Alankomaalaisten matkailu Suomeen jatkaa kasvuaan

Alankomaalaisten matkailu Suomeen jatkaa kasvuaan

Alankomaalaiset tunnetaan ahkerina matkailijoina eikä tämä into ole uusimpien tilastojen mukaan laantumaan päin. Viimeisen vuosikymmenen aikana alankomaalaisten ulkomaanmatkailu on lisääntynyt keskimäärin 4,8 prosentin vuosivauhtia – selvästi EU-maiden keskiarvoa nopeammin – ja viimeisen kahden vuoden aikana Suomi on noussut nopeimmin kasvavien kohdemaiden joukkoon.

Alankomaalaisten yhä kasvava matkailuinto tarjoaa Suomen matkailuteollisuudelle mahdollisuuksia palvelutarjonnan monipuolistamiseen, matkailukauden pidentämiseen sekä matkailuelinkeinon piristämiseen myös suurimpien turismikeskittymien ulkopuolella.

Tilastokatsaus

Alankomaalaiset tunnetaan ahkerina matkailijoina eikä tämä into ole uusimpien tilastojen mukaan laantumaan päin. Viimeisen vuosikymmenen aikana alankomaalaisten ulkomaanmatkailu on lisääntynyt keskimäärin 4,8 prosentin vuosivauhtia – selvästi EU-maiden keskiarvoa nopeammin – ja viimeisen kahden vuoden aikana Suomi on noussut nopeimmin kasvavien kohdemaiden joukkoon.

Alankomaissa yhä kasvava matkailuinnostus tarjoaa Suomen matkailuteollisuuden kaipaamia mahdollisuuksia palvelutarjonnan monipuolistamiseen, matkailukauden pidentämiseen sekä matkailuelinkeinon piristämiseen myös suurimpien turismikeskittymien ulkopuolella.

Sekä alankomaalaisten turistien määrä että heidän Suomessa keskimäärin viettämänsä aika kasvoivat vuonna 2017 noin 15 %. Vuonna 2018 kasvu jatkoi tuntuvana, vaikka alustavien tilastojen mukaan suhteellinen kasvu puolittunee ja asettuu noin 7-8 prosenttiin. Yöpymisten määrällä mitattuna alankomaalaiset muodostavat jo Suomen yhdeksänneksi suurimman matkailijaryhmän lähes samoilla lukemilla virolaisten ja japanilaisten kanssa.

Alankomaalaisten ulkomaanmatkailun trendinä havaitaan, että lomia tehdään määrällisesti aiempaa vähemmän kuin ennen, mutta vastaavasti niiden kesto on hieman pidempi. Yhteensä 83 % alankomaalaisista lomaili vuonna 2018 (joko kotimaassa tai ulkomailla) ja heidän keskuudessaan lomamatkoja tehtiin keskimäärin kolme per henkilö. Talouden kasvu heijastuu myös lomakulutukseen; alankomaalaiset käyttivät matkoihin ja matkoillaan rahaa viime vuonna 19,8 miljardia euroa, noin 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaispotista noin kuudesosa (3,2 mrd. €) käytettiin kotimaanmatkailuun.

Valtaosa alankomaalaisten matkoista suuntautui viime vuonna Saksaan, Ranskaan, Belgiaan ja Italiaan. Välimeren alue on vahvistanut paikkaansa suosituimpana lomakohteena, kun Turkin matkailu on noussut notkahduksen jälkeen ja lentojen istuinpaikkakapasiteetti Italian, Kreikan ja Adrianmeren alueelle on kasvanut tuntuvasti.

Vakantiebeurs ja näkemyksiä Suomen potentiaalista

Euroopan suurin vapaa-ajanmatkailutapahtuma Vakantiebeurs järjestettiin Utrechtissa 9.-13. tammikuuta ja suurlähetystöjen edustajat kutsuttiin yleisöltä suljettuun avajaispäivään. Yhteensä viisipäiväisessä tapahtumassa oli lähes 130 maata edustettuna, ja kävijöitä odotettiin noin 110 000 – 120 000.

