Alankomaiden markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Vuoden 2020 alkaessa Alankomaat, Suomen neljänneksi suurin vientimaa ja Euroalueen kuudenneksi suurin talous, astui koronakriisiin hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Ensimmäisen epidemia-aallon vaikutukset pysyivät muihin EU-maihin verrattuna varsin rajallisina. Alankomaiden hallitus varautui ajoissa toiseen aaltoon ja sen seurauksiin laajoin tukitoimin. Prioriteettiteemat, joissa näemme suurimmat markkinamahdollisuudet, ovat edelleen tulevina vuosina Alankomaiden energiatransitio ja kiertotalous. Vastuullisuus ja digitalisaatio teemoina kasvavat, samoin älyratkaisut mm. rakentamisen, asumisen, kaupunkisuunnittelun ja terveellisemmän elinympäristön ja hyvinvoinnin suunnittelussa. Brexit vahvistanee Alankomaiden asemaa jatkossa, millä on myös merkitystä maassa toimiville suomalaisyrityksille.

Korona-ajan taloutta on pidetty pyörimässä valtion omasta kirstusta jo kolmella tukipaketilla joiden kokonaissumma vuoden 2020 osalta on n. 35 mrd. euroa. Alankomaalle EUn kaavailema n. 6,8 mrd euron elpymisrahasto odottaa vielä kansallisen paketin viimeistelyä. Lisäksi, hallitus on esitellyt budjetissaan myös oman kansallisen kasvurahaston, jolla investoidaan tulevan viiden vuoden aikana 20 mrd euroa talouskasvua tukeviin hankkeisiin fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin, tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden aloilla. 

Alankomaiden kansallisen ympäristösopimuksen toteutukseen liittyvät tarpeet luovat kysyntää uusille kierto- ja biotalousratkaisuille, biomateriaaleille, sekä sähkön ja energian tuotanto-, jakelu-, säästö- ja varastointiratkaisuille. Tuemme aktiivisesti suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua Alankomaiden sektorikohtaisten energia-, sähkö- ja kiertotalousstrategioihin liittyviin arvoketjuihin sekä kysyntävetoisiin ekosysteemeihin. Kiinnostus vastuullisempiin strategioihin ja toimintamalleihin, raaka-aineisiin, tuotantoon, tuotteisiin ja palveluihin on entisestään kiihtynyt pandemian johdosta. Sektoreista erikseen mainittava mm. muovin, metallin ja tekstiilien kiertotalouden arvoketjut. Energiatransition kautta uusia yhteistyömahdollisuuksia on avautumassa myös vetyosaamisen, -ekosysteemin ja -infrastruktuurin rakentamisessa, joilla haetaan vaihtoehtoa korvaamaan kotimaisen maakaasun tuotantoa. 

Digiloikka on kiihtynyt pandemian myöstä luoden lisää mahdollisuuksia äly- ja tietoturvaratkaisuille sekä digistrategioille. Erikseen mainittakoon myös ympäristöratkaisuihin ja rakennusteollisuuteen kytköksissä olevat smart-city, smart-building ja smart-mobility -sektorit sekä 5G teknologia. Energiatehokkuus ja pandemian laukaisema tarve sisäilmaratkaisuille on myös erityisesti mainittava. Rakennusteollisuuden puolella on myös paineita asuinrakentamisen puolella, joka lisää tarpeita mm. uusiin asumisteknologioihin. Yksittäisille yrityksille (tuottajille ja vähittäiskaupalle) pandemian kiihdyttämä verkkokauppa luo potentiaalia toimia jopa Suomesta käsin (esim. hyvinvointituotteet, elintarvikkeet, muoti, lifestyle, tee-se itse, sisustus).
 

Päivi Kaukoranta, Suomen suurlähettiläs, Alankomaat