Aasian kuumassa ryhmässä – Filippiinien talous tammikuussa 2016
Filippiinien talous on kasvanut jo useamman vuoden noin kuuden prosentin vauhdilla. Vuonna 2015 talous kasvoi 5,9 %. Kasvu perustuu kotimaiseen kysyntään ja uusien työpaikkojen syntymiseen etenkin palvelusektorilla. Köyhyyden vähentäminen on edennyt hitaammin.
Kotimaan markkinat talouskasvun takeena
Maan talous kasvoi vuosina 2010–2015 keskimäärin reilun kuuden prosentin vauhdilla. Vuoden 2015 viimeisen neljänneksen kasvulukemaksi mitattiin 6,8 %. Kasvun odotetaan pysyvän samalla uralla kuluvana vuonna. Talouskasvu selittyy vahvalla kotimaisella kysynnällä: työpaikkoja syntyy etenkin palvelusektorille, ihmiset kuluttavat ja julkisia investointeja tehdään. Filippiinit kuuluu öljyn hinnanlaskun voittajiin, sillä se on vahvistanut kansalaisten ostovoimaa.
Filippiinit ei ole juuri kärsinyt Kiinan talouskasvun takeltelusta siten kuin monet naapurimaansa. Vienti muodostaa vain n. 24 % Filippiinien BKT:sta. Suurimmat vientituotteet ovat puolijohteet ja muu elektroniikka, joita viedään eniten Japaniin ja Yhdysvaltoihin.
Merten takaisten kansalaisten rahalähetykset
Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten rahalähetykset kotimaahan jääville perheille ja sukulaisille muodostavat noin kymmenesosan kansantaloudesta: viime vuoden osalta puhutaan n. 24 miljardin USD:n sijoituksesta kotimaahan.
Filippiinit luokitellaan alemman keskitulotason maaksi. Luottoluokitusyhtiö Moody´s arvioi viime vuoden lokakuussa maan luokitukseksi Baa2, joka katsotaan investointikelpoiseksi. Sen lausunnon mukaan Filippiinien näkymät ovat vakaat. Maan puskurivarat kestävät Yhdysvaltain keskuspankin koronnoston kaltaista ulkoista painetta. Filippiinien peso on heilahdellut viime kuukausien aikana maltillisesti verrattuna esimerkiksi Malesian ringgitin laskukiitoon. Inflaatio oli viime vuonna alimmillaan kolmeenkymmeneen vuoteen, 1,4 %. Suurempaa deflaation vaaraa ei kuitenkaan ole. Valtionvelka suhteessa BKT:hen on n. 36 %.
Työttömyys on edelleen korkeahko, vaikkakin alimmillaan kymmeneen vuoteen, n. 6,4 %. Samaan aikaan puolipäiväisten ja alipalkattujen töiden yleisyys katsotaan ongelmiksi. Työväestöstä noin puolet työllistyy palvelusektorille.
Kilpailukykyinen työvoima
Monet maahan etabloituneet yritykset mainitsevat työvoiman maan suurimmaksi luonnonvaraksi. Työikäisestä väestöstä löytyy nuorta, englantia taitavaa ja palvelualtista työvoimaa. Filippiinien koulutusaste on naapurimaita korkeampi. Työrauha on vahva, sillä lakot ovat hyvin harvinaisia.
Maan työvoima myös kasvaa ASEAN-maista nopeiten. IT-sektori vahvistuu, ja digitalisaatiossa nähdään mahdollisuuksia. Alan lupaavuudesta kertoo ulkomaalaisten animaatiostudioiden sijoittuminen Manilaan.
Filippiinit on ollut jo pitkään tavoitelluin kohde ulkomaisten yritysten asiakaspalvelutoimintojen ulkoistajana (Business Process Outsourcing). Englannintaitoiset työntekijät pystyvät hoitamaan yritysten asiakaspalvelua Filippiineiltä käsin puhelimitse.
Köyhyys vähenee hitaasti
Maan lähes sadan miljoonan asukkaan väestöstä n. neljäsosa elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Köyhyyden väheneminen on ollut hidasta ja epätasaista verrattuna muihin lähialueen maihin kuten Vietnamiin tai Kiinaan. Valistuneiden arvioiden mukaan maan vuotuisen talouskasvun tulisi olla n. 8–10 %, jotta se alkaisi toden teolla näkyä köyhyyden vähentymisenä.
Yhtenä toimena presidentti Aquino käynnisti sosiaalitukiohjelman, jossa vähävaraisimmille perheille myönnetään perustulo käteisen muodossa tiettyjä sitoumuksia vastaan: vanhemmat pitävät lapsensa koulussa ja käyttävät näitä terveystarkastuksissa. Aasian kehityspankin mukaan lähes neljä miljoonaa filippiiniperhettä on päässyt tämän järjestelyn piiriin.
