Ajankohtaiskatsaus Norjan öljyteollisuuteen

Hammerfestin öljynjalostamo. Kuva: Roger Greenhalgh Hammerfestin öljynjalostamo. Kuva: Roger Greenhalgh(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Investoinneille Norjan öljy- ja kaasuteollisuuteen ei näy rajaa. Näennäisen rajattomat kasvunäkymät tai uudet öljy- ja kaasulöydöt Barentsinmerellä (Skrugard ja Havis) eivät kuitenkaan takaa kokonaan pilvetöntä energiataivasta Norjan ylle.

Yhden yrityksen menestys kuvaa tällä hetkellä hyvin Norjan energia-alan yleistä kehitystä. Norjalaistaustaisen John Fredriksenin luotsaama Seadrill on nyt markkina-arvoltaan öljynporausalan suurin yritys maailmassa. Seadrill on mennyt amerikkalaisen Transoceanin ohi, eikä kasvulle näy loppua: kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun yrityksen osakkeen arvo Oslon pörssissä nousi yli 20 prosenttia, ja se on nyt pörssin kolmanneksi suurin yritys Statoilin ja Telenorin jälkeen.

Norjan öljy- ja kaasuteollisuuteen investoitiin vuonna 2011 yhteensä 146,3 miljardia NOKia (n. 19,9 mrd. €), mikä on 16,6 % enemmän kuin vuonna 2010. Kuluvan vuoden investointilukujen odotetaan yltävän jopa 186 miljardiin NOKiin (n. 25,2 mrd. €).

Öljyn tuotantoluvut laskussa

Vuonna 2011 Norjan öljykentät tuottivat yhteensä yli kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä (sis. kaasukondensaatit). Kuuden ensimmäisen kuukauden tuotantoluvut vuonna 2012 ovat öljyhallituksen (Oljedirektoratet) mukaan viisi prosenttia alhaisemmat kuin edellisenä vuonna.

Öljy- ja energiaministeri Ola Borten Moen mukaan öljyntuotanto voi pudota jopa puoleen nykyisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ilman tarpeellisia investointipäätöksiä ja kaikkien tuottajien aktiivisuutta. Joidenkin arvioiden mukaan nykyisten öljykenttien resursseista vain alle puolet hyödynnetään. Ministeri Borten Moe onkin peräänkuuluttanut tuottajien velvollisuutta hyödyntää kaikki hyödynnettävissä olevat resurssit, ja ottanut niin omaksi kuin koko öljyalan tehtäväksi tuotantolukujen laskun hidastamisen.

Raakaöljyn viennin arvo kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli noin 165,4 mrd. NOK (22,4 mrd. €), mikä on 34 % Norjan viennin kokonaisarvosta samalla aikajaksolla ja 2,6 % enemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Valtion öljyrahaston (Statens pensjonsfond - Utland, SPU) markkina-arvo kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 185 miljardia NOKia (n. 25,1 mrd. €) ja toisella neljänneksellä rahastoon siirrettiin yhteensä 41,6 miljardia NOKia (n. 5,6 mrd. €) öljy- ja kaasualan voittoja. Heinäkuun 2012 lopussa rahaston kokonaisarvo oli yli 3 660 mrd. NOK (n. 496,6 mrd. €).

Painopiste kohti pohjoista

Öljy- ja kaasualan alueellinen painopiste on tunnetusti jo pitkään siirtynyt kohti pohjoista. Tätä kehitystä vahvisti öljy- ja energiaministeriön kesäkuussa avaama 22. lupakierros: 86 uudesta etsinnälle ja tuotannolle avatusta karttalohkosta tai lohkon osasta peräti 72 sijaitsee Barentsinmerellä. Loput 14 ovat Norjanmerellä.

Kierrosta edeltäneissä kuulemisissa ympäristöjärjestöt kritisoivat voimakkaasti ministeriön suunnitelmia. Esimerkiksi Norjan ympäristönsuojeluliiton (Naturvernforbundet) mukaan 37 lohkoa avattiin vastoin valtion omia ympäristönsuojelu- ja ilmasto-ohjeistuksia. Lupahakemusten deadline on joulukuussa ja varsinaiset tuotantolisenssit hallitus myöntänee kesällä 2013.

