Ajankohtaista Chilen kaivossektorilta

Maailman suurin avokaivos Chilessä. Maailman suurin avokaivos Chilessä.

Chile on maailman suurin kuparintuottaja:  34 prosenttia maailman tuotannosta. Chilellä on myös maailman suurimmat litium-varat minkä lisäksi se on maailman suurin litiumin tuottaja. Kaivosteollisuuden osuus Chilen kansainvälisestikin ennätysmäisessä talouskasvussa on täysin keskeinen. Valtio käyttää merkittävää päätösvaltaa kaivossektoriin liittyvissä kysymyksissä. Mitkä ovat kaivossektorin vaikutukset maan talouteen tällä hetkellä? Mitkä ovat mahdollisuudet suomalaiselle viennille?

Liberaalista markkinatalousorientaatiosta huolimatta Chilen valtio käyttää merkittävää päätösvaltaa kaivossektoriin liittyvissä kysymyksissä. Maailman suurin kupariyritys on valtio-omisteinen CODELCO, joka käyttää merkittävää päätöksentekovaltaa suhteessa Chilen hallitukseen. Suurimmat ulkomaalaiset yritykset kaivossektorilla Chilessä ovat kanadalaisia, australialaisia, brittiläisiä, amerikkalaisia ja japanilaisia.

Kaivokset sijaitsevat Chilen pohjoisosissa, Tarapacássa, Antofagastassa sekä Atacamassa. Näiden alueiden toimeentulo on täysin riippuvainen kaivosteollisuudesta. Pohjoiset alueet ovat myös siirtyneet Chilelle Perulta ja Bolivialta Tyynenmeren sodan seurauksena (vuosina 1879-1883). Tämä aiheuttaa edelleen hankauksia Chilen ja naapurimaiden välille.


Merkittävimmät kaivosteollisuuden tuotteet

Chile on maailman suurin kuparintuottaja omaamalla 34 prosentin osuuden maailman kuparintuotannosta. Sillä on myös maailman suurimmat kuparireservit (noin 36 prosenttia tunnetuista löydöksistä). Vuonna 2010 tuotanto oli 5,4 miljoonaa tonnia, CODELCO:n osuuden ollessa tästä reilut 30 prosenttia. Kuparintuotannosta 80 prosenttia on keskittynyt suurille yrityksille. Kuparintuotannon odotetaan kasvavan 8,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2018 mennessä.

Chile on maailman kolmanneksi suurin molybdeenin tuottaja noin 15 prosentin osuudella. Maalla on myös maailman kolmanneksi suurimmat molybdeenireservit. Tätä alkuainetta käytetään pääasiassa ruostumattoman teräksen apuaineena. Metallia tuotetaan kupariteollisuuden sivutuotteena.

Rauta ei arvoltaan ole kuparin veroista, mutta Chilessä odotetaan sen tuotannon kasvavan nykyisestä 9 miljoonasta tonnista vuosittain 40 miljoonaan tonniin vuonna 2018. Teräksen merkitys vientituotteena on vankasti nousussa. Tärkein vientimaa on Kiina.

Chile on maailman viidenneksi suurin hopean tuottaja noin 1500 tonnin osuudella.

Chilellä on maailman suurimmat litium-varat (22 prosenttia), minkä lisäksi se on maailman suurin litiumin tuottaja (40 % maailman kokonaistuotannosta). Litiumin menekki on kasvanut viime vuosina kansainvälisesti, mutta sen potentiaalinen väärinkäyttö ydinfyysion raaka-aineena, estää sen vapaan myynnin Chilestä. Tällä hetkellä vain kaksi kaivosta tuottaa litiumia aktiivisesti.Kaivosministeriö julkaisi kuitenkin helmikuun alussa suunnitelman myöntää louhintalupia 20 vuodeksi tarjouskilpailun perusteella. Suunnitelman toteutuessa Chilen merkitys litiumin tuottajana kasvaisi edelleen.