Suomella ei ollut messuilla maapaviljonkia, mutta yksityiset matkailuyritykset toivat Suomen – ja erityisesti Lapin – matkailutarjontaa esille.

Suorat lentoyhteydet Alankomaista Lappiin kasvoivat tällekin talvikaudelle; useat matkayhtiöt ovat ostaneet kiintiöitä TUI:n charter-lennoilta, joita lennetään Lapin kentille noin kolme viikossa. Lisäksi yksityiset matkanjärjestäjät ovat tilanneet alankomaalaiselta Transavialta enemmän suoria charter-lentoja Lappiin kuin koskaan aiemmin; näiden yritysten kaikista Pohjois-Euroopan talvilomakohteista yli puolet ja kokonaisistuinpaikkakapasiteetista noin kaksi kolmasosaa on Suomen Lapissa.

Matkailukauden pidentäminen, kohdevalikoiman monipuolistaminen ja uusien matkailutuotteiden kehittely mahdollistavat alankomaalaisten Suomen-matkailun nopean kasvun jatkumisen myös tulevina vuosina. Messuilla markkinoitiin myös kesäistä Lappia, jonka myyntivaltteja ovat erityisesti yötön yö sekä omintakeinen kulttuuri, jonka vetonaulaksi mainittiin Inarin saamelaismuseo Siida. Kahden eri matkatoimiston edustajat totesivat, että heidän kokemuksiensa mukaan Suomen Lappi on talvikauden ulkopuolella helpommin markkinoitavissa kuin Ruotsi ja Norja; Suomen Lapin kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa pidetään hyvin mielenkiintoisina alankomaalaisten silmissä.

Kasvupotentiaalia Pohjois-Euroopassa ja etenkin Suomessa siis riittää; suuri osa maastamme on alankomaalaisten matkailijoiden näkökulmasta ”matkailuperiferiaa”. Lappiin matkataan runsain joukon ja kaupunkilomat Helsingissä yleistyvät. Muut Suomen matkailualueet jäävät yhä suurilta osin paitsioon, vaikka näiden alueiden matkailutarjonta vastaa siihen, mitä suuri osa alankomaalaisista lomakohteiltaan odottavat; puhdasta luontoa, vesistöjä sekä aktiviteetteja kuten patikointia ja pyöräilyä. Automatkailijoille on alettu myydä paketteja, joihin kuuluu lauttamatkat Saksasta Helsinkiin, muutama päivä Lapissa sekä pysähdys matkan varrella (Tahko tai Vuokatti), mutta näiden automatkailupakettien kasvupotentiaali on rajallinen. Kesäkauden tarjonnan lisäämiseen mietitään parhaillaan keinoja ja yritykset toivovat apua Suomen markkinointiin ympärivuotisena lomakohteena.

Kevättalven charter-lentojen lisääntymisen myötä alankomaalaisten Suomen matkailun kasvu on ollut voimakasta etenkin helmi-maaliskuussa, mutta kevät- ja syyskuukausien matkailijamäärät säilyvät lähes ennallaan useatta vuotta peräjälkeen. Etenkin kevätkaudella on kasvupotentiaalia, sillä merkittävä osa alankomaalaisista suuntaa lomalle huhti-toukokuussa, kun kouluissa on kahden viikon kevätloma. Myös ruskamatkojen kysyntä on kasvussa, mikä auttanee kesäkauden pidentämisessä. Talvikauden aikaistamiseen suhtaudutaan varovaisesti mahdollisen lumipulan vuoksi. Myös alankomaalaiset yhtiöt lennättivät viime marraskuussa turisteja ”mustaan Lappiin”, mutta negatiivista palautetta kyseisistä matkoista saatiin hyvin vähän. Matkanjärjestäjien mukaan alankomaalaiset kokevat Lapin magian oli siellä lunta tai ei.

Eero Vento