Ajankohtaista Venäjän taloudesta - valtiontalouden tila hyvä
Kiitos kansainvälisten suhdanteiden Venäjän valtiontalous ja ulkomainen maksuvalmius ovat hyvässä kunnossa.
Talouspolitiikan suurimpia kiistakysymyksiä on, mitä tehdä maahan virtaaville ennätysmäisille valuuttatuloille ja budjettiin kertyville varoille, jotta talouden tasapaino ei horjuisi.
Vaikka budjettimenot kasvavat ensi vuonna, jatkuu budjettipolitiikka suhteellisen kireänä lähestyvistä vaaleista huolimatta.
Venäjä nauttii ulkoisten suhdanteiden suotuisuudesta. Maan kansainvälinen rahoitusasema, valuutta ja valtiontalous ovat kaikki kehittyneet positiivisesti. Muodolliset esteet ruplan vaihdettavuudelta on poistettu, valuutta on vakaa ja keskuspankin valuuttavaranto on yksi maailman suurimmista, kun taas ulkomaista velkaa on vain vähän. Yksityistä pääomaa virtaa maahan aiempaa enemmän lainojen ja suorien sijoitusten muodossa. Federaation budjetti on ylijäämäinen ja budjetin ulkopuoliseen vakautusrahastoon kertyy varoja ennätysvauhtia.
Kehitys tukee Venäjän johdon pyrkimystä maan kansainvälisen painoarvon nostamiseksi paitsi politiikan myös talouden alalla. Toistaiseksi Venäjä on kansainvälisessä taloudessa edelleen suhteellisen pieni tekijä, sen bruttokansantuote virallisella valuuttakurssilla mitattuna vastaa runsasta kolmasosaa Ranskan ja kahta kolmasosaa Kanadan bruttokansantuotteesta.
Ruplasta vaihdettava valuutta
Sen jälkeen kun jäljellä olleet pääomanliikkeitä koskevat rajoitukset poistuivat heinäkuun alussa, rupla on ollut vaihdettava valuutta. Sekä ulkomaiset että venäläiset yksityishenkilöt ja yritykset voivat vapaasti siirtää varoja Venäjälle ja Venäjältä ruplina tai muuna valuuttana. Venäläisten yksityishenkilöiden kannalta merkittävä uudistus on, että he voivat avata pankkitilejä ja hankkia omaisuutta ulkomailta. Rahanpesun estämiseksi voimaan jää joitakin suurten valuuttamäärien siirtoa koskevia rajoituksia ja tiedonantovelvoitteita.
Venäjä saattoi poistaa pääomanliikkeitä koskevat rajoitukset kiitos talouden lisääntyneen vakauden. Keskuspankin suuri valuuttavaranto toimii puskurina valuuttamarkkinoiden mahdollisia heilahteluita vastaan, eikä pääomapako ole enää ongelma. Rajoitusten poisto lisää uskottavuutta talouden vahvuuteen sekä kotimaassa että ulkomailla. Ruplan julistaminen vaihdettavaksi oli selkeästi tähdätty kohentamaan Venäjän kansainvälistä imagoa ja auttamaan maata siirtymään kehittyvien maiden seurasta kehittyneiden suurten talouksien joukkoon.
Ruplan vaihdettavuus ei lyhyellä tähtäimellä ole merkittävästi näkynyt valuuttamarkkinoilla tai keskuspankin valuuttakurssipolitiikassa. Pidemmällä tähtäimellä rajoitusten poisto kannustaa pitkäaikaisen sijoituspääoman tuontia, mutta koska rajoitukset eivät enää viime vuosina ole olleet suuria, ei pääoman tuonnin odoteta kasvavan yhtäkkisesti vaan tasaisesti ajan kuluessa. Avaintekijänä pitkäaikaisen pääoman virtaamisessa Venäjälle on maan investointi-ilmapiirin, lainsäädännön ja viranomaismenettelyjen kehittyminen. Vaihdettavuus kannustaa osaltaan myös lyhytaikaisen spekulatiivisen pääoman virtaa maahan.
Valuuttojen virta Venäjältä ulkomaille ei sen sijaan kasvane merkittävästi pääomanliikkeiden vapauttamisen seurauksena, sillä Venäjältä on jo tähän asti voinut viedä helposti pääomia (joko laillisesti tai laittomasti). Rajoitusten poistaminen vaikuttanee kuitenkin siihen, että ainakin osa pimeistä valuuttaliikkeistä siirtyy päivänvaloon.
Pitkällä aikavälillä ruplan vaihdettavuus edistää Venäjän rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä kansainvälisiin markkinoihin ja auttaa niiden kehittymisessä. Tämä puolestaan paitsi parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia myös tehostaa keskuspankin käytössä olevia rahapolitiikan instrumentteja.
