valikoimiin. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 % Albaniassa tarjolla olevista tuotteista olisi ulkomaista alkuperää.
Suurimpia rakennusyhtiöitä Albanian markkinoilla:
Gener 2 (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Trema Engineering(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Albstar (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Mane TCI (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Kontakt (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Limak Insaat (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (turkkilainen rakennusyhtiö)
Albanian investointilaki (avautuu uuteen ikkunaan)
Teksti: ja valokuvat :Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena