Afganistanin talouskasvu hidastui

Maailmanpankki julkaisi toukokuussa uusimman Afganistanin talouskatsauksensa, jossa käsitellään maan taloudellista tilannetta vuoden 2014 osalta. Talouskasvu hidastui vuonna 2014 2,0 % johtuen pääosin heikentyneestä turvatilanteesta, pitkittyneestä poliittisesta transitiosta ja hitaasta edistymisestä reformien osalta. Tämä on vaikuttanut investoijien ja kuluttajien luottamukseen.

Vuonna 2013 talouskasvu oli 3,7 %, kun vuosina 2003–2012 se oli keskimäärin vielä 9 % luokkaa. Eräs talouskasvun indikaattoreista, uusien yritysten rekisteröinti laski 26 %.

Kasvua tapahtui keskeisimmässä taloussektorissa, maataloustuotannossa, joka kasvoi 1,9 % viljan tuotanto ollen ennätyskorkeudella. Tähän vaikuttivat muun muassa oikea-aikaiset sateet sekä kasvanut keinokastelualue. Myös oopiumin tuotannon kasvu oli vahvaa ollen 16 % nousun myötä korkeimmillaan sitten vuoden 2009.

Maataloustuottannon tärkeydestä huolimatta Afganistan ei ole täysin omavarainen viljan suhteen, vaan osa viljasta täytyy tuoda maahan. Kuva: Institute for Money, Technology and Financial Inclusion, Flickr.com ccby 2.0.

Muita positiivisia asioita olivat esimerkiksi inflaation laskeminen alkuvuodesta 4,6 prosenttiyksikköön, ja ollen joulukuussa enää 1,4 %. Globaalisti laskenut ruoan hinta toimi osasyynä inflaatioluvun selittämiselle. Myös öljyn hinnan laskulla odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia maan talouteen, tuonnista lähes neljänneksen koostuessa öljystä ja kaasusta.

Myös kauppataseen alijäämä kaventui viennin kasvaessa ja tuonnin laskiessa. Alijäämä on kuitenkin edelleen suuri, yhteensä 37,9 % BKT:stä. Syyt viennin kasvulle löytyvät maataloustuotannosta sekä parantuneesta tilastoinnista. Arviolta 15–20 % ulkomaankaupasta on epävirallista ja salakuljetusta. Päävientituotteita ovat kuivatut hedelmät, matot, lääkekasvit ja tuoreet hedelmät. Suomi on ollut viime vuosina 10 tärkeimmän vientikohteen joukossa johtuen turkiskaupasta.

Valtiontalous alijäämäistä

Eräs talouselämän merkittävistä pullonkauloista on heikko pankkisektori, joka kärsii edelleen Kabul Bank -kriisin jälkiseurauksista. Pankit ovat hyvin varovaisia luotonannossaan, mutta myös talouskasvun hidastuminen vaikuttaa tilanteeseen. Keskuspankki on yrittänyt tukea luotonantoa keskeyttämällä liikepankkien yön yli talletukset keskuspankkiin.

Valtiontalous on alijäämäinen ja maa kärsii talouskriisistä. Maan tulot laskivat alhaiseen 8,4 prosenttiin BKT:stä. Syitä tähän ovat etenkin talouskasvun hidastuminen ja heikkoudet tulojen keruussa ja valvonnassa kuten veroissa ja tullimaksuissa.

Valtion menot kasvoivat etenkin turvakulujen ja sosiaalietujen kuten eläkkeiden sekä marttyyrien ja vammautuneiden perheiden saamien korvausten osalta. Turvakuluja nosti myös niiden siirtyminen yhä enemmin osaksi valtion budjettia ulkopuolisten hankkeiden vähentyessä.

Valtion budjetin alijäämä oli raportin julkaisuhetkellä yli 500 MUSD, mikä johti kassavirtaongelmiin eli kasvaneisiin valtion maksurästeihin ja käteisreservien alenemiseen. Talous on vahvasti apuriippuvaista. Afganistan onkin neuvotellut IMF:N kanssa Staff Monitored Program -tukiohjelman aloittamisesta. Ohjelma kohdistuu etenkin tulojen lisäämiseen ja rahoitussektorin vahvistamiseen sekä kasvun parantamiseen. Lisäksi ohjelma pyrkii lisäämään valtiontulija konkreettisin keinoin.

Taloustilanteen kehitys

Maailmanpankki ennustaa myös tänä vuonna 2,5 % hidasta talouskasvua. Kuluttajien ja sijoittajien luottamuksen ei odoteta nousevan alkuvuodesta ja maataloustuotanto kärsinee hankalista sääolosuhteista. Lisäksi talousreformien etenemättömyys hidastaa kasvua. Valtiontalouden tilanne jatkuu edelleen haastavana ja vaatii tarkkaa seurantaa.

Afgaaniviranomaiset arvioivat budjetissaan valtiontalouden alijäämän olevan vuonna 2015 136 MUSD. Mikäli tulot eivät kasva suunnitellusti, on edessä edellisvuoden tapaan vaikea alijäämä, jonka hoitoa alhaiset käteisvarannot vaikeuttavat. Budjettiin kohdistuu painetta lisätä turvallisuus- ja sosiaalietukuluja entisestään, mikä vaikuttaa myös siviilisektorin kuluihin ja kehityshankkeisiin.

Vuosille 2016–2018 ennustetaan 5 % talouskasvua. Kasvuodotukset kohdistuvat etenkin työvoimavaltaiselle maataloussektorille ja agroliiketoimintaan sekä myöhemmin myös kaivannaissektorille. Myös energia- ja vesiratkaisut ovat keskeisiä sekä sektoreille että kaupunkien kehittymiselle. Kyseisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii alueellisen yhteistyön kehittämistä entisestään. Yksi askel kehitysprosessissa on 3.-4.syyskuuta 2015 Kabulissa järjestettävä 6. alueellinen taloudellisen yhteistyön konferenssi (RECCA-VI).

Afganistanin hallitus julkaisi joulukuussa 2014 Lontoon konferenssissa kehitysreformisuunnitelmansa.  Monet hallituksen siinä asettamista tavoitteista liittyvät talouteen. Keskeisiä tavoitteita on korruption ehkäiseminen, hallinnon parantaminen, valtiontalouden vakauttamien, yksityissektorin luottamuksen vahvistamien, kasvun edistäminen ja turvallisuuden poliittisen vakauden lisääminen. Nämä kehityskohdat tulevat näkymään hallituksen toimissa yhä enenevissä määrin tulevien vuosien aikana.

Keinoina valtiontalouden vakauttamiselle nähdään erityisesti tulonkeruun reformien nopeuttaminen, kulujen priorisointi sekä taloushallinnon parantaminen.
 
Petri Lehtonen