Edustustojen raportit maittain

Filippiinit oli viime vuosikymmenellä covid-19 –pandemiaan saakka yksi Kaakkois-Aasian dynaamisimmista talouksista. Rokotuskattavuuden noustessa ja rajoitusten lieventyessä talouskasvu on vuoden 2020 rajun sukelluksen jälkeen kiihtymässä, ja talouden arvioidaan palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle vaalivuoden 2022 kuluessa. Suomalaisosaamiselle on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia älykkäässä kaupunkirakentamisessa ja energiantuotannossa, kiertotaloudessa, terveys- ja koulutussektoreilla sekä läpileikkaavasti digitalisaatiossa. Manilassa päämajaansa pitävän Aasian kehityspankin hankkeissa on suomalaisyrityksille hyödyntämätöntä potentiaalia. Filippiinien liiketoimintaympäristö on kehittymässä myönteisesti.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Filippiinit on ollut viime vuosina Kaakkois-Aasian ja globaalistikin yksi nopeimmin kasvavista talouksista noin kuuden prosentin vuotuisella BKT-kasvullaan. Covid-19 -pandemian myötä voimassa olevien tiukkojen rajoitusten vuoksi maan talouden arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 2-7 prosenttia. Palautumisen ennakoidaan olevan V-mallinen, ja ensi vuodelle ennustetaan jälleen noin kuuden prosentin talouskasvua. Kansallinen kehityssuunnitelma perustuu kestävän kehityksen ajattelulle. Filippiineillä jatkuu laaja julkisen sektorin infrastruktuurirakennusohjelma (build-build-build), minkä lisäksi vaalivuotta 2022 edeltävän julkisen kulutuksen ja investointien lisäämisen odotetaan synnyttävän merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia myös muilla suomalaisosaamisen kannalta relevanteilla sektoreilla: jätteiden energiahyödyntäminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, kestävät kulutus- ja tuotantotavat, terveysteknologia, koulutus sekä digitalisaatio läpileikkaavana teemana.

The Islamic Republic of Pakistan is the world’s fifth largest country by population (approx. 230 million) and 33rd by area (900 000 km2). It is the world’s second most populous Muslim majority country after Indonesia and the only Muslim country with nuclear weapons and has had a history of conflicts with another nuclear-weapon state, India. It is one of the oldest allies of the People’s Republic of China and is having to strike a balance between its relations with the USA on one hand and China in the other.

Pakistan on maailman viidenneksi väkirikkain, 220 miljoonan asukkaan, alemman keskitulon maa. Suomen ja Pakistanin kauppavaihdon arvo on vaatimatonta. Suomi sulki edustustonsa Islamabadissa vuonna 2012, jonka jälkeen vientimme Pakistaniin on supistunut. Pakistanista löytyisi suomalaisyrityksille hyviä markkinamahdollisuuksia erityisesti voimatalouden, clean techin, kaivosteollisuuden, terveysteknologian, koulutuksen ja digitalisaation aloilla. Kiinan ja Pakistanin talouskäytävä (CPEC) tarjoaa investointimahdollisuuksia erityisesti infrastruktuurin alalla.

Puola on Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi vuodelle 2024 ennustetaan 2,5 – 3 %. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat edelleen korkea inflaatio ja työvoiman heikentynyt saatavuus sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Joulukuussa 2023 on aloittanut uusi, aiempaa EU-myönteisempi ja liberaalimpi hallitus.

Puolan talous toipui kohtuullisesti vuoden 2020 Covid-19 –pandemian aiheuttamasta tilapäisestä bruttokansantuotteen laskusta (-2,5 %). Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi ennustetaan vain 0,7 % vuodelle 2023. Markkina-mah¬dollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat korkea inflaatio ja työvoiman heikentynyt saatavuus sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Valtio on tiukentanut ohjaavaa otettaan etenkin energiasektorilla.

Puolan ensi vuoden budjetti lähes 15 mrd. € alijäämäinen. Puolustusmenoja kasvatetaan, terveydenhuoltoon lisätään rahaa, opettajien palkkoja korotetaan ja sosiaalitukiin luvataan rahojen riittävän. Inflaatio loka-marraskuussa yli 17 %. Valtio on lanseerannut erilaisia tukia kansalaisten talouden pönkittämiseen. Inflaationvastainen paketti päättyy vuoden lopussa, ja mm. energian ja polttoaineiden arvonlisävero nousee normaalille tasolle. Pankkisektorilla ongelmia. Yhtenä syynä hallituksen lanseeraama asuntolainojen lyhennysvapaa. Asuntolainahakemusten määrä pudonnut yli 70 %. Zlotyn kurssi heikentynyt. Puola ja komissio näyttivät jo pääsevän sopuun oikeusjärjestelmää koskevista muutoksista, joilla Puola voi saada elvytysrahoituksen. Ensimmäinen lakimuutosten käsittely peruuntui ja siirtyi tammikuulle 2023.

