Alankomaiden talous jatkaa kasvuaan
Alankomaiden talous kasvoi vuonna 2017 nopeammin kuin kertaakaan finanssikriisiä seuranneena vuosikymmenenä. Talouskasvun pohja on laaja, ja sitä tukevat kaikki menoluokat. Erityinen rooli on yksityisen sektorin investoinneilla sekä kansainvälisellä kaupalla, jota kiihtyvä vienti EU:n alueelle on elvyttänyt.
EU-maiden välisissä kilpailukykymittauksissa Alankomaat on noussut aivan kärjen tuntumaan, ja tulevan vuosikymmenen alkuun ulottuvissa ennusteissa kilpailukyvyn odotetaan jopa vahvistuvan. Luottamus talouteen on historiallisen korkealla sekä kuluttajien että yksityissektorin piirissä. Vuodesta 2018 odotetaan yksityisen kulutuksen huippuvuotta.
Talouskasvun tunnusluvut
Alankomaat on Euroopan unionin tiheimmin asuttu valtio. Noin 17-miljoonainen väestö asuttaa aluetta, joka on kooltaan alle puolet Suomen Lapista. Väestöstä n. 40 % asuu ns. Randstadin alueella, eli Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin muodostamassa urbaanissa teollisuuskeskittymässä. Alankomaat on kääntänyt näennäisen pienuutensa edukseen, ja sen talous on euroalueen viidenneksi suurin; Eurostat arvioi vuoden 2017 bruttokansantuotteen 731,3 miljardin euron suuruiseksi.
Alankomaiden keskuspankki julkaisi puolivuosittaisen talouskatsauksensa joulukuussa 2017 ja taloustutkimuslaitos CPB maaliskuussa 2018. Ennusteiden mukaan Alankomaiden talouskasvu tulee tänä vuonna kiihtymään edellisvuoden 3,1 prosentista 3,2 %:iin. Ennusteisiin on syytä suhtautua varauksella, sillä talouden kasvuvauhti ja viennin kiihtyminen ovat yllättäneet positiivisesti, minkä vuoksi esimerkiksi edellisen puolivuotiskauden aikana kasvuennusteita jouduttiin toistuvasti korjaamaan ylöspäin. Myös työpaikkojen määrän lisääntyminen on kiihtynyt vuoden 2017 kolmannelta neljännekseltä alkaen.
Sekä Alankomaiden keskuspankki että taloustutkimuslaitos CPB ennustavat kasvun jatkavan reipasta 2,3-2,7 % vuosivauhtia kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka. Talouskasvun pohja on laaja, ja sitä tukevat kaikki menoluokat. Talouden kasvu nojaa yhä enemmän kotimaiseen kulutukseen, jota yritysten investoinnit ja ihmisten kasvava ostovoima tukee.
Talouden suotuisaa kehitystä ruokkii erityisesti kiihtyvä vienti EU-maihin. Vuoden 2017 kauppatase oli noin 71 mrd. € ylijäämäinen. Korkeasta lähtötasosta huolimatta EU-vienti kasvoi viime vuonna 8,8 %, ja kasvu on jatkunut vahvana vuoden 2018 alkukuukausina. On huomattavaa, että Alankomaat käy eniten lisäarvoa tuottavaa kauppaa eurooppalaisten kumppanien kanssa, jotka eivät kuulu maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon.
Alankomaiden julkisen talouden ylijäämä kasvoi 0,6 prosenttiin vuonna 2017 (vuonna 2016 0,4 %) ja kasvun odotetaan jatkuvan kuluvana vuonna. Muutos selittyy aikaisempaa korkeammilla verotuloilla tulo-, yritys- ja arvonlisäverosta sekä työllisyyden parantumisella. Esimerkiksi uusia sosiaalietuuksien hakijoita oli vuonna 2017 noin 20 000 edellisvuotta vähemmän.