Korruption vastainen työ jatkuu
Filippiinit sijoittuu Maailmanpankin bisneksen sujuvuutta mittaavassa indeksissä heikosti, sijalle 103. Pyyhkeitä tulee siitä, miten raskas byrokratia uuden yrityksen perustajaa tai yksittäistä urakoitsijaa odottaa. Infrastruktuurissa nähdään olennaisia puutteita: maan satamalaitokset ja lentokentät eivät vastaa kansainvälisiä standardeja. Manilan liikenneruuhkat kuuluvat maailman pahamaineisimpiin. Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailussa Filippiinit on sijalla 47, kun vuonna 2010 sen sijoitus oli vielä 85.
Korruptio on julkista taloutta vuosikymmeniä riivannut perisynti. Aquinon vaalipuheissa vuonna 2010 se nostettiin maan suurimmaksi ongelmaksi. Näkemykset hajoavat sen suhteen, miten hyvin hänen hallintonsa on onnistunut ongelman kanssa painimisessa. Aquinon taktiikkana on ollut käräyttää yksittäisiä korkeita korruptioon syyllistyneitä virkamiehiä oikeusasiamiehelle. Myös kansalaisia kannustetaan tähän avoimen korruptionapin avulla. Transparency Internationalin korruptioindeksissä Filippiinien sijoitus on alhainen, mutta parantunut viime vuosien aikana.
Infrastruktuuripuutteisiin tartutaan
Infrastruktuuripuutteet tunnustetaan, ja hallitus reagoi ongelmaan tukemalla rakennusprojekteja. Hybridimuotoisiin (Public Private Partnership) infrastruktuurihankkeisiin panostetaan. Ulkomaisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä kiinni näihin projekteihin. Eniten tuetaan moottoriteiden ja lentokenttien laajentamista ja kunnostamista.
Filippiinit liittyi Kiina-vetoisen Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB) perustajajäseneksi. Sen keskeinen motiivi tälle oli tulevien vuosien infrastruktuuriprojektien rahoituksen turvaaminen. Presidentti Aquino venytti Pekingiin perustettavaan pankkiin liittymistä viime hetkeen Filippiinien ja Kiinan viileiden suhteiden vuoksi. Maiden välinen luottamus on vähissä Etelä-Kiinan meren aluekiistojen vuoksi.
Erityistalousalueet houkuttelevat
Erityistalousalueilla (Special Economic Zone(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) on tärkeä merkitys tavoiteltaessa ulkomaisia sijoituksia. Alueita on käyty mainostamassa myös Suomessa, ja tällä hetkellä kolme suomalaisyritystä operoi erityistalousalueella, jollaisena voi toimia myös yksittäinen rakennus. Tavaroiden tai palveluiden vieminen on ratkaiseva kriteeri erityisoikeuksien myöntämiselle tietylle alueelle. Veroetuuksia myöntäviä talousalueita on tarjolla etenkin IT-sektorilla ja palvelujen ulkoistamisessa.
Sähkö on maassa ongelmallisen kallista, sillä useissa kaupungeissa monopoliasemassa oleva yhtiö toteuttaa sähkön siirron ja jakelun. Valtio ei subventoi energiantuotantoa. Hieman alle puolet energiasta tuotetaan hiilellä, ja hiilivoimalaitosten määrää on tarkoitus kasvattaa. Tämä perustellaan hiilen edullisuudella. Aurinkoenergiasta ja vesivoimasta puhutaan paljon, mutta hallituksen ei ole koettu olevan aloitteellinen uusiutuvan energian pönkittämisessä. Bisnesyhteisön parissa nähdään realistisempia mahdollisuuksia kaasun tuonnille. Kaasua varastoivalle tekniikalle ja säilytysterminaaleille on voimistuvaa kysyntää. Tämä on todettu myös Aquinon suulla.
EU:n ja Filippiinien välinen vapaakauppasopimus neuvottelupöytään
Filippiineillä on ainoana ASEAN-maana "EU-GSP+" –järjestely, jonka turvin Filippiinit saa Euroopan markkinoille yli 6 200 paikallista tuotettaan tulleitta. Virallisia vapaakauppaneuvotteluja edeltävä valmistelukierros on nyt saatu päätökseen, ja itse neuvottelut on tarkoitus aloittaa kevään aikana. EU on toistaiseksi solminut vapaakauppasopimuksen yhden ASEAN-maan, Vietnamin, kanssa.
Pohjoismainen bisnes kasvussa
Manilassa toimii suomalaisjohtoinen pohjoismainen kauppayhdistys (Nordic Business Council of the Philippines(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)), jonka toiminta kasvaa. Viimeisimpänä suomalaisena korkean tason vierailuna silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili Manilassa yritysdelegaation kanssa helmikuussa 2015.
Suomen Malesian-suurlähetystö, Kuala Lumpur
Teemu Laakkonen ja Martta Rissanen