Puolan talous toipui nopeasti vuoden 2020 Covid-19 –pandemian aiheuttamasta tilapäisestä bruttokansantuotteen laskusta (-2,5%). Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi ennustetaan 5,2% vuodelle 2022. Talouskasvua siivittävät yksityisen kulutuksen kasvun lisäksi erityisesti investoinnit vihreään siirtymään sekä terveyden-huoltoon. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat korkea inflaatio ja työvoimapula sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Valtio on myös tiukentanut ohjaavaa otettaan etenkin energiasektorilla.

Puolan hallitus pyrkii valmistavan teollisuuden keskittymästä CEE-alueen innovaatiojohtajaksi. Puolan vahvuutena ovat kansainvälisten yritysten TKI-keskukset sekä niissä tehdyt tutkimus- ja teknologiainnovaatiot, joita Puola tukee yrityksille myönnettävien verohelpotusten kautta. Kansallisesti määritellyt erikoistumisalueet ohjaavat Puolan innovaatioekosysteemin rakentumista. Innovaatioekosysteemin kehittymistä tukee Puolan korkeakoulutettu väestö, mutta haasteena on osaajien maastamuutto ja kasvava työvoimapula.

Puolan hallituksen kansallinen elpymissuunnitelma toimitettiin komission arvioitavaksi toukokuun alussa. Suunnitelma painottuu talouden resilienssiin, vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä älykkääseen liikkuvuuteen. Valtio-omisteisilla suuryrityksillä ja keskushallinnolla on suunnitelmassa keskeinen rooli. Investointeja alueille on määrä toteuttaa pitkälti lainarahoituksella.

Puolan hallitus päivitti helmikuussa 2021 energiastrategiansa vuoteen 2040 saakka. Se rakentuu kolmen pilarin varaan: oikeudenmukainen siirtymä, päästötön energiajärjestelmä ja puhdas energia.

Puola selvisi pandemiavuodesta monia EU-maita pienemmin vaurion niin BKT:n kuin työllisyyden osalta. Yritystukien antajana Puola sijoittui EU-maiden viiden kärkeen, pääroolissa olivat pienet ja keskisuuret yritykset ja työllisyyden turvaaminen.

EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan Puolan talouskasvuksi ennustetaan 4,3% vuodelle 2021. Kasvua siivittävät varsinkin EU-rahoitteiset investoinnit, sillä Puola tulee samaan yksistään EU:n elvytyspaketista 22 miljardia € vuosina 2021-2023. Elvytyspaketin investointien odotetaan kohdentuvan erityisesti terveydenhuoltoon sekä vihreään siirtymään. Puola suunnittelee merkittäviä investointeja mm. tuulivoimapuistoihin ja ydinenergiaan. Em. sektoreiden ohella markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, meriteollisuus ja logistiikka, teollinen valmistus, e-commerce sekä akkuteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijannin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman.

Puolan talouden ennakoidaan supistuvan 4%:a tänä vuonna, mutta maan talous näyttäisi selviävän pandemian seurauksista muita EU-maita vähemmin vaurioin. Tämä johtuu mm. Puolan talouden monipuolisesta rakenteesta, omasta valuutasta ja julkisen talouden vahvasta tilanteesta. Hallitus on ilmoittanut noin 80mrd euron suuruisesta tukipaketista maan talouden piristämiseen. Yritykset ovat käynnistäneet toukokuussa liiketoimintojaan hallituksen alettua asteittain purkamaan rajoituksia.

Puolan BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin 3,6% vauhdilla. Julkiset investoinnit ja yksityinen kulutus vauhdittavat talouskasvua. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat erityisesti työvoimapula, jota on paikattu avaamalla työmarkkinat ukrainalaisille työntekijöille. Hallituksen tulonsiirrot kohentavat kotitalouksien ostovoimaa.

Puolan bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 4,2% kuluvana vuonna. Talouskasvun moottoreina toimivat yksityinen kulutus ja julkiset investoinnit. Kuluttajien luottamus talouteen on korkealla johtuen valtion tulonsiirroista kotitalouksille, alhaisesta työttömyysasteesta ja palkkojen nopeasta kasvusta. Talouskasvua hidastavia tekijöitä ovat työvoimapula ja maailmantalouden epävarmuus.

Miehitetyllä palestiinalaisalueella olisi mahdollisesti kysyntää joillekin suomalaisille tuotteille, kuten metsäteollisuuden tuotteille sekä televiestintään ja digitalisaatioon liittyville tuotteille. Palestiinan taloudellinen tilanne on kuitenkin huono ja ostovoima heikko. Israelin miehitys estää vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin Palestiinalaisalueella. Tästä syystä suomalaisyritysten realistisin kauppapotentiaali koskee ennen kaikkea YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kilpailutuksia.