Valuuttavirta maahan jatkuu voimakkaana
Sekä vienti että tuonti ovat jatkaneet nopeaa kasvuaan kuluvana vuonna. Viennin arvo lisääntyi alkuvuonna 30 prosenttia ja tuonnin 26 prosenttia. Viennin tärkein komponentti on raakaöljy, jonka kallistumisen vaikutuksesta viennin arvo kasvoi, vaikka öljyn vientimäärä hieman väheni. Vaihtotaseen ylijäämä on lisääntynyt jatkuvasti. Viime vuonna ylijäämä oli 84 miljardia dollaria ja vastasi 11:ä prosenttia BKT:stä, mikä on kansainvälisessä vertailussa erittäin suuri osuus (Suomessa viime vuosina keskimäärin 4 %). Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla ylijäämä oli ennakkotietojen mukaan jo 13 prosenttia ajankohdan BKT:stä.
Paitsi vientituloja maahan virtaa myös pääomia. Virtaus on ollut nopeaa erityisesti kuluvana vuonna. Valtaosa pääomantuonnista on lainoja, joita venäläiset pankit ja ennen kaikkea yritykset ottavat ulkomailta. Venäjän parantunut taloudellinen tilanne sekä yritysten kohentunut toiminta ovat mahdollistaneet ulkomaisten lainojen saannin. Useat venäläiset yritykset ovat myös listautuneet ulkomaisiin pörsseihin. Yritysten ulkomainen velkaantuminen, joka muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana on kasvanut nopeasti lähes nollasta, on aiheuttanut huolta hallituksen piirissä, sillä suuria lainoja ovat ottaneet erityisesti valtionyritykset. Yritys- ja pankkisektorin yhteenlaskettu ulkomainen velka on arviolta noin 200 miljardia dollaria, josta noin kolmannes on valtion omistuksessa olevien yritysten ja pankkien velkaa.
Suorien sijoitusten kasvu tasaantunut
Venäjälle ulkomailta suuntautuvien suorien sijoitusten kasvu on tänä ja viime vuonna keskuspankin tilastojen mukaan tasaantunut noin 15 prosenttiin. Viime vuonna maa sai suoria sijoituksia vajaan 15 miljardin dollarin arvosta, mikä vastaa kahta prosenttia BKT:stä. Osuus ei kansainvälisessä vertailussa yleisesti ottaen ole erityisen pieni, mutta pienempi kuin monilla kehittymään pyrkivillä talouksilla. Venäjälle tehtyjen sijoitusten kanta on tilastolaitoksen mukaan 62 miljardia dollaria.
Lyhytaikaisen spekulatiivisen pääoman virta Venäjälle, samoin kuin useille muille kehittyville markkinoille, on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt. Ruplasijoitusten houkuttelevuus perustuu osaksi odotuksiin ruplan vahvistumisen jatkumisesta.
Vuoteen 2004 asti yksityinen sektori vei Venäjältä ulkomaille pääomia enemmän kuin toi sieltä, mutta viime vuonna tilanne tasaantui maahan virtaavien pääomien nopean kasvun seurauksena. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla pääoman nettotuonti oli jo runsaat 11 miljardia dollaria. Kasvavan pääoman tuonnin voidaan tulkita johtuvan Venäjän lisääntyneestä houkuttelevuudesta sijoituskohteena. Houkuttelevuus ei kuitenkaan ole lisääntynyt niin paljon, että yksityisen sektorin pääoman vienti olisi merkittävästi hidastunut. Yksityinen sektori vei alkuvuonna pääomia noin 30 miljardia dollaria ja toi niitä noin 41 miljardia dollaria.
Julkinen ulkomainen velka supistuu, kotimainen kasvaa
Parantuneen rahoitusasemansa turvin Venäjän valtio on alkanut maksaa aiennetusti takaisin julkisia ulkomaisia velkojaan. Viime vuonna Venäjä maksoi koko jäljellä olevan velkansa Kansainväliselle valuuttarahastolle ja osan Pariisin klubin puitteissa 1990-luvulla uudelleenjärjestellystä Neuvostoliiton aikaisesta velastaan. Kuluvan vuoden elokuussa Venäjä maksoi pois loput eli 22 miljardia dollaria Pariisin klubin velastaan. Suomelle Venäjä maksoi tässä yhteydessä 270 miljoonaa dollaria, jonka lisäksi Suomi saa Venäjältä 30 miljoonan dollarin edestä tavaroita ja palveluita seuraavien kahden vuoden aikana. Alkuperäisen vakautussopimuksen mukaan Pariisin klubin velan maksu olisi jatkunut vuoteen 2020 asti.
