Ajankohtaista Espanjan taloudesta: EU-komissio huolissaan julkisen talouden kestävyydestä; puolijohdeteollisuuden kehittämisessä kunnianhimoiset tavoitteet
Espanjan talouden suunta on EU-komission mukaan lyhyellä aikavälillä oikea, mutta julkisen talouden epätasapaino tulevien vuosien haaste. Varovaiseen finanssipolitiikkaan tulisi siirtyä vuodesta 2023 alkaen. Lisätoimia tarvitaan energiasiirtymän ja kiertotalouden edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Hallitus hyväksyi suuren mikroelektroniikka- ja puolijohdehankkeen, johon ohjataan julkista rahaa yli 12 mrd. EUR. Tavoitteena on nostaa Espanja puolijohdeteollisuuden eturintamaan ja kehittää niin tutkimusta, suunnittelua, valmistusta kuin alan ekosysteemiä.
EU-komission ukaasit Espanjalle: Julkista taloutta tasapainotettava, ja lisäpanostukset energiaan, kiertotalouteen ja tuottavuuteen tarpeen
Osana EU-talouspolitiikan koordinaatiota EU-komissio tarkasteli kevään 2022 aikana myös Espanjan taloutta. Tunnusluvuissa suunta on komission mukaan lyhyellä aikavälillä oikea, vaikkakin vauhti maltillinen. Vuodelle 2022 komissio povaa 4,0 % ja vuodelle 2023 3,4 % talouskasvua, mikä on EU-keskiarvon yläpuolella, mutta tarkoittaa, että pandemiaa edeltänyt BKT-taso saavutettaisiin vasta vuoden 2023 puolivälissä. Lyhyellä aikavälillä Espanjaa suojaavat matkailun elpyminen lähelle normaalitasoa, kiihtyvä RRF-investointien toimeenpano sekä vahvat työmarkkinat. Budjettivajeen komissio ennustaa laskevan 4,9 %:iin ja velan 115,1 %:iin BKT:sta vuonna 2022, mikä on linjassa Espanjan hallituksen omien ennusteiden kanssa.
Espanjan talouden heikkoudet näkyvät kuitenkin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Niin julkisen kuin yksityisen velan määrä on Espanjassa edelleen huomattava, työttömyys Euroopan korkeinta ja tuottavuus verrattain alhaista. Seurauksena tästä on makroekonominen epätasapaino, joka vaatii toimenpiteitä. Vaikka ennustetulla korkotason nousulla ei nykytilanteessa ole välitöntä vaikutusta Espanjan lainakustannuksiin, maan velkakestävyys on lähivuosina merkittävä haaste.
Keskeistä talouden tasapainottamisessa on julkisten menojen hillitseminen. Komissio perää Espanjalta strategiaa velan ja budjettivajeen vähentämiseksi ja suosittaa varovaista finanssipolitiikkaa heti vuodesta 2023 lähtien. Toistaiseksi Espanja on luottanut talouskasvuun epätasapainon korjaamisessa ja kasvattanut tämän myötä kansallisesti rahoitettuja menoja. Kasvunäkymien heikentyessä lisätoimet talouden kestävyyden vahvistamiseksi ovat kuitenkin tarpeen. Näitä suunniteltaessa on huomioitava se, että toimenpiteet, joilla tuetaan kotitalouksia energiahintojen noustessa ja huolehditaan ukrainalaispakolaisista, lisäävät jo valmiiksi Espanjan julkisia menoja.
Julkisen talouden tasapainottamisen tarve korostuu espanjalaisväestön ikääntyessä. Sosiaali- ja terveydenhuoltokustannusten nousevat, ja paine eläkemenojen suitsimiseksi on ilmeinen. Komissio toivoo Espanjan kiinnittävän erityistä huomiota eläkeuudistukseen ja sisällyttävän siihen tasapainottavia toimia, jotka hillitsevät menojen kasvua pitkällä aikavälillä. Tarve tähän on entistä akuutimpi, kun inflaatio nostaa eläkkeisiin sovitut indeksikorotukset ennustettua suuremmiksi. Espanjan keskuspankki onkin suositellut, ettei eläkkeitä korotettaisi inflaation mukaisesti vuonna 2023.