Julkisen velan osuus BKT:sta laski loppuvuodesta 58,7 %:iin – alle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen raja-arvojen. Alankomaiden keskuspankki ennustaa julkista velkaa olevan enää noin 50 % BKT:stä vuoden 2019 loppuun mennessä. Halutessaan uusi hallitus voi luoda puskurin vaikeampien aikojen varalta, mitä myös keskuspankki suosittaa. OECD osaltaan suosittelee hyödyntämään yhtä euromaiden korkeimmista ylijäämistä osallistavan kasvun luomiseen. Lähivuosina julkinen talous voi ennusteiden mukaan painua uudelleen alijäämäiseksi, kun samaan aikaan sosiaalimenoihin kohdistuu kasvupainetta väestön kiihtyvän eläköitymisen myötä, puolustusmenoja lisätään ja tulot pohjoisen kaasukentiltä pienenevät.
Alankomaiden työllisyys on kohentunut ennätysnopeasti ja vuoden 2017 lopussa työttömiä oli enää 4,4 % työvoimasta. Tänä vuonna työttömien määrä voi laskea ennen talouskriisiä mitattuihin ennätysalhaisiin lukuihin (12/2008 työttömyys 3,8 %). Alankomaiden työttömyyslukuihin vaikuttaa kuitenkin merkittävä itsenäisten ammatinharjoittajien (self-employed) määrä. Varsinkin naisten osa-aikatyö on Alankomaissa hyvin yleistä; työikäisistä naisista yli 70 % tekee osa-aikatyötä, eikä se rajoitu vain aikaan, jolloin joustoa työelämästä tarvitaan esimerkiksi pienten lasten vuoksi. Myös miesten osa-aikatyön osuus on EU:n korkein – noin 20 %.
Osa talouskriisin aikaan työmarkkinoilta vetäytyneistä on rohkaistunut palaamaan markkinoille, ja osa-aikatyötä tekevistä monet ovat valmiita ottamaan lisää työtä, mikä tasaa kasvun vaikutuksia työllisyyteen ja palkkoihin. Alankomaiden taloustutkimuslaitos CPB kuitenkin kehottaa huomioimaan, että työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat analyysit ovat talousennusteiden epävarmimmista päästä. Epävarmuustekijöiksi katsotaan muun muassa iäkkäiden ja naisten osallistuminen työelämään, minkä kehittymistä on vaikea arvioida.
Alankomaiden keskuspankki arvioi inflaation jatkavan maltillista, alle 1,5 prosentin vuosikasvua vuonna 2018, vaikka vahva kotimainen kysyntä sekä nousseet energiahinnat luovatkin painetta inflaation kiihtymiselle. Keskuspankin arvio inflaation suuruudesta vuodelle 2018 on 1,4 prosenttia. Vuonna 2019 inflaation odotetaan nousevan 2,3 prosenttiin kulutustavaroihin kohdistuvan verouudistuksen vuoksi.
Kilpailukyky
Alankomaat on maailman viiden kilpailukykyisimmän talouden joukossa sveitsiläisen IMD:n vuoden 2017 arviossa. Se on parhaiten sijoittunut EU-maa. Edellisen kerran maa oli yhtä korkealla sijalla 15 vuotta sitten. Alankomaat on parantanut sijoitustaan varsinkin vahvan talouden ja hallinnon tehostamisen ansiosta. Kotimainen talouskehitys, investoinnit ja kasvanut tehokkuus olivat myös merkittävässä roolissa. IMD arvioi Alankomaiden olevan kykeneväisin hyödyntämään kansainvälisiä ideoita sosiaalisen joustavuuden ja koulutetun työvoiman ansiosta.
Alankomaat pärjäsi loistavasti myös Maailman talousfoorumin (WEF) viimeisimmässä kilpailukykymittauksessa, nostaen sijoitustaan yhden pykälän sijalle neljä. Kaikilla eri kilpailukykyindikaattoreilla mitattuna Alankomaat sijoittuivat EU-maiden välisessä vertailussa kolmanneksi aivan kärjen tuntumaan. Tulevalle vuosikymmenelle ulottuvissa ennusteissa Alankomaiden odotetaan olevan kykeneväinen säilyttämään korkean kilpailukykynsä tai jopa vahvistamaan sitä. Selittäviksi tekijöiksi mainitaan muun muassa avoin ja uudistuskykyinen talous, innovatiivisuus, osaava työvoima sekä pienet alueelliset erot; kaikki Alankomaiden pienalueet sijoittuvat kilpailukykyvertailuissa selvästi EU-keskiarvon yläpuolelle.