Suhteellisen kalliin Pariisin klubin velan aiennettu takaisinmaksu vähensi huomattavasti Venäjän korkomenoja tulevina vuosina. Se, että Venäjä ei enää ole velkaa Kansainväliselle valuuttarahastolle eikä Pariisin klubille, kohentaa maan luotokelpoisuutta ja asemaa kansainvälisessä yhteisössä. Kehittyneiden länsimaiden tapaan Venäjä osallistuu nyt Pariisin klubin toimintaan vain velkojamaana, ei enää velallisena.
Pariisin klubin velan maksun jälkeen elokuun lopussa Venäjän julkinen ulkomainen velka oli noin 48 miljardia dollaria. Julkinen ulkomainen velka on kansainvälisesti katsoen erittäin pieni, noin 5 prosenttia BKT:stä. Merkittävimmän yksittäisen velkaerän, 26 miljardia dollaria, muodostivat joukkovelkakirjalainat, joista suuri osa on 1990-luvulla ns. Lontoon klubin puitteissa Neuvostoliiton aikaista kaupallista velkaa uudelleen järjesteltäessä liikkeelle laskettuja euro-obligaatiolainoja. Kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, pääosin Maailmanpankilta, Venäjällä oli velkaa noin 6 miljardia dollaria. Venäjän alueiden ja paikallishallinnon oikeus ottaa ulkomaisia luottoja on rajallinen, ja niillä oli ulkomaista velkaa vain runsaat miljardi dollaria.
Hallitus suhtautuu uuden velan ottamiseen varovaisesti
Uuden ulkomaisen julkisen velan ottamiseen Venäjän hallitus suhtautuu erittäin varovaisesti, eikä maalla nykyisessä tilanteessa ole ulkomaiseen luotonottoon tarvettakaan. Hallituksen vuodelle 2007 hyväksymän velkastrategian mukaan Venäjä rajoittaa minimiin lainat, joita otetaan asiantuntija-apua varten kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja pyrkii jatkossa saamaan niiltä konsulttiapua talousuudistuksiin ilman lainoja. Venäjä pyrkii saamaan kaupallisiin projekteihin kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta (erityisesti IFC:ltä ja EBRD:ltä) yhä useammin lainoja ilman valtion takuita. Tavoitteena on myös, että kansainväliset rahoituslaitokset lainoittaisivat Venäjän alueita ja kuntia suoraan ilman valtion takuita. Kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ei valtio aio ensi vuonna ottaa lainaa.
Venäjän koko ulkomainen velka (julkinen, yksityinen ja rahaviranomaisten velka) on tällä hetkellä arviolta noin 270 miljardia dollaria eli runsaat 25 prosenttia BKT:stä.
Ulkomaisen lainanoton sijaan hallitus pyrkii kotimaisia rahoitusmarkkinoita kehittääkseen lisäämään kotimaista lainanottoa laskemalla kasvavassa määrin liikkeelle arvopapereita, erityisesti pitkäaikaisia lainoja, joihin kehittymässä oleva eläkerahastot voivat sijoittaa varojaan. Kotimaista arvopaperivelkaa federaatiolla on noin 920 miljardia ruplaa (35 mrd. dollaria). Hallituksen velkastrategian mukaan kotimainen lainanotto ei kuitenkaan kasva niin nopeasti kuin ulkomainen lainanotto vähenee, eli kokonaisuudessaan julkinen velka pienenee tulevina vuosina.
Valuuttavaranto ennätyssuuri – talouspolitiikan linjaus vaikeaa
Venäjälle suuntautuva valuuttavirta on paisuttanut keskuspankin kulta- ja valuuttavarantoa, joka syyskuun alussa oli 260 miljardia dollaria. Varanto on nopeasti lähestymässä ennen Pariisin klubin velanmaksua saavuttamaansa 277 miljardin dollarin huippua. Kansainvälisessä vertailussa Venäjää edellä valuuttavarojen suuruudessa ovat enää Kiina ja Japani.
Valuutan virtaus maahan aiheuttaa painetta ruplan vahvistumiseen, jota keskuspankki valuuttaostoillaan pyrkii lieventämään, mikä puolestaan kasvattaa kierrossa olevan rahan määrää ja pitää yllä inflaatiota. Talouspolitiikan ongelmana on siten edelleen, kumpi kahdesta pahasta valitaan, ruplan vahvistuminen vai nopea inflaatio. Tilannetta eivät helpota valtionjohdolta tulevat vaihtelevat ohjeet: talvella presidentti Putin vaati hallitukselta toimia inflaation hillitsemiseksi, mutta varotti elokuussa hallitusta ruplan liiallisen vahvistumisesta, joka hänen mukaansa saattaa pian haitata kotimaisten yritysten kilpailukykyä.