Tällä hetkellä öljyhallitus kartoittaa jo tulevilla lupakierroksilla mahdollisesti avattavien, Barentsinmeren kaakkoisosien sekä Jan Mayenia ympäröivien, merenpohja-alueiden geologiaa.

Öljy- ja energiaministeri Ola Borten Moe on korostanut viranomaisten, teollisuuden ja paikallisen elinkeinoelämän välistä keskustelua ja yhteistyötä öljy- ja kaasualan siirtyessä yhä pohjoisemmaksi. Ministerin mukaan kasvava toiminta Barentsinmerellä merkitsee suuria mahdollisuuksia Finnmarkin läänille ja koko Pohjois-Norjalle. Kesäkuussa öljy- ja energiaministeriö kertoi uuden, etenkin arktisiin olosuhteisiin keskittyvän, öljyalan tutkimus- ja kilpailukykykeskuksenperustamisesta. Keskus sijoitetaan yhteen Norjan kolmesta pohjoisimmasta läänistä (Finnmark, Tromssa, Nordland) ja sen on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2013 puolivälissä. Keskus tekee yhteistyötä muiden norjalaisten ja

ulkomaalaisten tutkimusyhteisöjen kanssa, ja se rahoitetaan pääasiassa öljy- ja energiaministeriön sekä ulkoministeriön budjeteista. Lisätukea haetaan elinkeinoelämältä.

Hiljattain Barentsinmerellä löydettyjen Skrugardin ja Havisin kenttien öljy piti Statoilin alkuperäisten suunnitelmien mukaan käsitellä ”kellujalla” eli merellä sijaitsevalla tuotantolaitoksella, mutta odotetut tuotantomäärät nousivat ja heinäkuussa Statoilin kerrottiin suunnittelevan öljysatamaa tai tuotantolaitosta Finnmarkin rannikolle. Sijoituspaikaksi on pohdittu joko Veidnesetiä Nordkappin kunnassa tai Markoppia Kvalsundin kunnassa. Maalla sijaitsevan tuotantolaitoksen rakentaminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän resursseja kuin offshore-laitos, joten lopullinen ratkaisu riippuu loppuvuonna 2012 Skrugardin kentällä tehtävistä etsintäporauksista.

Vaikka maalle sijoitettavan tuotantolaitoksen vaatimat lisälöydöt eivät toteutuisikaan, ainakin Kvalsundin kunta voi pitää pohjoisen energia- ja kaivosalojen kasvun tuomia verotuloja todennäköisinä: kuntaan on suunniteltu 102 turbiinin tuulipuistoa sekä suurta kuparikaivosta.

Norjanmeren öljylöydöistä tällä hetkellä mielenkiintoisin on brittiläisen Centrican ja färsaarelaisen Faroe Petroleumin Cooper, jonka on arvioitu sisältävän 20 - 170 miljoonaa barrelia öljyä. Arvion yläpää vastaa Goliatiksi nimettyä löytöä Barentsinmerellä. Faroe Petroleumin ja Centrican yhteistyö on toiminut: kaikki neljä yritysten yhdessä hankkimaa aluetta ovat osoittautuneet taloudellisesti hyödyntämiskelpoisiksi.

Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotantokustannukset laskussa, Norjassa palkat karkaamassa käsistä

Öljyn hinta laski kevään ja alkukesän aikana voimakkaasti. Kesäkuussa Brent-öljyn barrelihinta käväisi jo alle 90 US-dollarissa, mutta nousi heinäkuun loppuun mennessä totutumpiin uomiinsa reilusti yli 100 dollariin. Syynä hintakuoppaan olivat lähinnä öljytuotteiden kysyntään vaikuttaneet odotettua heikommat makrotalouden luvut Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Ranskalaisen Totalin Pohjois-Euroopan toimintojen johtaja Patrice de Viviès totesi kesäkuussa, että jos öljyn hinta jatkaa laskuaan, yrityksen on neuvoteltava norjalaisviranomaisten kanssa nykyistä suotuisammasta verokohtelusta. De Viviès pitää Norjan verotasoa kohtuuttoman korkeana, vaikka arvostaakin maan verojärjestelmän vakautta. Vuonna 2011 Total maksoi Norjaan veroja yhteensä 26 miljardia NOKia (n. 3,53 mrd. €) eli enemmän kuin kotimaahansa Ranskaan.