Optimismi hallitsee
Alankomaiden tilastokeskuksen useita talouden indikaattoreita seuraava taloussuhdannearvio totesi vuonna 2017 maassa yksiselitteisesti vallitsevan talousbuumin. Luottamus talouteen yksityisen sektorin keskuudessa oli historiallisen korkealla ja erityisen vahvaa luottamus oli rakennusalalla ja tukkukaupassa. Optimismin voidaan todeta olevan vahvaa kaikilla muilla paitsi kaivosalalla, vaikka senkin parissa luottamus talouteen on kasvanut useamman kvartaalin ajan. Yritysten investointien määrässä vuonna 2017 mitatun 2,5 % vuosikasvun odotetaan jatkuvan samalla tasolla myös kuluvana vuonna.
Kuluttajien luottamus talouteen on korkeimmillaan kuuteentoista vuoteen. Palkkojen arvioidaan nousevan 2,1 % tänä vuonna sekä 2,5 % ensi vuonna. Vuonna 2016 toteutettu viiden miljardin euron veroalennus kiihdytti yksityistä kulutusta, jonka arvioidaan saavuttavan huippunsa kuluvana vuonna. Alankomainen kuluttaja käyttää noin puolet tuloistaan palveluihin.
Investoinnit omistusasuntoihin nostavat kotimaista kysyntää, mutta investointitahdin odotetaan hidastuvan kuluvana vuonna. Alkuvuodesta kiinteistöjen hinnat saavuttivat maan keskiarvolla mitattuna talouskriisiä edeltävän tason, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Erityisesti suurissa kaupungeissa kiinteistöjen hinnat ovat nousseet lähes 10 % vuosivauhtia, ja lainanmyöntämisen ehtoihin tullaan mahdollisesti tekemään tarkennuksia, joilla ennaltaehkäistään mahdollisten arvonalenemien aiheuttamia kotitalouksien velkaongelmia.
Avoin talous
World Economic Forum ja Global Alliance for Trade Facilitation ovat arvioineet Alankomaat maailman toiseksi avoimimmaksi taloudeksi heti Singaporen jälkeen. Niin ulkomaisten yritysten toimintaa Alankomaissa kuin paikallisten yritysten kurottautumista ulkomaille on pyritty helpottamaan. Viennin osuus Alankomaiden BKT:sta on merkittävä – 84,6 prosenttia. Alankomaat onkin maailman viidenneksi ja euroalueen neljänneksi suurin vientimaa. YK:n COMTRADE-tietokannan mukaan 77 % Alankomaiden viennistä suuntautuu Eurooppaan, ja Aasian vienti (12 %) on jo ohittanut selvästi Pohjois-Amerikan (7,7 %).
Noin puolet viennistä on välityskauppaa. Suuri määrä EU:n ulkopuolelta saapuvasta tavarakaupasta kulkee sisämarkkinoille Alankomaiden kautta, joten välityskauppa on pienestä arvonlisästä huolimatta hyvä tulolähde maalle – saahan tavarat tullaava valtio pitää 20 % tullimaksuista hallintokuluina. Alankomaiden merkittävimmät kauppakumppanit ovat järjestyksessä Saksa, Belgia, Iso-Britannia ja Ranska.
Alankomaiden viennissä keskeisimmät tuoteryhmät ovat öljytuotteet, kemikaalit ja kemialliset tuotteet kuten lääkevalmisteet sekä koneet ja laitteet. Merkittävimpiin tuontitavaroihin ovat vuodesta toiseen lukeutuneet öljytuotteet, koneet ja laitteet, kulutuselektroniikka, ajoneuvot sekä kemikaalit ja kemialliset valmisteet. Palvelutuonnissa korostuvat liike-elämän palvelut sekä IT-palvelut.