Inflaatio on edelleen kansainvälisesti katsottuna nopeaa, tällä hetkellä vajaat 10 prosenttia vuodessa. Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat 10,7 prsosenttia. Näyttää siltä, että hallituksen tavoite inflaation hidastamiseksi 9 prosenttiin vuoden lopussa ei toteudu.
Ehdotuksessaan vuoden 2007 rahapolitiikkastrategiaksi keskuspankki yhtyi hallituksen tavoitteeseen inflaation hidastamisesta 6,5–8 prosenttiin ensi vuonna. Ruplan reaalinen efektiivinen kurssi (inflaatioeroilla korjattu ruplan kurssi Venäjän kauppakumppaneiden valuutoista koottuun koriin nähden) voi ehdotuksen mukaan nousta enimmillään 10 prosenttia. Tänä vuonna ruplan reaalinen efektiivinen kurssi on toistaiseksi vahvistunut lähes 8 prsosenttia. Ylimääräisen rahan imemiseksi pois markkinoilta keskuspankki pyrkii ottamaan käyttöön perinteisiä markkinaehtoisia rahapolitiikan keinoja eli korkoja. Elokuussa keskuspankki nosti joitakin korkoja ja reservitalletusvaatimuksia, mutta rahoitusmarkkinoiden kehittymättömyyden vuoksi kyseiset toimet eivät vielä toistaiseksi ole erityisen tehokkaita.
Budjetti pysyy ylijäämäisenä
Yksi Venäjän talouden vakauttamisen kulmakivistä on ollut koko 2000-luvun noudatettu kireä budjettipolitiikka. Valtaosa viime vuosien suuresta öljyverotulojen lisäyksestä on rahastoitu ja budjetin menoja on lisätty paljon tulojen kasvua hitaammin, mikä on hillinnyt inflaatiopaineita. Linja on kuitenkin viime aikoina keventynyt. Suuret verotulot houkuttelevat paisuttamaan budjetin menoja erityisesti nyt, kun vuoden 2007 duuman vaalit ja vuoden 2008 presidentinvaalit alkavat lähestyä. Budjetin menot suhteessa BKT:hen ovat kuluvana vuonna kasvaneet ensimmäistä kertaa useaan vuoteen ja näin käy myös ensi vuonna.
Hallituksen elokuussa duumalle jättämän vuoden 2007 budjettiluonnoksen mukaan menot lisääntyvät nimellisesti 24 prosenttia ja tulot 13 prosenttia tälle vuodelle toteutuvaksi ennakoidusta. Tulo ovat 6 965 miljardia ruplaa (205 mrd. euroa, 22 %/BKT) ja menot 5 464 miljardia ruplaa (161 mrd. euroa, 17,5 %/BKT). Budjetti pysyy ylijäämäisenä, ylijäämän suuruudeksi ennakoidaan 4,8 prosenttia BKT:stä, kun tälle vuodelle odotetaan 6,5 prosentin ylijäämää. Budjettiluonnoksen perustana on oletus BKT:n 6 prosentin kasvusta, inflaation hidastumisesta 6,5–8 prosenttiin ja Urals-raakaöljyn 61 dollarin tynnyrihinnasta ensi vuonna.
Varoja suunnataan elintasoa kohottaviin toimiin
Syksyllä 2005 presidentti Putin esitti julkisuudessa huolensa väestön sosiaalisista oloista ja käynnisti terveydenhoidon, koulutusjärjestelmän, asuinolojen ja maatalouden kehittämistä koskevat kansalliset projektit. Näihin projekteihin kohdistetaan ensi vuonna budjettivaroja 206 miljardia ruplaa eli 6 miljardia euroa, mikä on 54 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Lisää varoja ohjataan myös muihin elintasoa korottaviin toimiin, muun muassa äitiysrahaan ja virkamiesten palkkojen korotuksiin. Federaatiobudjetista tehtävät siirrot aluebudjetteihin kasvavat yli 40 prosenttia 754 miljardiin ruplaan (22 mrd. euroon). Suuri lisäys johtuu alueiden vastuulle siirrettyjen muun muassa sosiaali- ja koulutusalan tehtävien aiheuttamasta kasvaneesta rahoitustarpeesta.
