Afganistanin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Afganistanin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Afganistan on hauras valtio ja sotatoimialue. Turvallisuustilanne on heikko ja poliittinen tilanne vaikeasti ennustettava. Liiketoimintaympäristön haasteet ovat moninaiset, ml. korruptio. Nykytilanne ei salli laajamittaisia yksityisiä investointeja eikä normaalia kaupallista toimintaa, vaikka potentiaalia olisi mm. kaivosteollisuudessa, energia-alalla sekä mobiili- ja ympäristöteknologiassa. Kansainvälisten rahoituslaitosten sekä järjestöjen (mm. Maailmanpankki, YK) rahoittamat hankkeet kilpailutuksineen tarjoavat merkittävimpiä ja vähiten riskialttiita mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kansainvälisissä hankinnoissa korostuvat turvallisuussektori, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja jälleenrakennus.

Kansainvälisten toimijoiden, kuten kehityspankkien ja kansainvälisten järjestöjen taloudellinen sitoutuminen Afganistaniin on vahvaa; erityisesti korostuvat turvallisuussektori, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja jälleenrakennus. Em. sektoreihin liittyvät hankinnat ja kansainvälisten rahoituslaitosten sekä järjestöjen (mm. Maailmanpankki, YK) rahoittamat hankkeet tarjoavat merkittävimpiä ja vähiten riskialttiita mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.


Maailmanpankin arvion mukaan tekijät kuten turvallisuustilanne, pankkisektorin alikehittyneisyys ja laajalti korruptoitunut hallintojärjestelmä sekä yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ovat suurimmat esteet Afganistanin liiketoimintaympäristössä. Kirjoitushetkellä Afganistanin hallituksen ja Taliban-liikkeen väliset rauhanneuvottelut ovat käynnissä, mutta neuvottelujen lopputuloksen ennustaminen on vaikeaa. Konfliktin kehittyminen suuntaan tai toiseen on mahdollista, millä on suoria vaikutuksia yritysten ja kehitysapukumppaneiden toimintaympäristöön sekä kansainvälisiin hankintoihin.


Myös Afganistania rahoittava kansainvälinen avunantajayhteisö kohtaa omia sisäisiä haasteitaan koronapandemian myötä, mikä voi osaltaan heikentää Afganistaniin kohdennettujen kehitysvarojen määrää tulevina vuosina. Kirjoitushetkellä vuosia 2021-2024 koskevista kansainvälisistä tukilupauksista ei ole vielä tehty virallisia päätöksiä.


Ulkomaisella kehitysavulla katetaan edelleen yli 70% maan julkisista menoista. Afganistan on Suomen suurin kahdenvälinen kehitysyhteistyökumppani. Suomi on sitoutunut tukemaan Afganistania vuoden 2020 loppuun saakka keskimäärin noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa, ja on poliittisesti sitoutunut Afganistanin tukemiseen aina vuoteen 2024 saakka. Afganistan on pyrkinyt suurempaan taloudelliseen itsenäisyyteen, mutta vaikea turvallisuustilanne ei salli laajamittaisia investointeja eikä normaalia kaupallista toimintaa. Yksityissektoria halutaan kehittää, mutta haasteet ovat suuret. Mahdollisuuksia ja potentiaalia investointeihin ja talouden kehittämiseen olisi monella eri sektorilla, kuten kaivosteollisuudessa, energia-alalla sekä mobiili- ja ympäristöteknologiassa. COVID-pandemian aiheuttama talouden taantuma vaikuttaa talouteen pitkään. Afganistanin talouden odotetaan supistuvan 5,5 % tänä vuonna. Arvioiden mukaan pandemian seurauksena köyhyysrajan alapuolella elää nyt jopa yli 70% väestöstä.

 

Pekka Kosonen, Suomen suurlähettiläs, Afganistan