Yli 100 neliökilometrin laajuinen Rotterdamin satama on Euroopan suurin ja maailman 11. suurin konttisatama. Syyttä ei satamaa ole nimetty Europortiksi. Schipholin lentokenttääkin on kehitetty vahvasti myös tavararahdin kasvattamisen näkökulmasta, mutta kasvun rajat alkavat nykyisellään olla saavutettu; etenkin ruuhka-aikoina kenttä toimii maksimikapasiteetilla, eikä laajentaminen ole ympäristön puolesta mahdollista. Vaikka yhteydet ovat nykyisellään erinomaiset, Schipholin ruuhkaisuuden tuomat rajoitteet on nostettu esille mietinnöissä, joissa on pohdittu Alankomaiden valmiutta ottaa vastaan Brexitin takia uudelleensijoittuvia yrityksiä ja organisaatioita.
Kansainväliset yritykset
Alankomaissa monikansallisia yrityksiä kiinnostavat sen sijainti, avoin talous, koulutettu työvoima ja dynaaminen yrityssektori. Alankomaat pyrkii myös aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia yrityksiä maahan. Sillä on laaja verkosto verosopimuksia sekä edullinen verotus maahan asettuville kansainvälisille yrityksille. Ulkomaalaiset asiantuntijat voivat saada erityiskohtelua verotuksessa (30 % veroaste). Innovatiivisia startupeja perustavat yrittäjät voivat hakea erityistä startup-viisumia.
Yhtiövero on liikevaihdosta riippuen 20 – 25 prosenttia, mutta tähän odotetaan hienoisia muutoksia Alankomaiden uudistaessa yritysverotusjärjestelmäänsä tulevina vuosina. Tarkoituksena on sekä alentaa verotasoja että laajentaa verotuspohjaa, mutta myös samalla tukkia verovälttelyn mahdollistavat porsaanreiät. Vaikka Alankomaat itsessään ei lukeudu veriparatiisiksi, on sen verotusjärjestelmän rakenteita, jotka mahdollistavan varojen ja voittojen kierrättämisen veriparatiisien kautta, arvosteltu laajalti.
Alankomaiden markkinoista kiinnostuneita ulkomaalaisia yrityksiä palvelevat muun muassa Netherlands Enterprice Agency (www.rvo.nl(Linkki toiselle web-sivustolle.)) ja Netherlands Foreign Investment Agency (www.investinholland.com(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Maahan asettumista on tukemassa merkittävä määrä valtakunnallisia ja alueellisia palveluverkostoja. Alankomaat rekrytoi aktiivisesti myös PK-yrityksiä, ja esimerkiksi usea suomalainen IT-yritys on viime vuosina perustanut toimipisteen maahan.
Työvoima ja työmarkkinat
Alankomaiden työvoima on yksi merkittävimmistä maan kilpailukykyä nostavista tekijöistä. Yli 90 % hollantilaisista taitaa englantia. OECD on arvioinut 16–24-vuotiaiden hollantilaisten kognitiiviset taidot maailman parhaiden joukkoon. Kun tarkastelu ulotetaan 16–65-vuotiaisiin, voidaan taitojen todeta edelleen olevan OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla.
Alankomaiden erityispiirre on itsensä työllistävien suuri määrä. Noin 800 000 hollantilaista on ainoastaan freelance-työnsä varassa, ja noin 553 000:lla on jokin toinen tulonlähde kuten osa-aikatyö, eläke tai sosiaalietuudet. Vuosina 2016–2017 itsensä työllistävien osuus kasvoi entisestään, joskin vakituisten työsuhteidenkin määrä nousi yleisen työllisyystilanteen parantuessa.
