Aasian heräilevä tiikerinpentu Myanmar opettelee kävelemään

Myanmar on vähitellen avautumassa kansainväliseen yhteistyöhön. Maa markkinoi itseään puolivuosisataisilta unilta heräilevänä taloustiikerinä, jolla on monia hyviä lähtökohtia: strateginen sijainti, luonnonvarat ja edullinen työvoima. Suomalainen yritysdelegaatio on parhaillaan vienninedistämismatkalla maassa.

Yksi Myanmarin vahvuuksista on nuori ja edullinen työvoima. Kuva: Jonas in China Yksi Myanmarin vahvuuksista on nuori ja edullinen työvoima. Kuva: Jonas in China

Myanmarin (ent. Burma) nopea poliittinen muutos viimeksi kuluneiden 1,5 vuoden aikana on saanut odottamaan ihmeitä. Talousreformi on kuitenkin vasta alkutekijöissään. Myanmar on taloustiikerinpentu, jonka kehitys on taatusti nopeaa – mutta ihmeisiin ei tiikerinpentukaan pysty, sen on opittava ensin kävelemään ja vasta sitten juoksemaan. Koko maailman ja omien kansalaisten suurten odotusten hallinta on haaste, josta selviytyminen haastaa Myanmarin yhteiskuntavakauden ja talouskasvun kestävyyden.

Aasian viimeinen eldorado?

Rutiköyhän mutta luonnonvaroiltaan rikkaan Myanmarin kasvupotentiaali saa sen näyttämään kauppapoliittisesti Aasian luvatulta maalta – viimeiseltä kultaiselta rajaseudulta. Aasian kehityspankki (ADB) arvioi elokuisessa katsauksessaan, että Myanmarin talous voi kasvaa 7–8 prosentin vuosivauhtia vähintään seuraavat kymmenen vuotta, jos talousuudistuksia jatketaan. ADB:n mukaan maa voisi kolminkertaistaa bruttokansantuotteensa nykyisestä vajaasta 900 dollarista henkeä kohden ja nousta keskitulon maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä.

Myanmarilla on hyvät eväät taloutensa kohentamiseen. Maan suurimpia valtteja ovat mittavat öljy-, maakaasu- ja mineraalivarannot sekä metsät ja vesistöt. Myanmarin potentiaali vesivoiman tuottajana on merkittävä, sillä ainoastaan viisi prosenttia maan vesivaroista on hyödynnetty. Lisäksi vesivarannot ovat maan ”riisikulhohistorian” perusta.

Maatalous tuottaa tällä hetkellä 36 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää valtaosan väestöstä, mutta koska viljelyskelpoisesta maasta vain viidesosa on käytössä, tuotannon laajentamismahdollisuudet ovat suuret.

Ulkomaisia sijoittajia houkuttelevat nuori, työkykyinen väestö sekä alhaiset palkkakustannukset. Myös turismilla on valtavat kasvumahdollisuudet, sillä matkailijamäärissä Myanmar jää moninkertaisesti jälkeen muista alueen maista, vaikka aurinko ja saaristot ovat vähintään naapurien veroiset.

Suurten naapurien kainalossa

Myanmarin sijainti Intian ja Kiinan välissä luo suuria mahdollisuuksia maan taloudelle ja tuotannolle. Kiina on maan talouden merkittävin rahoittaja, ja se on jo rakentanut Myanmariin öljy- ja kaasuputkia sekä vesivoimapatoja. Seuraavaksi eniten Myanmariin ovat investoineet eteläkorealaiset, thaimaalaiset ja intialaiset yritykset. Esimerkiksi Thaimaan suurin rakennusyritys tekee parhaillaan Daweihin valtavaa teollisuusaluetta ja syväsatamaa.

Myanmar on osa Kaakkois-Aasian yhteisöä (ASEAN, Association of South-East Asian Nations), jonka on vuonna 2015 tarkoitus muodostaa Kaakkois-Aasian talousyhteisö (AEC, ASEAN Economic Community). Juuri AEC:hen valmistautumista on pidetty yhtenä syynä maan yllättävälle avautumiselle. Myanmarin hallinto näkee alueellisen kilpailukykynsä ja odottaa AEC:n luovan hyvät kasvun edellytykset, vaikka maantieteellisesti maa sijaitseekin talousyhteisön reunalla.

Mikä Myanmarissa kiinnostaa suomalaisia?

Suomalainen yritysdelegaatio ulkoministeriön kauppapoliittisen alivaltiosihteeri Esko Hamilon johdolla on tällä viikolla vieraillut Myanmarissa. Finpron kokoamaan yritysdelegaatioon kuuluu 24 yritystä, jotka edustavat laajasti eri toimialoja: energiaa, ympäristöä, metsää, koulutusta, informaatio- ja viestintäteknologioita sekä kaivostoimintaa.