Komissio pitää myös verotusuudistusta tärkeänä julkisen talouden kannalta. Suhteessa BKT:hen Espanjan verotulot ovat EU-vertailussa vähäiset (36,8 %) ja niissä painottuu monia maita vahvemmin työn verotus. Komission suosituksena on, että Espanja lisäisi EU-keskiarvon alle jäävien kulutus- ja ympäristöverojen osuutta, mikä tukisi talouskasvua.
Talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseksi Espanja tarvitsee luonnollisesti myös talouskasvua. Tässä komissio painottaa elpymissuunnitelmaan sisältyvien julkisten investointien ripeää toimeenpanoa sekä myös muiden EU-rahoitusvälineiden hyödyntämistä. Erityisesti investoinneissa tulisi keskittyä vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen. Komissio pyytää Espanjaa myös toimittamaan vielä toistaiseksi puuttuvat EU:n koheesiopolitiikan kumppanuussopimuksen sekä muut ohjelmointiasiakirjat, jotta maa pääsee hyödyntämään tähän liittyviä varoja tarkoituksenmukaisesti.
Tarkastelussaan EU-komissio kiinnittää huomiota myös rakenteellisiin haasteisiin, joita se ei näe Espanjan elpymissuunnitelman riittävässä määrin kattavan. Nykytilanteessa ja EU:n REPower-suunnitelmaan yhdistyen näistä keskeinen on vihreän siirtymän kiihdyttäminen ja energiariippuvuuden vähentäminen. Vaarana on, että ilman lisätoimia Espanjan tavoitteet uusiutuvan energian lisäämisestä ja hiilestä irtautumisesta eivät täyty. Erityisiä panostuksia tarvittaisiin energian varastointiin, verkkoinfraan, rakennusten ja liikenteen sähköistämiseen, uusiutuvaan vetyyn sekä lupakäytäntöjen joustavoittamiseen. Lisäksi Espanjan tulisi työskennellä siirtoyhteyksien kehittämiseksi. Siirtoyhteydet ovatkin korkealla Espanjan hallituksen agendalla, mutta asia ei toki ole vain maan omissa käsissä. Esimerkiksi Ranska on toistaiseksi suhtautunut penseästi maiden välisten vähäisten yhteyksien lisäämiseen. Komissio kannustaa Espanjaa panostamaan myös energiatehokkaaseen asumiseen, joka laskisi myös kotitalouksien ja haavoittuvien ryhmien energiakuluja.
Nykyistä enemmän huomiota Espanjan tulisi kiinnittää myös kiertotalouden ja kierrätyksen edistämiseen. Tähän liittyvissä tunnusluvuissa Espanja jää selvästi EU-keskiarvon alle, ja 52 % maan jätteestä päätyy vielä kaatopaikalle. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin vahvempaa koordinaatiota eri hallinnon tasojen välillä, säännöstulkintojen, suunnittelun ja jäteinfrastruktuurin yhtenäistämistä sekä uusia investointeja valikoiduille sektoreille. Myös veden uusiokäyttöä tulisi Espanjassa kehittää.
Lisäksi Espanjan toimet talouden tuottavuuden parantamiseksi ovat toistaiseksi olleet komission mukaan riittämättömiä. TKI-investoinneissa maa jää EU:n hännille niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, ja panostuksia tähän tulisi lisätä suunniteltua enemmän erityisesti pk-yrityksissä. Myös yritysten ja tutkimusekosysteemin yhteyttä tulisi vahvistaa. Työntekijöiden lisä- ja uudelleenkouluttautumisen edistämiseksi ja työmarkkinoiden tehostamiseksi tarvitaan puolestaan aktiivisempaa työmarkkinapolitiikkaa. Tällä hetkellä Espanjassa on osaajavajetta erityisesti STEM- ja ICT-aloilla.