Valtion investoinnit kasvussa
Toinen talouspoliittinen linjaus, joka on entistä selkeämmin tullut esiin viime aikoina, on valtion teollisuuspoliittisen roolin korostaminen talouden kehittämisessä, mikä käytännössä merkitsee valtion investointien kasvua ja erilaisten riskisijoitusrahastojen ja muun muassa vientiä tukevien uusien organisaatioiden perustamista. Kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa budjettiin sisällytetty investointirahasto saa budjettiesityksen mukaan ensi vuonna yli 50 prosenttia enemmän rahaa kuin tänä vuonna eli yhteensä 111 miljardia ruplaa.
Vaikka budjetin menojen lisäys ei asiantuntijoiden mukaan vielä ole huolestuttavan suuri, voi tilanne muuttua. Budjettimenojen paisuttaminen hyvinä vuosina ja sitoutuminen suurten verotulojen mukaan mitoitettuihin julkisen sektorin menoihin johtaa vaikeuksiin, jos ja kun verotulot alenevat suhdanteiden muuttuessa. Finanssiministeriö on huolissaan budjetin kasvavasta riippuvuudesta energiasta saatavista verotuloista, sillä nykyään puolet budjetin tuloista muodostuu öljy- ja kaasuveroista ja tulleista. Ministeriö on ehdottanut hallitukselle budjetin laatimista tulevina vuosina Norjan öljyrahaston mallia seuraillen siten, että budjetti perustuisi suurimmaksi osaksi muihin kuin energiatuloihin. Vain määrätty osa öljystä ja kaasusta saatavista tuloista (enimmillään 3–4:ää prosenttia BKT:stä vastaava osuus) tuloutettaisiin budjettiin ja loput rahastoitaisiin. Tämä merkitsisi menojen ankaraa rajoittamista, sillä esimerkiksi kuluvan vuoden budjetissa ko. osuus on yli 5 prosenttia. Ehdotuksen läpimeno hallituksessa on epätodennäköistä, mutta sen tekeminen kuvaa finanssiministeriön huolta talouden tasapainon säilyttämisestä.
Vakautusrahaston kasvu jatkuu
Ensi vuonna vakautusrahaston kartuttaminen jatkuu entiseen tapaan, eli rahastoon siirretään öljyverotulot siltä osin, kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta ylittää 27 dollaria tynnyriltä. Vakautusrahasto on kasvanut nopeasti: kuluvan vuoden alussa siellä oli varoja 1 237 miljardia ruplaa (36 mrd. euroa) ja kesäkuun lopussa jo 2 067 miljardia ruplaa (61 mrd. euroa), runsaat 7 prosenttia BKT:stä. Pariisin klubin velan takaisinmaksun elokuussa rahastoon tekemä lovi täyttyy pian uudelleen.
Vakautusrahaston varojen sijoittamisesta on käyty julkisuudessa vilkasta keskustelua, jossa finanssiministeriötä on syytetty siitä, että varat on pidetty tuottamattomasti ruplina. Finanssiministeriö ja keskuspankki ovat etsineet tapaa, jolla varat voidaan sijoittaa ulkomaille niin, että niitä ei uhkaa takavarikko Venäjän kiistanalaisten ulkomaisten velkojen katteeksi, kuten viimeksi tapahtui Pushkinin museon ulkomailla lainassa olleille taideteoksille. Heinäkuussa keskuspankki alkoi sijoittaa vakautusrahaston varoja ulkomaisiin korkeimman mahdollisen luottoluokituksen omaaviin arvopapereihin samalla tavalla kuin valuuttavarantoa. Myöhemmin osa vakautusrahaston varoista voidaan sijoittaa myös korkeampituottoisiin mutta riskipitoisempiin kansainvälisillä markkinoilla liikkeelle laskettuihin yritysten joukkolainoihin.
Kansainvälistä tunnustusta
Kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat viime aikoina parantaneet arvioitaan Venäjän luottokelpoisuudesta. Venäjä katsotaan luottoluokituslaitosten asteikolla nykyään maaksi, johon voi tehdä suhteellisen turvallisesti pitkäaikaisiakin investointeja, ei pelkästään lyhytaikaisia spekulatiivisia sijoituksia. Luokitusten nostoon ovat vaikuttaneet Venäjän hyvä taloudellinen tilanne – lähinnä nopea kasvu – ja erittäin hyvä rahoitusasema. Luokitukset ovat kuitenkin alempia kuin mitä Venäjän pelkät talousluvut edellyttäisivät. Tämä johtuu pitkän aikavälin kehitysnäkymiä haittaavista yhteiskunnan ja talouden rakenteellisista heikkouksista, talouspolitiikan vakauteen liittyvistä riskeistä ja talouden suuresta luonnonvarariippuvuudesta.
Suomen suurlähetystö, Moskova