Kaivossektorin vaikutukset Chilen talouteen


Kaivosteollisuuden osuus Chilen kansainvälisestikin ennätysmäisessä talouskasvussa on täysin keskeinen. Se muodosti Chilen viennistä 64 prosenttia vuonna 2010 ja sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 20 prosenttia vuosien 2006 – 2010 aikana.

Kupari on Chilen merkittävin kaivannainen ja Chilen talouskasvun ja kansantalouden peruspilari. Chilen kauppatase, Chilen valuutan peson valuuttakurssi sekä Chilen talouskasvu ovat voimakkaasti kytköksissä kuparin maailmanmarkkinahintaan. Vuodesta 2003 alkaen kuparin maailmanmarkkinahinta on noussut merkittävästi, lähinnä Kiinan kasvavasta kysynnästä johtuen. Tämä selittää myös Chilen loistavan talouskasvun. Asialla on myös kääntöpuolensa; Chilen maatalousyrittäjät, ml. viininviljelijät, valittavat jatkuvasti peson kohonneen arvon haitoista erityisesti USA:n markkinoille suuntautuvalle viennille.

Sijoittaminen Chileen on houkuttelevaa maan vakaan toimintaympäristön ja vähäisten tai olemattomien kaupanesteiden vuoksi. Verokohtelu ulkomaisille yrityksille on jopa ystävällisempää kuin paikallisille yrityksille eikä voittojen kotiuttamista ole hankaloitettu keinotekoisin toimin. Investoinnit Chilen kaivoksiin ovatkin kasvaneet ennätykselliselle tasolle ja niiden odotetaan kehittyvään yhtä suotuisasti vuoteen 2018 mennessä, noin 60 miljardin dollarin tasolle. Tämä tarkoittaisi korkeinta sijoitustasoa tälle sektorille koko Latinalaisessa Amerikassa.

Kaivossektorin haasteet

Kaivossektorin kehittymistä uhkaa vedenpuute, energian hinnan jatkuva nousu, työvoiman puute sekä yleisön kohonnut ympäristötietoisuus. Erityisesti alkuperäiskansoille sektorista aiheutuva haitta on hallituksenkin taholta tunnustettu tosiasia. Kaivosteollisuus vie maa-alaa alkuperäiskansojen perinteisiltä elinkeinoilta eivätkä hallitus tai kaivoyhtiöt ole onnistuneet tarjoamaan erityisiä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Laki määrittelee kuulemisvelvoitteen alkuperäiskansoille uusia kaivoksia avattaessa, mutta lakia sovelletaan puutteellisesti käytäntöön. Energianhinta on noin 50 prosenttia kalliimpaa OECD-tasoon verrattuna ja kaksinkertaista naapurimaihin verrattuna. Seuraavan 10 vuoden aikana energiantarpeen odotetaan kaksinkertaistuvan. Kolmannes Chilen sähköstä menee kaivosteollisuuden käyttöön. Uudet energia-aloitteet, kuten eteläisen Chilen valtava vesivoimalahanke, HydroAysén, ovat kuitenkin kohdanneet valtavaa vastustusta niin alkuperäiskansojen kuin paikallisen väestön toimesta ympäristösyiden vuoksi.

Johtopäätöksiä


- Kaivosmaksusta huolimatta Chilen kaivossektori säilyy edelleen houkuttelevana investointikohteena. Tähän vaikuttaa yhtiöveron alhaisuus sekä mahdollisuus stabiiliin verokohteluun yrityksen 10 ensimmäisen toimintavuoden aikana.

- Vuotta 2011 leimasivat yhteiskunnalliset protestit, myös kaivossektoriin liittyen. Yhteiskunnallinen levottomuus ei kuitenkaan aseta Chilen yhteiskunnan toimintakykyä koetukselle ja tässä mielessä sektoriin kohdistuvat sijoitukset tullevat kasvamaan. Chilen talouskehitys jatkunee nousujohteisena. Chilen valuutta peso on yksi alueen arvostetuimmista. Chilen kaivossektoriin ei kohdistu samanlaista kansallistamisen uhkaa kuin muutamissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa. CODELCO:a ei myöskään tulla yksityistämään. Toimintaedellytykset jatkunevat hyvin samankaltaisina.

