Alankomaiden talouden näkymät 2007: Kasvun huippu jo ohitettu?
Yleisesti ottaen makroekonomiset indikaattorit (budjetti, valtion velka, eläkevarannot, tuottavuus, kilpailukyky) ovat erinomaisessa kunnossa. Kasvun tekijöinä investoinnit, kotimainen kysyntä ja valtion elvytystoimet.
Tulevan hallituksen talouspoliittiseksi prioriteeteiksi nousevat ainakin energiakysymykset, ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Maastamuutto uusi kasvava trendi yhteiskunnassa - talouspoliittinen merkitys jää nähtäväksi.
Kotimaisen tuotannon osuus bruttokansantuotteesta on supistumassa edelleen viennin/välityksen kustannuksella. Alankomaiden perinteinen asema kaupan välittäjänä korostuu entisestään tulevaisuudessa.
Talouden tämänhetkiset riskit liittyvät kansainväliseen kehitykseen - erityisesti siihen mitä Saksan ja USA:n talouksissa tapahtuu - euron vahvistumiseen sekä kiinteistöjen arvoon.
Talous erinomaisessa kunnossa
Alankomaiden talous on tällä hetkellä yleisesti ottaen erinomaisessa kunnossa, mitä osoittavat toinen toistaan paremmat makroekonomiset indikaattorit. Alankomaat näyttää selvinneen erityisesti vuosien 2002-2005 talouslamasta, joka oli jyrkempi kuin muissa EU-maissa. Tähän on vaikuttanut epäilemättä hallituksen määrätietoinen talouspolitiikka (jos koiran häntä on katkaistava, on syytä tehdä se kerralla, ei osissa). Laman opetus on kuitenkin: "you should repair you roof during the sunshine".
Kotimaiset ja kansainväliset vertailut (CPB, IMF, OECD, Moody, Economist) osoittavat Alankomaiden jatkavan jo saavuttamallaan tasaisella kasvu-uralla. Tämä on omiaan kasvattamaan kuluttajien turvallisuuden tunnetta ja luottamusta omaan varallisuutensa, minkä uskotaan ylläpitävän kotimaisen kysynnän kasvua 2007. Valtionvelka on supistunut 47 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja budjetti on ylijäämäinen. Kansantuote (520 miljardia €) kasvaa jälleen tasaisesti ja on väkilukuun suhteutettuna EU:n neljänneksi suurin, heti Luxemburgin, Irlannin ja Tanskan jälkeen. Tuottavuus kasvaa, joskaan ei niin nopeasti kuin muualla EU:ssa. Alankomaiden lähtökohdat ovat kuitenkin hyvät: talouden tuottavuus on ollut perinteisesti maailman kärkitasoa.
Missä suhdannekierron vaiheessa Alankomaiden talous tällä hetkellä on?
Syksyn kuluessa on saatu merkkejä siitä, että talouden kasvuvauhti olisi tasaantumassa. Ainakaan vielä ei voida kuitenkaan sanoa, että suhdannekierron huippu olisi saavutettu, koska viennin arvon uskotaan päinvastoin kasvavan lähitulevaisuudessa ja kyydittävän talouden suotuisaa kehitystä vuonna 2007. Sitä paitsi nousukauden keskimääräinen kesto on ollut toisen maailmansodan jälkeen keskimäärin neljä ja puoli vuotta. Alankomaiden nykyinen nousukausihan alkoi vasta vuoden 2005 toisella puoliskolla, ja esimerkiksi ostovoima on kasvanut vasta 2006 (arvio +1,8 %) neljän heikon vuoden jälkeen.
Talouden kasvuvauhti tasaantunut
Talouden kasvuvauhti näyttää joka tapauksessa tasaantuneen syksyn kuukausina. Kun ensimmäisen vuoneljänneksen kasvu oli 2,9 prosenttia ja toisen 2,8 prosenttia, on kolmannen vuosineljänneksen alustava lukema enää 2,7 prosenttia. Talouspoliittinen tutkimuslaitos on joutunut tarkistamaan aiempaa 3,2 prosentin kasvuennustetta alaspäin kolmeen prosenttiin. Juuri päättyneen vuoden talousluvut julkistetaan 13. helmikuuta. On todennäköistä että vastoin odotuksia jäädään selvästi alle kolmen prosenttiin. Esimerkiksi Economistin arvio vuodelle 2006 on tällä hetkellä vain 2,7 prosenttia - ja ennuste ensi vuodelle 2,3 prosenttia.
Mistä kasvun todennäköinen hidastuminen johtuu?
Kun tarkastellaan viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtunutta talouden elpymistä, on syytä muistaa että se on rakentunut pitkälti kotimaisen kysynnän ja valtion elvytystoimien varaan. Ulkomaankaupan todellinen arvonlisäys on pysynyt lähes samana. Kotimaisen kysynnän kasvua on leikannut viime kuukausina työttömyyden oletettua hitaampi supistuminen. Tilastokeskuksen analyysin mukaan tähän vaikuttaa osaltaan kotiäitien tulo työmarkkinoille vuoden 2006 aikana. Toinen osaselittäjä on ongelmat työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat, kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä optimaalisesti kohtaa.
Kokonaistalouden kehitystä saattaa hidastaa myös kotitalouksien jatkuva varovaisuus. Kuluttajien luottamus on kasvanut hivenen odotettua hitaammin. Samalla kun suurin osa kotitalouksista uskoo talouspoliittisen tilanteen kohentuvan 2007, enemmistö samasta joukosta on kuitenkin on edelleen sitä mieltä että heidän oma taloustilanteensa ei vielä 2007 vastaavasti kohene.
Mitkä ovat tulevan hallituksen talouspoliittiset vaihtoehdot ja mahdollisuudet?
