Alankomaiden energiansäästötalkoot lisää kysyntää suomalaisille innovaatioille

Alankomaiden energiansäästötalkoot lisää kysyntää suomalaisille innovaatioille

Alankomaiden maakaasutuotannon alasajoa Pohjanmerellä sekä kunnianhimoista päästövähennyspolitiikkaa on alettu toteuttaa käytännössä. Lakimuutokset ja tukiohjelmat avaavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille etenkin energiatehokkaan rakentamisen, lämmönsäätelyjärjestelmien, kiertotalouden, älykkäiden sähköverkkojen ja uusiutuvan energian parissa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki tukemaan ilmastokestävyyttä ja kiertotaloutta

Alankomaiden rakennus- ja maankäyttölain päivityksessä tullaan korostamaan maankäytön ja suunnittelun sosiaalisia ulottuvuuksia; terveellinen elinympäristö, ympäristön hyvinvointi, kestävä asumisviihtyvyys. Uusilla maankäytön ja rakentamisen säännöksillä halutaan ohjata erityisesti yhdyskuntarakentamista kestävämpään suuntaan. Rakennuslain päivitysten kohdalla onkin alettu puhua ”kiertotalousrakentamisesta”. Trendi tukee suomalaisten energiatehokkaiden rakentamisen innovaatioiden yleistymistä sekä kiertotalouden valtavirtaistumista Alankomaissa.

Ensimmäisinä keinoina kiertotalousrakentamisen edistämiseksi hallitus haluaa tarkentaa jätteiden luokittelua. Rakennusjätteen eri materiaalit on jaoteltava mahdollisimman tarkkaan, jotta niitä voidaan uusiokäyttää raakamateriaaleina; lähtökohtaisesti kaikki materiaali tulee saada takaisin kiertoon.  Alankomaat haluaa yhdenmukaistaa rakennusjätteen käsittelyn ja luokittelun EU-tasolla, jotta kiertotalousrakentamisen markkinat saadaan skaalattua koko EU:n alueelle. Samaan aikaan on kiinnitettävä huomiota rakennusprosessien alkupäähän ja löydettävä keinot rakentaa niin, että kaikki käytettävät materiaalit ovat mahdollisimman helposti uusiokäytettävissä. Useissa julkisissa hankintamenettelyissä kiertotalouden huomiointi ja muu ympäristöystävällisyys palkitaan hankehakemusten pisteytyksessä, mikä myös maahan tähyävien suomalaisyritysten on syytä pitää mielessä.

Alankomaalaisten toimistorakennusten energiansäästötalkoot

Osana rakennuslain päivitystä Alankomaiden hallitus päätti vuoden 2018 lopulla, että kaikkien toimistotilojen on yllettävä vähintään C-energialuokkaan vuoden 2023 alkuun mennessä tai ne asetetaan käyttökieltoon. Alankomaalaisten kaupunkien rakennuskannan energiatehokkuus on pääosin surkealla tasolla; hyvin edullista maakaasua on ollut helposti saatavilla kymmenien vuosien ajan, eikä rakennusten energiatehokkuuteen ole tästä syytä kiinnitetty liiemmin huomiota. Kaasuntuotannon alasajo ja energian kiristyvä verotus nostavat energiakustannuksia tuntuvasti jo tänä vuonna, mikä on aktivoinut yritykset ylipäätään etsimään uusia energiaa säästäviä ratkaisuja.

Lakimuutoksen valmisteluissa todettiin, ettei energialuokka C:n saavuttaminen vaadi suurta remonttia, vaan suurimmassa osassa kohteita se voidaan saavuttaa modernisoimalla valaistus- ja lämmitysjärjestelmät. Kyseisille järjestelmille odotetaan siis voimakkaasti kasvavaa kysyntää lähivuosina.

Tukiohjelmat uusiutuvan energian investointeihin

Alankomailla on rinnakkaiset tukiohjelmat uusiutuvan energiantuotannon lisärakentamiseen sekä teollisessa mittakaavassa että kotitalouskäyttöön. Teollisen mittaluokan projekteja tukeva teknologianeutraali SDE+ -ohjelma on yksi energiatransition kulmakivistä, jonka puitteissa offshore-tuulivoimakapasiteetti kasvaa useita gigawatteja lähivuosina. Tuulivoimatekniikan lisäksi hankkeet avaavat liiketoimintamahdollisuuksia perinteisten sähkönsiirtojärjestelmien ja modernien sähkönvarastointiratkaisujen parissa.

Suomalaisyritysten on syytä kiinnittää huomiota myös ISDE-tukiohjelman (Sustainable Energy Investment Subsidy Scheme) tarjoamiin liiketoimitamahdollisuuksiin. ISDE:een myönnettiin kuluvalle vuodelle 100 miljoonaa euroa, joka jaetaan pienen kokoluokan aurinkoenergia-, lämpöpumppu- ja biomassaboileri-investointeihin. Tukea voi hakea vuoden 2019 loppuun asti ja asennukset on toteutettava viimeistään 2020 aikana. Tukiohjelmalla halutaan aktivoida aurinkopaneelijärjestelmien, lämpöpumppujen sekä biomassaboileireiden käyttöönottoa. Kokonaiskysyntä muillekin energiatehokkuutta parantaville rakentamisen innovaatioille on lähtenyt kasvuun ja trendin odotetaan voimistuvan nopeasti.

Uusiutuvan energian voimakas lisärakentaminen, kaasusta irtaantuminen sekä liikenteen sähköistyminen pakottavat Alankomaat modernisoimaan sähköverkkonsa nopeahkolla aikataululla. Muun muassa sähkönvarastointiratkaisuille, akkuteknologialle ja älykkäiden sähköverkkojen ohjausjärjestelmille povataan myös kasvavaa kysyntää.

Asbestiremontit ja sisäilman laatu

Kattorakenteissa olevan asbestin on todettu altistavan herkimmin asbestille, minkä vuoksi asbesti on poistettava kaikista kattorakenteista Alankomaissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Alankomaiden asuin- ja toimistorakennuksista noin 80 % sisältää asbestia ja kattoremonttien hintalapuksi arvioidaan 3,5 miljardia euroa, mikä on luonut täsmämarkkinat asbestisuojauksille. Remontit ovatkin jo vilkastuneet ja urakkaa tukemaan hallitus lanseerasi tukiohjelman, jolla kotitaloudet voivat saada tukea 4,5 €/m2 asbestin poistotöihin (max. 25 000 €/kotitalous).

Asbestiremonttien ohessa myös sisäilman laatuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Ilmanpuhdistimille ja ilmanlaatua parantaville rakennusratkaisuille odotetaan kasvavaa kysyntää etenkin Alankomaiden kaupunkialueilla, joissa ilmanlaatumittaukset ovat paikoin osoittaneet hälyttäviäkin tuloksia.

Eero Vento