Norjalaisten öljyanalyytikoiden mukaan lyhyen aikajakson hintaheilahteluja huolestuttavammalta näyttää tällä hetkellä kymmenen vuoden tarkastelujakso: esimerkiksi Yhdysvaltojenliuskeöljyäon kohta halvempi ja nopeampi tuottaa kuin Barentsinmeren öljyä. Liuskeöljyn ja liuskekaasun tuotannon helpottuminen teknologian kehittyessä voi analyytikoiden mukaan hidastaa öljyalan kehitystä Barentsinmerellä.Liuskeöljyn tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutukset herättävät kuitenkin huolta etenkin ympäristöjärjestöissä.

Öljyalaa ravistellut lakkoilualkoi 9.6.2012, kun 114 öljypalveluyritys Baker Hughesin työntekijää jätti työnsä yhteensä kahdellatoista öljynporauslautalla Norjan mannerjalustalla. Kaksi Pohjanmeren öljykenttää suljettiin lakon vuoksi. Lakko päättyi 9.7. työnantajapuolen uhattua työsululla ja työministeri Hanne Bjurstrømin (Työväenpuolue Ap) ilmoitettua, että kiista viedään valtakunnallisen sovitteluelimen käsiteltäväksi kansalliseen etuun vedoten (nk. tvungen lønnsnemnd).

Työnantajat eivät ole ainoa taho, jonka mielestä öljyalan työntekijöiden jo pitkään muihin ammattiryhmiin verraten todella hyvällä tasolla pysyneet palkat ovat karkaamassa Norjassa käsistä.

Norjan keskuspankin ja taloustieteilijöiden mukaan palkat ovat kuitenkin vain osa kierrettä, joka uhkaa maan taloutta. Jatkuvasti kasvavat öljyalan investoinnit ja yritysten hyvät tulokset luovat painetta nostaa palkkoja. Öljy-yrityksillä on varaa nostaa palkkoja, ja öljyalan palkkojen perässä nousee yleinen palkkataso.

Pian koko Norjan kilpailukyky heikkenee, kun muulla kuin öljyyn ja kaasuun yhteydessä olevalla elinkeinoelämällä ei ole edellytyksiä toimia Norjassa. Kauppakorkeakoulu BI:n professori Øystein Norengin mukaan valtiolla on keino vaikuttaa: öljyalan investointien rajoittaminen esimerkiksi aiemmin Pohjanmerellä käytössä olleen jonotusjärjestelmän avulla. Norjan hallitus ei kuitenkaan suunnittele minkäänlaisia investointirajoituksia. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Morten Søberg kuittasi taloustieteilijöiden huolen Aftenpostenissa 1.8. ”luksusongelmana”, jonka juuret ovat Norjaa hyödyttävässä öljyn korkeassa hinnassa.

Muutama päivä myöhemmin myös öljy- ja energiaministeri Ola Borten Moe tyrmäsi investointirajoitukset lyhytnäköisinä ja Norjan taloudelle vahingollisina.

Pohjoismaiden suurimmalla yrityksellä Statoililla menee hyvin. Yhtiön liikevoitto kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 59,2 miljardia NOKia (n. 8,03 mrd. €), mikä on yhtiölle yhden kvartaalin tähänastinen ennätys. Myös toisen kvartaalin tulos oli hyvä: liiketulos ennen veroja noin 5 % parempi kuin viime vuonna.

Brasilian rannikko ei suinkaan ole ainoa paikka maailmassa, missä Statoil on kesän aikana toiminut aktiivisesti. Kesäkuun lopulla yritys allekirjoitti venäläisen Rosneftin kanssa yhteistyösopimuksen etsintälisenssien hankkimisesta Norjalle kuuluvilla alueilla Barentsinmerellä sekä teknisten arviointien aloittamisesta kahdella Venäjän maaperällä sijaitsevalla öljykentällä (pohj. Komsomolskoye ja Stavropol Shale oil).

kauppa