Työantajien piirissä (Wintjes ym.) pelätään että vasemmistoon päin mahdollisesti kallellaan oleva vaihtoehto johtaisi jo rakennetun, elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön purkamiseen. Talouspoliittisen tutkimuslaitoksen (CPB) mukaan hallitusvaihdokseen ei kuitenkaan liity merkittäviä talouspoliittisia riskejä Alankomaiden kaltaisessa yhteiskunnassa: suurimman kauppakumppanin Saksan hallituskuviot vaikuttavat jopa enemmän Alankomaiden talouteen kuin kotimainen sisäpolitiikka.
Talouspoliittisiksi prioriteeteiksi nousevat energiakysymykset, ikääntyminen ja ilmastonmuutos
Rabobankin mukaan tulevan hallituksen tärkeimmät talouspoliittiset prioriteetit ovat energian saatavuus/energiapolitiikka yleensä, ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Alankomaat on herännyt viime kuukausina ymmärtämään kasvihuoneilmiön taloudelliset seuraukset. Valtiovarainministeriössä 5. tammikuuta järjestetyssä horisontaalisessa seminaarissa "Poldering the Dutch Economy" monet esiintyjät olivat huolestuneita kehityksestä. 70 prosenttia Alankomaiden bruttokansantuotteesta syntyy merenpinnan alapuolella. Tulevaisuuden patorakentamiseen eivät riitä enää kansalliset ponnistelut.
Maastamuutto kasvava trendi
Viime aikoina on ollut kasvavaa keskustelua myös maastamuutosta ja sen vaikutuksesta talouteen (aivovuoto). Tällä hetkellä Alankomaat on EU:n kärkipäässä kun mitataan maasta poismuuttoa. Ennusteissa on vihjattu, että maastamuutto tulee myös säilymään maahanmuuttoa vilkkaampana. Toteutuessaan tällä olisi vaikutusta muun muassa huoltosuhteeseen. Toisaalta Alankomaiden väestöjakautuma on suosiollisempi kuin monissa muissa OECD-maissa (kuten esim. Japanissa ja Suomessa). Samaan aikaan Alankomaissa on puskuri, joka ainakin paikallisten mukaan on joustavasti hyödynnettävä tieto- ja taitoresurssi: työelämästä vapaaehtoisesti ulkopuolella olevat kotiäidit.
Työmarkkinasuhteissa odotettavissa kiristämistä
Työmarkkinasuhteissa odotetaan tiettyä kiristämistä, koska muun muassa OECD on painottanut tarvetta joustavuuden lisäämiseen työmarkkinoilla kokonaistuottavuuden kasvattamiseksi. Jo edellishallitusten (erityisesti Balkenende II) aikana toteutettiin melko drastisia uudistuksia työttömyysturvan ja varhaista eläköitymistä koskevien houkuttimien purkamiseksi. Jää nähtäväksi, mihin uusi hallitus pyrkii työehtojen osalta (Alankomaissa työsopimusehdot ovat kansainvälisessä vertailussa hyvinkin tiukat ja joustamattomat).
Tutkija Verbruggenin arvioita talouskehityksestä
Talouspoliittisen tutkimuslaitoksen (CPB) tutkija Johan Verbruggen oli EU-edustustojen kaupallisten neuvosten lounaan vieraspuhujana 14. joulukuuta. Tilaisuudessa tuli esille muutamia mielenkiintoisia ilmiöitä Alankomaiden talouskehityksestä. Kuten jo aiemmin todettiin, nykyinen talouskasvu perustuu investointeihin, yksityiseen kulutukseen ja valtion elvytykseen.
Vaikka viennin arvo ei ole kasvanut viime vuosina suuresti, arvioidaan sen volyymin silti kasvaneen vuonna 2006 kahdeksan prosenttia, ja luvun uskotaan pysyvän samana myös 2007. Se mikä on erikoista, on re-exportin korkea osuus kokonaisviennistä. Kun kotimaassa valmistettujen tuotteiden vienti kasvaa vain 3,5 prosenttia vuonna 2007, on edelleen vietyjen tuotteiden arvioitu kasvu 11 prosenttia.
Viime aikoina on puhuttu paljon myös energiakustannusten vaikutuksesta kotimaiseen kysyntään (energia on Alankomaissa kansainvälisesti katsoen kallista). Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että syksy 2006 oli Alankomaissa koko mitatun historian (noin 300 vuotta) lämpimin, millä saattaa olla välillisiä vaikutuksia kansantalouteen. Energian kulutus on laskenut lämmityskustannusten supistuessa, ja kotitalouksille on jäänyt lisää varoja muuhun kulutukseen. Energian hintaan kohdistuu samaan aikaan tiettyä laskupaineita, mikä ei ole pelkästään myönteinen asia Alankomaiden kaasusektorille.
Johan Verbruggenin (CPB) mukaan talouden tämänhetkiset riskit liittyvät kansainväliseen kehitykseen, erityisesti siihen mitä Saksan ja USA:n talouksissa tapahtuu, euron vahvistumiseen ja kiinteistöjen arvoon. Kiinteistöt ovat tällä hetkellä noin 10–15 prosenttia yliarvostettuja Alankomaissa, ja on olemassa riski että arvot romahtavat alaspäin jossain vaiheessa johtaen myös kiinnitysten inflaatioon. Tässä on myös poliittinen ulottuvuus: jää nähtäväksi, miten tuleva hallitus suhtautuu asuntosijoittamiseen. Jos asunnon ostamisen verokohtelua muutetaan, sillä voi olla kiinnitysten arvoa laskeva vaikutus joka puolestaan jatkuessaan vaikuttaa kokonaistalouteen.
Suomen suurlähetystö, Haag