Myanmariin mentiin juuri nyt, koska maan suuri kasvupotentiaali sekä sen suuret ja välttämättömät investointitarpeet tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Matkan tarkoituksena on hankkia tietoa kaupallisista yhteistyömahdollisuuksista, joita maailmalle avautuva Myanmar voi tarjota suomalaisille yrityksille. Vierailu antaa mahdollisuuden edistää suomalaisten yritysten – sekä siellä jo toimivien että sinne nyt vasta pyrkivien – asemaa Myanmarin markkinoilla sekä identifioida potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja -hankkeita.

Taloustiikerin kuoppainen tie

Myanmarin tie Aasian seuraavaksi talousihmeeksi on vasta alussa – ja joka tapauksessa kuoppainen. Vaikka Myanmar kuului 1960-luvulla Aasian johtaviin talouksiin, puoli vuosisataa sotilasvaltaa taannutti sen selvästi jälkeen naapureistaan. Maailman riisikulhosta ei ole jäljellä enää kulhoa eikä riisiä.

Maassa alkaneeseen poliittiseen muutokseen liittyy vielä monia kysymysmerkkejä. Myanmarin taloudellista vakautta uhkaavat heikko makrotalouden ja markkinamekanismien hallinta. Riskejä ovat myös muun muassa korkea inflaatio ja valuuttakurssin epävakaisuus. Valtion saamat alhaiset verotulot ja jatkuva valtiontalouden alijäämä ovat vakava ongelma.

Tällä hetkellä Myanmar on kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maailman kallein paikka tehdä bisnestä. Maan hinta kuplii kaikkien tavoittamattomissa, ja maata ei saada spekuloijilta tuottavaan käyttöön kuin valtion pakkolunastuksin, jotka usein kohdistuvat köyhien maanviljelijöiden peltotilkkuihin. Korruptioindeksissä Myanmar on kolmanneksi viimeinen, vain Pohjois-Korea ja Somalia ovat Transparency Internationalinmukaan korruptoituneempia.

Myanmariin on kohdistunut kansainvälisiä talouspakotteita, joista osa on nyt jäädytetty tai poistettu; osa on kuitenkin edelleen voimassa.

Myanmarin businessvaaka Myanmarin businessvaaka
Infrastruktuuri uusiksi

Talouden ja kaupan kasvu Myanmarissa edellyttää infrastruktuurin kokonaisvaltaista parantamista. Liikenne- ja telekommunikaatioverkkojen tila on huono ja energian saatavuus heikkoa. Alle kymmenen prosenttia maan asukkaista käyttää kännykkää.

Arviolta alle neljännes myanmarilaisista elää sähköverkon ulottuvilla – ja maaseudulla tätäkin harvempi, mikä vaikeuttaa pienteollisuuden syntyä suurten teollisuusalueiden ulkopuolelle. Lisäksi sähkönjakelu ja -saatavuus pätkivät suurissakin kaupungeissa. Dieselgeneraattoreilla tuotettu sähkö on kallista. Teiden ja rautateiden kehno kunto taas estää tuoreiden maataloustuotteiden ja elintarviketeollisuuden pääsyn markkinoille.

Myanmarin kasvu tuleekin perustumaan infrastruktuuriin ja perusteollisuuteen, mutta suurimmat kasvuprosentit saatetaan saavuttaa tietopohjaisilla aloilla. Internet, tiedonvälitys ja terveydenhuolto on nimetty mahdollisiksi korkean kasvun aloiksi.

Mistä osaaminen ja rahoitus?

Vaikka ulkoiset puitteet saataisiin paikattua nopeasti, ratkeaa pula osaavasta työvoimasta paljon hitaammin. Suurin osa koulutetuista myanmarilaisista elää maanpaossa, maan korkeakoulujärjestelmä on romutettu ja koulupudokkaiden määrä on suuri.

Kasvun tiellä on myös kehittymätön rahoitussektori. Pankkien määrä on Myanmarissa huomattavasti alhaisempi kuin muissa alueen maissa, ja niiden toimintakyky on lähes olematon. Maaseutu on käytännössä katsoen rahoitusmarkkinoiden ulkopuolella. Rahoituksen heikko saatavuus onkin talouskasvun suurimpia kompastuskiviä. Varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta ei tällä hetkellä ole. Byrokratian jäykkyys ja investointiriskit painavat rankasti myös ulkomaisten sijoitusrahastojen vaakakupissa. Rahaa tosin löytyy sijoittajilta, jos bisnesvaaka kallistuu enemmän mahdollisuuksien puolelle.