Epätyypillisessä työsuhteessa (ns. nollatuntisopimukset, vuokratyöntekijät ym.) on 3,2 miljoonaa hollantilaista. 15–25-vuotiasta työvoimasta miltei 70 % on itsensä työllistäviä, yli 65-vuotiaista 80 prosenttia. Itsensä työllistäminen on erityisen yleistä maataloudessa (yli 70 %), palvelualalla (65 %) sekä kulttuuri- ja urheilualalla (60 %). Vastaavan sosiaaliturvan omaaviin verrokkimaihin verrattuna itsensä työllistävien osuus on merkittävä Alankomaissa. Syyksi on tarjottu verotusta, joka on hyvin edullinen itsensä työllistäville. Toinen mahdollinen syy on työnantajien haluttomuus palkata vakinaisia työntekijöitä, koska irtisanominen itsessään vaatii työnantajalta vankat perustelut ja siihen liittyvät korvaukset ovat Alankomaissa varsin korkeat.
OECD kiinnittää huomiota myös siihen, että ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien ja ainoastaan toisen asteen koulutusta omaavien kirjalliset taidot ovat huomattavasti heikommat kuin kantaväestön ja/tai kolmannen asteen koulutuksen läpikäyneiden. Huolestuttavaa on, että heikompi suoriutuminen jatkuu toisen polven maahanmuuttajien keskuudessa, jotka ovat ainoa OECD:n keskiarvoa heikommin suoriutuva ryhmä maassa. Ilmiö on haaste Alankomaiden koulutuspolitiikalle ja -järjestelmälle. Tiettyä polarisaatiota työvoimassa ja -tehtävissä on havaittavissa.
OECD tuo esiin myös ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden työmarkkinoilla. Ilmiö liittyy osin Alankomaiden harvinaisen suureen määrään itsenäisiä ammatinharjoittajia. Liikkuvuus pysyvissä työsuhteissa on alhaista, ja toisaalta itsensä työllistävät eivät pääse osaksi suuremmilla työpaikoilla tarjottavaa koulutusta. OECD arvioi kohtaamattomuuden saattavan heikentää tuottavuutta neljä prosenttia, ja maan keskuspankki katsoo kohtaamattomuuden ongelman hidastavan työllisyyden alenemista enenevissä määrin maan lähestyessä täystyöllisyyttä.
Alankomaiden tilastokeskus CBS on laskenut, että 20–30-vuotiaiden palkansaajien käytössä on inflaatiokorjattuna noin 800 euroa vähemmän rahaa kuussa verrattuna 1990-lukuun. Ryhmään kuuluu 890 000 palkansaajaa, jotka ovat tulleet työmarkkinoille, kun talouskriisi oli pahimmillaan; ikäluokka on kärsinyt työttömyydestä, ottanut vastaan koulutustaan vastaamatonta työtä tai venyttänyt opintojaan osa-aikatöitä tehden. Samaan aikaan lisääntynyt työmarkkinoiden joustavuus itsensä työllistämisen muodossa on saattanut myös vaikuttaa kehitykseen.
Vuonna 2016 keskimääräinen kuukausipalkka Alankomaissa oli 2 816 €. Puolivuosittain tarkastettava, yli 22-vuotiaita työntekijöitä koskeva, Alankomaiden minimipalkka nousi tammikuussa 1 578 euroon. Yksityisyrittäjien ja muidenkin itsensä työllistävien on maksettava itselleen vähintään minimipalkkaa, jotta varmistetaan eläkkeiden ja sosiaaliturvamaksujen riittävä kertymä. Alle 22-vuotiaille säädetty minipalkka pienenee porrastetusti iän mukaan; esimerkiksi 20-vuotiaille on maksettava täysipäiväisestä työstä vähintään 1 104 €/kk ja 18-vuotiaille 749 €/kk.
Alankomaat Suomelle merkittävä kauppakumppani
Tullin tilastojen mukaan Alankomaat nousi Yhdysvaltojen ohi Suomen kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi vuonna 2017. Suomen vienti Alankomaihin oli arvoltaan 4,1 miljardia euroa.
