Aasialainen talousmahti nimeltä Australia?
Sata vuotta sitten Australia oli maailman viidenneksi rikkain valtio, jonka rikkauden takuu oli brittiläinen imperiumi. Tänään Australia ei ainoastaan pelaa jalkapalloa osana Aasiaa, vaan on noussut aasialaiseksi talousmahdiksi erityisesti Kiinan raaka-aineita ahmivan kidan ansiosta. Sadan vuoden takaiseen loistoonsa palanneen Australian markkinoilla olisi merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten osaamiselle.
Australian talous on kasvanut 23 vuotta ilman notkahdusta. 2000-luvun resurssibuumi teki australialaisista keskivarallisuudella mitattuna maailman rikkaimpia. Nyt resurssibuumi on ohi, ja Kiinan kysyntä hyytyy.
Riittääkö Aasiaan kallistuneen Australian taloudessa vetoa myös seuraavat vuosikymmenet?
Vastaus on sidoksissa Aasiaan, sillä Australian talous on yhä integroituneempi Aasian talousjärjestelmään.
Kun Aasia jatkaa maailmantalouden veturina, niin höyryä riittänee myös Australian talouteen. Tämän Australia varmistaa kattavilla vapaakauppasopimuksilla Aasian–Tyynenmeren-alueen kumppaneidensa kanssa.
Vuonna 2030 Aasiassa ennustetaan asuvan yli kolme miljardia keskiluokkaista ihmistä. Australialle tämä tarkoittaa lisääntyvää kysyntää koulutus- ja sijoituspalveluille, elintarviketeollisuudelle sekä poltto- ja raaka-aineille.
Vahvat perustukset
Vuonna 2015 Australia on monien unelmien kohde. Muuttovoiton tuoma 1,7 prosentin vuotuinen väestönkasvu takaa talouden dynamiikan ja huoltosuhteen säilymisen hyvänä ikääntyvästä perusväestöstä huolimatta.
Jatkuvan talouskasvun mantereella moni talouden peruspilari on hyvässä kunnossa.
Työttömyyttä on vähänlaisesti, n. 6 %. Valtionvelka on kohtuullisesti kurissa, n. 35 % bruttokansantuotteesta. Valuuttareservitkin ovat riittävät, n. 44 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Kauppatase on tosin miinuksella, mutta Economist Intelligence Unit (EIU) ennustaa kauppataseenkin kääntyvän ensin tasapainoon vuonna 2015 ja sen jälkeen vahvasti positiiviseksi vuonna 2016.
Vain keskusvaltion budjetti näyttää pysyvän pakkasella vielä vuosia.
Rautamalmin ja kivihiilen hintojen laskusta huolimatta EIU ennustaa Australialle mukavaa noin kolmen prosentin talouskasvua myös tulevat vuodet.
Maailman vauraimpien ihmisten kulutushalu nostaa kotimaista kysyntää ja vientimarkkinat Aasiaan vetävät myös lähitulevaisuudessa. Tämän Australia on varmistanut solmimalla vapaakauppasopimukset Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa vuonna 2014.
Maailmankaupan uusi keskiö
Intian pääministeri Narendra Modi sanoi G20-kokouksen jälkeen puheessaan Australian parlamentille, että "Australia ei ole enää maaosamme syrjäseutu. Australia on Intia–Aasia–Tyynenmeren-alueen sydän."
Australialaiset uskovatkin, että kasvava Aasia on ottanut Australian osaksi omaa tarinaansa. Samalla Australia on avautunut Aasialle – ja aasialaisille.
Australian väestönkasvu on hyvin aasialaisperäistä. Laskentatavasta riippuen australialaisista noin puoli miljoonaa on intialaista ja vajaa miljoona kiinalaista alkuperää. Kiinalaisia opiskelijoita on 150 000.
Koulutusvienti onkin yksi Australian aasialaisen aseman symboli. Uudet kahdenväliset vapaakauppasopimukset sekä neuvoteltavat alueelliset sopimukset takaavat australialaisille tuotteille entistä isomman markkinaosuuden Aasiassa.
Menestyksen kummajainen
Australian menestystarina on monessa mielessä maailman menestyskertomusten outolintu.
Australian vienti perustuu muita teollisuusmaita vahvemmin raaka- ja polttoaineisiin sekä ruokaan. Näiden tuotteiden osuus maan kokonaisviennistä on noin 75 prosenttia.
Australia on siis paljon riippuvaisempi raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista kuin moni muu. Tämä näkyy talouden viime aikojen pienenä yskimisenä.
Lisäksi Australia ei varsinaisesti ole ollut kovin avoin talous. Tiukat tullitoimet, paikallisbyrokratia ja osavaltioiden suuri itsemääräämisoikeus eivät ole kannustaneet ulkomaisia yrityksiä kilpailuun Australian markkinoilla. Esimerkiksi monen palvelun tehottomuudessa näkyy selvästi kansainvälisen kilpailun puute.
Suomen menestys ja mahdollisuus
Suomen suora vienti Australiaan oli tullitilastojen mukaan noin 500 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kauppatase oli Suomelle suosiollinen vajaat 400 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana vienti Australiaan pysyi suurin piirtein samalla tasolla.
Kun kauppaa katsotaan lisäarvonäkökulmasta, puhutaan taatusti pitkälti reilun miljardin euron kauppavaihdosta Suomen ja Australian välillä. Kyseessä on siis Suomelle merkittävä kauppakumppani, jonka kanssa Suomen kauppatase on voimakkaasti positiivinen.
Tulos perustuu pitkälti suomalaisten suuryritysten menestykseen. Australian markkinoilla olisi kuitenkin merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten osaamiselle. Perinteisen kaivossektorin lisäksi esimerkiksi terveyssektorilla riittää kysyntää ja uusia mahdollisuuksia.
Maapalloistuminen ja kauppamaailman muutos tarkoittaa, ettei Australia ole enää fyysisesti kaukana – viedäänhän Suomesta maapallon toiselle puolelle peruskakkosneloslautaakin. Englanninkielinen länsimaa olisi suomalaisille kuitenkin selvästi helpompi liiketoimintaympäristö kuin suurin osa Aasian maista, haasteistaan huolimatta.
Antti Niemelä