- Litiumin kaupalliset mahdollisuudet kaivannaisena ovat vielä kehittymättömiä. Tilanne muuttuu 20 kaupallisen luvan kilpailutuksen myötä.

- Peru on potentiaalinen uhka Chilen kaivosteollisuudelle. Chilen kaivosteollisuus on perinteisesti suhtautunut Peru-uhkaan vähättelevästi, mutta vuoden 2011 aikana on kuultu jo varoittavia puheenvuoroja sektorin korkeantason johtoa myöten; mikäli Chile ei saa kilpailukykyä heikentäviä seikkoja järjestykseen, erityisesti energian hintaa ja pätevän työvoiman saatavuutta, saattaa Peru-uhka materialisoitua odotettua nopeammin.

- Chile on hyötynyt melkoisesti viime aikojen perushyödykebuumista. Tällä on ollut myös kääntöpuolensa, sillä toistuvista aikeista huolimatta, Chile on edelleen täysin riippuvainen kaivossektorista. Muutkin lupaavat talouskasvun avaimet ovat alhaisen arvoketjun tuotteissa, kuivatuissa hedelmissä ja viineissä. Mikäli Chile ei pidemmällä tähtäimellä kykene kehittämään korkeamman jalostusasteen sektoreiden vientiä, ja erityisesti palveluita, kaivossektori voi osoittautua maan kiroukseksi.

- Maan koulutussektori on täysin retuperällä. Insinöörikoulutusta, luonnollisesti kaivosteollisuuden käyttöön, lukuun ottamatta, opetuksen taso, kaikilla asteilla on huonoa ja kaiken lisäksi OECD-maista kalleinta. Chilen hallitus, taikka oppositio, eivät ole osoittaneet valmiutta tarvittaviin opetussektorin kokonaisuudistuksiin. Pidemmällä tähtäimellä tämä ehkäisee pätevien ammattilaisten saannin ja maan kehittymisen valtavasta kuparikaivoksesta, siitä riippuvaisine palveluineen, kohti modernimpaa palveluyhteiskuntaa.

Mahdollisuudet suomalaisille viennille:


- Chile kehittää nousevasti vihreää kaivosteollisuutta ”green mining”. Uusiutuvan energian ratkaisut sekä vaihtoehtoiset polttoaineet ovat käytettäviksi kaivoksissa ja jatkoprosessoinnissa olisivat järkeviä vientikohteita. Suomen Akatemian ja Chilen CONICYT:n rahoittama kestävän energian tutkimusohjelma voisi antaa ajatuksia myös tämän sektorin kaupallisen yhteistyön laajentamiseksi.

- Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut; Murskauksessa ja hienonnuksessa käytetään 50 prosenttia koko sektorin energiatarpeesta ja tähän esittävät vähäenergiset ratkaisut käyvät hyvin, oikein markkinoituina, kaupaksi Chilessä.

- Vesitehokkuus; makeaa vettä säästävät ratkaisut erityisesti sulattamiseen, jalostamiseen, liuotukseen ja liuotteiden erotteluun liittyen.

- koulutusalan yhteistyön lisääminen, erityisesti niin, että tulevat insinöörit voisivat sijoittua suomalaisiin yrityksiin työharjoitteluun. Chilen Akatemia, CONICYT, tarjoaa apurahoja tällaista toimintaa varten. FINPRO:n ja suurlähetystön tulee yhteisesti identifioida mahdollisia yrityksiä tällaista toimintaa varten.

- pienempien kaivostoimijoiden vientipotentiaalin hyödyntäminen ja systemaattinen tukeminen, esimerkkinä porausratkaisut ja kaivosalan koulutus.

- TEKES:n Green Mining-ohjelman tulosten jakaminen chileläisten kanssa. Chilen pohjoisosissa on laajoja kaivosteollisuuden saastuttamia maa-alueita, joiden puhdistukseen suomalaiset yritykset voisivat tarjota osaamistaan. Tämän lisäksi ympäristövahinkojen torjunnan ennakointi, ml. tuotettavuustutkimukset, voivat tarjota mahdollisuuksia yhteistyölle.