Alankomaiden osuus Suomen kokonaisviennistä kasvoi 6,9 prosenttiin, kun se vuonna 2016 oli 6,5 prosenttia ja vuonna 2015 6,6 %. Kahdenvälisen kaupan kasvua tarkasteltaessa on huomioitava Alankomaiden merkitys transitio- eli välityskaupassa, tulli muistuttaa. Alankomailla on myös keskeinen asema esimerkiksi kemikaalien ja metallien kaupassa sekä ylipäänsä kansainvälisessä jälleenviennissä, minkä vuoksi maailmankaupan positiiviset kasvuluvut heijastelevat Suomen ja Alankomaiden kahdenväliseen kauppaan.
Edellinen tullin katsaus kahdenväliseen kauppaan ilmestyi lokakuussa 2017. Katsauksen mukaan lähes kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien vienti Alankomaihin kasvoi tammi-heinäkuussa 2017, mutta suurimpina tuoteryhminä erottuvat yhä metallit sekä kemianteollisuuden tuotteet. Metallien vientimäärät laskivat viime vuodesta, mutta vientihintojen kasvu veti koko tavararyhmän viennin arvon nousuun.
Tuonti Alankomaista kasvoi edellisvuodesta noin viisi prosenttia lähes 3,5 miljardiin euroon. Maan osuus Suomen tavaratuonnista oli 5,6 prosenttia, eli 0,4 prosenttiyksikköä vuotta 2016 vähemmän. Alankomaat on ollut vuodesta 2008 lähtien vuosittain Suomen viidenneksi suurin tuontimaa. Erityisesti tietokoneiden ja teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti Alankomaista kasvoi tammi-heinäkuussa. Myös öljyjalosteiden tuonnin arvo nousi tammi-heinäkuussa jyrkästi, mutta muiden kemianteollisuuden tuotteiden ja kasviöljyjen tuonnin arvo laski.
Brexit ja muut poliittiset riskit
Rabobankin ja KPMG:n hiljattain julkaisemat analyysit Brexitin vaikutuksista korostavat Alankomaiden talouden kärsivän keskimäärin muita EU-maita enemmän mahdollisesta hard-Brexitistä, johtuen maiden tiiviistä kauppasuhteista ja Alankomaiden asemasta kansainvälisen kaupan solmukohtana. Iso-Britannia on Alankomaiden toiseksi tärkein kauppakumppani, ja vienti Britanniaan on vuosittain kattanut noin 10 % Alankomaiden kokonaisviennistä.
Brexitin aiheuttama BKT:n alentuma voi Alankomaissa kivuta jopa 4,25 prosenttiin, mikä tarkoittaisi noin 4 000 euron rahallista menetystä jokaista alankomaalaista työntekijää kohden. Hard-Brexitin toteutuessa vuodelle 2020 ennustettu 1,5 % talouskasvu voi painua lähelle nollaa. Lisäksi Brexitin odotetaan muodostavan muun muassa kaupan hidasteita Alankomaiden tullausjärjestelmiin ja tuottavan päänvaivaa rahtiterminaaleissa, joissa ei nykyisellään ole valmiuksia EU-rajat ylittävän kaupan nopealle kasvulle. Toisaalta, Brexitin vuoksi uudelleensijoittumista harkitsevat yritykset voivat nähdä Alankomaat houkuttelevana vaihtoehtona avoimen talouden ja kielitaitoisen työvoiman vuoksi.
Rabobank kehottaa viimeisimmässä maaraportissaan pitämään silmällä muitakin poliittisia riskejä. Kansainvälisen transitiokaupan merkittävänä kauttakulkumaana Alankomaat hyötyy suhteellisen paljon maailmantalouden yleisestä piristymisestä – samoin ulkoisilla shokeilla voi olla keskimääräistä suurempi vaikutus maan talouteen. Maaliskuussa 2018 pankki nimesi Alankomaihin vaikuttavina esimerkkeinä mahdollisen eskalaation Etelä-Kiinan merellä, Lähi-idän konfliktien laajenemisen ja kansainvälisen kauppasodan uhkan.
Eero Vento päivittänyt katsauksen 20.4.2018.