Espanja pyrkii johtavaksi puolijohdemaaksi mittavalla mikroelektroniikkahankkeella
Espanjan hallitus hyväksyi toukokuun 2022 lopussa suuren mikroelektroniikka- ja puolijohdeteollisuuteen keskittyvän, EU:n RRF-rahoituksella toteutettavan elpymishankkeen(Linkki toiselle web-sivustolle.) (hankesuunnitelma espanjaksi). Kyseessä on yksi hallituksen yhdestätoista strategisesta hankkeesta, jotka ylittävät hallinnonalojen rajat ja edellyttävät tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Julkista rahaa projektiin on varattu jopa 12,25 miljardia euroa, jonka päälle odotetaan huomattavia yksityisiä investointeja. Taloudellinen panostus kertoo toki hankkeen tärkeydestä, mutta pikkusummilla monimutkaista teollisuudenalaa ei kehittämään pystyisikään.
Vuoteen 2027 kestävän hankkeen kunnianhimoinen tavoite on tehdä Espanjasta johtava mikrosirujen suunnittelu- ja valmistusmaa. Julkilausumien mukaan Espanja haluaa myös toimia moottorina EU:n strategisen autonomian vahvistamisessa ja puolijohdetavoitteiden saavuttamisessa. Viimeaikainen puolijohdepula on iskenyt Espanjassa erityisesti sille tärkeään autoteollisuuteen, jonka tuotanto on laskenut jopa pahimpaan pandemia-aikaan verrattuna. Hankkeellaan Espanja pyrkii ylipäänsäkin jatkamaan jo pitkään tavoittelemaansa talouden ja teollisuuden modernisoimista sekä turismiriippuvuuden vähentämistä. Tällä hetkellä Espanjassa toimii noin 50 puolijohteisiin keskittyvää yritystä tai tutkimuslaitosta, mutta valmistuskapasiteettia maassa ei ole.
Kunnianhimoista on myös se, että Espanja tavoittelee koko mikroelektroniikka- ja puolijohdearvoketjun haltuun ottamista. Maan hanke kattaa prosessin suunnittelusta tuotantoon asti, minkä lisäksi sen tarkoituksena on vahvistaa sirujen kysyntää ja alan ekosysteemiä. Strategisia osa-alueita on neljä:
1. Tieteellisen osaamisen vahvistaminen: Mikrosiruihin liittyvien TKI-panostusten edistäminen, kvanttisirujen kehittäminen sekä Espanjan rahoituksen lisääminen mikroelektroniikkaan ja viestintäteknologiaan keskittyvässä EU:n IPCEI-hankkeessa. Julkinen rahoitus yhteensä 1,17 mrd. EUR.
2. Strategia suunnittelukapasiteetin kehittämiseksi: Vain suunnitteluun keskittyvien yritysten luominen (ns. fabless) sekä testausalustojen ja koulutusverkoston perustaminen. Julkinen rahoitus 1,33 mrd. EUR.
3. Tuotantolaitosten perustaminen: Kansallisen valmistuskapasiteetin rakentaminen sekä yli että alle 5 nm siruille. Julkinen rahoitusosuus hankkeen osa-alueista ylivoimaisesti suurin: 9,35 mrd. EUR.
4. ICT-alan teollisuuden kehittäminen: Espanjalaisia puolijohdealan start-up-, kasvu- ja pk-yrityksiä rahoittavan rahaston perustaminen sekä mikrosiruja käyttävän elektroniikkatuotannon vahvistaminen puolijohteiden kysynnän vauhdittamiseksi. Julkinen rahoitus 400 milj. EUR.
Mukaan hankkeen toteuttamiseen halutaan julkishallinnon ja alan yritysten lisäksi yliopistot ja tutkimuslaitokset. Tarkoituksena onkin luoda uusia mekanismeja public-private -yhteistyöhön. Hanketta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä koordinoimaan perustetaan oma erityistoimikunta, jota johtaa Piilaaksossa kannuksensa hankkinut ja ”sirujen herraksi” tituleerattu espanjalainen yrittäjä ja insinööri Jaime Martorell. Espanjan puolijohdesuunnitelmien eteen tehdään työtä myös korkeimmalla poliittisella tasolla: Pääministeri Pedro Sánchez tapasi toukokuun aikana alan yhdysvaltalaisjättiläiset Intelin, Micronin, Ciscon ja Qualcommin ja pyrki vakuuttamaan ne Espanjan potentiaalista tuotantolaitosten sijoituskohteena.
Teksti: Otso Salvi, vastuuvirkamies, taloudelliset ulkosuhteet, Suomen suurlähetystö, Madrid