Ajankohtaista Etelä-Afrikan taloustilanteesta
Etelä-Afrikan valtiovarainministeriön finanssivuoden puolivälin tarkastelun perusteella maan talouskasvu on jäämässä kuluvana vuonna odotettua hitaammaksi, kahden prosentin tuntumaan. Hitaan kasvun välittömin syy on poikkeuksellisen pitkään jatkunut kansainvälinen ja erityisesti Euroopan talouden taantuma.
Samaan aikaan jatkuva vaihtotaseen alijäämä heijastelee yhtäältä kotimaisten säästöjen alhaista tasoa ja toisaalta maan kauppataseen alijäämäisyyttä. Alijäämäisen vaihtotaseen rahoittamisessa tärkeässä osassa ovat ulkomaiset arvopaperisijoitukset, mikä jättää Etelä-Afrikan talouden globaalien finanssimarkkinoiden suhdannevaihteluiden armoille.
Maan valuutta randi on vuoden alusta lähtien menettänyt noin 20 prosenttia arvostaan merkittäviä valuuttoja vastaan. Randin heikkous aiheuttaa inflaatiopaineita, mutta ajankohtaisen ennusteen mukaan inflaatio pysyy kuitenkin kuluvana vuonna hallituksen tavoitehaarukassa asettuen 6 prosentin tuntumaan. Etelä-Afrikan talouden tärkeänä veturina toimivan kotitalouksien kulutuksen kasvun odotetaan sen sijaan madaltuvan kuluvana vuonna 2,5 prosenttiin viime vuoden 3,5 prosenttiin verrattuna muun muassa inflaation ja lainaehtojen tiukentumisen myötä.
Maan virallinen työttömyysluku jää hädin tuskin alle 25 prosentin rajan, mutta tilastot väittävät vuoden aikana syntyneen miljoona uutta työpaikkaa. Kun kaivosteollisuus ja maatalous ovat vähentäneet työpaikkoja, niitä on syntynyt palveluihin ja julkiselle sektorille. Työllisyyden ennustetaan kasvavan vain noin 1,7 % vuosittain, mikäli talouskasvu on kolmen prosentin luokkaa.
Valtiovarainministeriö vaatii tiukkaa menokuria
Hallituksen vaikeana tehtävä on tasapainoilla talouskasvun vauhdittamisen ja menojen suitsemisen välillä. Valtiovarainministeri Pravin Gordhanin tarjoamat lääkkeet ovat budjettialijäämän kaventaminen, lainanoton hillitseminen ja julkishallinnon menojen leikkaaminen.
Vastoin odotuksia budjettialijäämä on hieman kaventunut meneillään olevan finanssivuoden aikana. Alijäämän kurissa pysymistä on edesauttanut verotuloennusteen pysyminen liki ennallaan.
Tiukan menokuurin toteutumista uhkaavat kuitenkin etenkin julkisen sektorin palkkavaateet sekä valtionvelan kasvu. Kuluvana finanssivuonna valtion lainanhoitokulut ovat budjetin nopeimmin kasvava kuluerä. Julkisen sektorin palkkakulut syövät yli kolmanneksen valtion menoista, mikä luo kovat paineet ensi vuoden palkkaneuvotteluille julkisen sektorin liittojen kanssa.
Valtiovarainministerin julkistama ohjelma hallinnon kulujen leikkaamiseksi kohdistuu erityisesti ministerien ja korkeiden virkamiesten virka-auton käyttö-, matka- ja majoituskuluihin. Näiden leikkausten saama julkinen huomio ylittänee niiden todelliset vaikutukset.
Budjettiprioriteetteihin ei kevään vaalien alla odotetusti tehty muutoksia. Suurimpana kulueränä säilyvät kansallisen kehityssuunnitelman (National Development Plan 2030, NDP) mukaisesti sosiaalipalvelut eli koulutus, terveydenhuolto ja asuminen.
Infrastruktuuri-investointeihin odotettiin lisäsatsausta osoituksena siitä, että talouskasvu ei nojaa ainoastaan kotimaiseen kulutukseen. 2,5 miljardia randia uudelleen ohjattiinkin infrastruktuurin uudistamishankkeisiin. Merkittäviin hankkeisiin lukeutuvat Medupin ja Kusilen voimalahankkeet, raideliikenteen kehittäminen sekä hallituksen uusiutuvan energian ohjelma (REIPPP), jonka puitteissa yksityiset energiantuottajat tuottavat sähköä valtionyhtiö Eskomin verkkoon.
Investointisuojasopimusten lakkauttamiset saaneet jatkoa
Etelä-Afrikka on syksyn kuluessa jatkanut ilmoituksiaan kahdenvälisten investointisuojasopimusten uusimatta jättämisestä EU-maiden kanssa. Lokakuussa sopimusten lakkauttamisesta on ilmoitettu Alankomaille, Itävallalle, Kreikalle, Ranskalle, Saksalle, Tanskalle ja UK:lle. EU-maiden ulkopuolelta myös Sveitsi on saanut vastaavan ilmoituksen. Suomen ja Etelä-Afrikan välinen investointisuojasopimus on solmittu 20 vuodeksi eikä se ole yksipuolisesti irtisanottavissa ennen sopimuskauden päättymistä vuonna 2019.
Kauppaministeriö DTI on julkistanut hiljattain lausuntokierrokselle luonnoksen Etelä-Afrikan uudesta investointisuojalainsäädännöstä (Promotion and Protection of Investment Bill). EU-maiden perimmäinen huoli on, että lainsäädäntökehikon uusi investointisuojasopimusmalli ei sisällä mahdollisuutta kansainväliseen välitysmenettelyyn riitatilanteissa, vaan sijoittajat joutuvat kääntymään DTI:n, muun viranomaisen tai oikeusistuinten puoleen.
Paikallisen EU-delegaation arvion mukaan kevään vaalien vuoksi ei ole todennäköistä, että uusi lainsäädäntö valmistuisi ennen loppuvuotta 2014. EU-maat, ulkoministeriö DIRCO ja kauppaministeriö DTI jatkavat sopimuksia koskevaa dialogia, joskaan EU-maiden kesken ei ole vahvaa yhteistä näkemystä siitä, kuuluuko asia EU:n vai yksittäisten jäsenmaiden toimivaltaan.
Anu-Elina Autio