Ajankohtaista Kroatian taloudesta: Yritykset optimistisia, mutta onko hallituksen reforminälkä tarpeeksi kova?

Huhtikuun lopulla Kroatian hallitus hyväksyi ja toimitti Euroopan komissiolle kansallisen reformiohjelman vuodelle 2018 ja lähentymisohjelman vuosille 2018-21. Reformiohjelman ykköstavoitteina ovat kilpailukyvyn kohentaminen, koulutusuudistus ja julkistalouden kestävyys. Maailmantalouden suotuisista kasvunäkymistä huolimatta Kroatian talous ei ole lähtenyt tarpeeksi nopeaan nousuun, vaikka se nykyisellään kasvaakin EU:n keskiarvoa (2,3%) nopeammin, noin 2,8%:n vuosivauhtia. Lisäksi Kroatia on edelleen vaarallisen riippuvainen matkailusta, jonka osuus BKT:stä on Euroopan korkein, lähes 20%. Talouskasvua tulisi saada laaja-alaisemmaksi, sillä myös väestön ikääntyminen ja maastamuutto kaventavat julkisen talouden rahoituspohjaa.

Kroatian hallitus ja Euroopan komissio ennustavat Kroatian talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin vauhtia. Vaikka Kroatian BKT kasvaakin EU:n 2,3 prosentin keskiarvoa nopeammin, ovat verrokkimaat useamman askeleen edellä: esimerkiksi Slovenian kasvuennuste vuodelle 2018 on 4,7%, Romanian 4,5% ja Puolan 4,3%. Kroatian hallituksen tavoitteena on saada julkinen velka supistumaan nykyisestä 78 prosentista 65,9 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. ERM II-mekanismin ehtojen täyttymisen osalta (alle 60 % BKT:stä) tavoitteeseen on vielä matkaa. Inflaation odotetaan pysyvän tänäkin vuonna maltillisena (1,4%). Kroatian julkinen talous oli 0,8 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2017.

Kansallinen reformiohjelma

Kroatian hallitus hyväksyi huhtikuussa kansallisen reformiohjelman vuodelle 2018 ja lähentymisohjelman vuosille 2018-21. (Euroalueen ulkopuolella olevien jäsenvaltioiden on tehtävä vuosittainen suunnitelma, jolla tähdätään siihen, että julkisyhteisöjen rahoitusasema olisi ylijäämäinen tai lähellä tasapainoa keksipitkällä aikavälillä. Hallitus on jo aikaisemmin hyväksynyt Kroatian eurostrategian ja maan intresseissä on päästä ERM II-mekanismiin mahdollisimman nopeasti.) Kansallinen reformiohjelma käsittää kolme päätavoitetta: 1) kilpailukyvyn parantaminen, 2) koulutusuudistus työelämän tar-peita vastaaviksi ja 3) julkistalouden kestävyys. Kroatia on identifioinut 59 toimenpidettä 11 eri alueella tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi valtion omistajuuspolitiikan terävöittäminen ja valtionhallinnon työntekijöiden uusi suoritustasoon perustuva palkkausjärjestelmä. Ohjelma sisältää myös lupauksen lisätä T&K-panostuksia ja vähentää yritysten työnantajakuluja työntekijän hyväksi. Euroopan komission suositus Kroatialle on nostaa eläkeikää 67 vuoteen. (Nykyinen eläkeikä on naisten osalta 62 vuotta ja miesten osalta 65 vuotta.) Yritysten ja valtionhallinnon tulisi myös reagoida ketterästi teknologian mahdollisuuksiin, miettiä työn automatisointia ja keinoälyn hyväksikäyttöä. Tässä tulee auttamaan kansallinen digitalisaatiostrategia, joka on tarkoitus julkaista vuoden loppuun mennessä.

Yritykset optimistisia

Muutamat Kroatiassa toimivat kauppakamarit (AmCham etunenässä) ovat tehneet kevään aikana kyselytutkimuksia yrityksille. Tulokset ovat olleet aina samansuuntaisia: suurin osa yrityksistä raportoi tehneensä viime vuonna Kroatiassa aikaisempaa parempaa tulosta, työllistäneensä lisää ihmisiä ja aikovansa tänä vuonna laajentaa liiketoimintaa. EU-jäsenyyden vaikutukset ovat olleet pääosin myönteisiä (esim. rahoitusvaihtoehdot ovat parantuneet), mutta siitä huolimatta epävakaa liiketoimintailmapiiri (muuttuvat lait ja säädökset) ja hidas hallinto haittaavat liiketoimintaa Kroatiassa. Yritykset kaipaavat helpotuksia työntekijöiden korkeaan verotukseen ja ennakoivat työvoimapulaa tietyillä sektoreilla. Myös hallituksen lyhytnäköisyys saa yritysmaailmalta kritiikkiä: pitkäntähtäimen strategia puuttuu, Kroatia ei tiedä minne se haluaa mennä. Valtiovarainministeriö on kuitenkin viitoittanut päättäväisesti tietä ja sen selkeä tulosnälkä on tuottanut tuloksia – viime vuonna Kroatian julkinen talous oli 0,8 prosenttia ylijäämäinen. Nyt erityisesti yritysjohtajat odottavat näyttöjä myös muilta: “Emme halua, että Kroatia on vain kiva paikka lomailla vaan myös hyvä paikka asua,” tiivisti työnantajajärjestön puheenjohtaja GordanaDeranja kommentoidessaan hallituksen reformiohjelmaa. Työnantajille julkishallinnon reformi on reformeista tärkein, koska juuri julkishallinnon tehtävänähän on toteuttaa muita tärkeitä uudistuksia.

Kansallisen reformiohjelman ohella maassa on käynnissä muitakin positiivisia asioita, jotka valitettavasti jäävät julkisissa keskusteluissa poliittisen painiottelun varjoon. Suomalaisyrityksiäkin kovasti kiinnostava Kroatian energiastrategia on työn alla ja siihen liittyvät lait (esim. uusiutuvia energialähteitä koskeva laki) on tarkoitus saada hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä. Energiastrategia pyrkii vähentämään Kroatian energiariippuvuutta ja hahmottelemaan energiapolitiikan suuntaviivat aina 15 vuoden päähän. Lisäksi esim. kansallinen lentoyhtiö Croatia Airlines ja valtion rautateiden Cargo-puoli etsivät strategista partneria. Maailmanpankki rahoittaa Kroatian rautateiden uudelleenjärjestelyprosessia ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on ilmoittanut investoivansa yli 124 miljoonaa euroa pk-yritysten ja finanssisektorin sekä julkisyritysten uudelleenjärjestelyjen tukemiseen. Lisäksi EU rahaa on edelleen tarjolla.