Miehitetyllä palestiinalaisalueella olisi mahdollisesti kysyntää joillekin suomalaisille tuotteille, kuten metsäteollisuuden tuotteille sekä televiestintään ja digitalisaatioon liittyville tuotteille. Palestiinan taloudellinen tilanne on kuitenkin huono ja ostovoima heikko. Israelin miehitys estää vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin Palestiinalaisalueella. Tästä syystä suomalaisyritysten realistisin kauppapotentiaali koskee ennen kaikkea YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kilpailutuksia.

Investoinnit vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä vahvat teknologiapanostukset kutsuvat suomalaisyrityksiä. Portugali on vahvasti sitoutunut vihreään ja digitaaliseen siirtymään, joihin suunnataan mittavia investointeja EU:n elpymistukivälineestä ja tuoreesta Portugal 2030 –ohjelmasta. Suomen vahvuudet istuvat hyvin uudistusten luomiin teknologiatarpeisiin. Portugalilaisyritykset hakevat kumppaneita, joiden kanssa kehittää eurooppalaisia ratkaisuja ja luoda kasvua myös vientimarkkinoilla. Portugalista avautuu luontevasti markkinat maailman muille portugalinkielisille alueille. Suomalaisyritysten kannattaa siis lähteä mukaan Portugalin kasvusektoreilla, muttei auta odottaa liian kauan – mahdollisuuksien markkinat vetävät nyt puoleensa ratkaisujen tarjoajia eri puolilta maailmaa.

Katse kannattaa vuonna 2022 kiinnittää EU:n elpymistukivälineen vauhdittamiin kasvusektoreihin sekä Portugalin kasvuun teknologiakeskittymänä. Vihreän siirtymän investoinneissa painotetaan kestäviä liikennereformeja, biotaloutta, teollisuuden hiilineutraalisuustavoitetta, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä. Toinen elpymissuunnitelman investointikärki liittyy digitaaliseen siirtymään ja kolmas resilienssin vahvistamiseen, jonka alla investoidaan mm. metsä- ja vesihankkeisiin ja terveydenhuollon modernisointiin. Huomattavia infrastruktuuri-investointeja suunnataan mm. satamiin, rautateihin ja kaivosteollisuuteen. Portugalista avautuu luontevasti markkinat myös maailman muille portugalinkielisille alueille.

Tekstiä päivitetty 10.9.2021/ Portugalin elpymissuunnitelman pääpilarit ovat resilienssin vahvistaminen, ilmastosiirtymä ja digitaalinen siirtymä. Kokonaisbudjetti on 16,6 miljardia euroa. Tästä 38% on suunnattu vihreää siirtymää tukeviin toimiin ja 22 % digitaaliseen siirtymään. Tiedot suunnitelman pohjalta julkistettavista hankehauista löytyvät keskitetysti sivustolta recuperarportugal.gov.pt.

Portugalin hallitus näkee maan mineraaliesiintymät ja kaivostoiminnan aktivoinnin yhtenä talouskasvua edistävänä elementtinä, mikä on huomioitu myös Portugalin kansallisessa elpymissuunnitelmassa.

Rautatieliikenteeseen panostava Portugali aloitti EU-puheenjohtajuuskaudensa Euroopan rautateiden teemavuonna 2021. Portugali satsaa rautatieliikenteeseen, sillä rautateiden katsotaan tulevaisuudessa olevan maan tärkein liikenneverkosta sekä oleellinen tekijä pyrkiessä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämänhetkinen EU-puheenjohtajamaa on ilmaissut tukevansa Saksan hallituksen TEE 2.0 –esitystä Euroopan pääkaupunkien välisten nopeiden junayhteyksien verkoston elvyttämisestä. Maassa on käynnissä kattavia rataverkostohankkeita, sekä lähivuosina uusia hankkeita tullaan käynnistämään. Portugali on niin ikään tarkastellut junayhteyksien rakentamista maan lentokentille.

Lissabonin metroverkoston laajennusta rahoitetaan maan elpymispaketista 554 miljoonalla eurolla. Tällä tavoin Portugali pyrkii edistämään kestävämpää liikennettä ja tukemaan ilmastosiirtymää. Uudet hankkeet alkavat ensi vuonna ja kestävät ainakin vuoteen 2027 asti. Elpymispaketilla rahoitettujen hankkeiden kilpailutukset aukevat vuosien 2021 ja 2022 aikana.

Katse kannattaa lähivuosina kiinnittää EU:n elpymistukivälineen vauhdittamiin kasvusektoreihin. Portugali investoi vahvasti vihreään siirtymään, painottaen kestäviä liikennereformeja, bio- ja kiertotaloutta, teollisuuden hiilineutraalisuustavoitetta, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä. Toinen elpymissuunnitelman investointikärki liittyy yhteiskunnan digivalmiuksien vahvistamiseen ja kolmas terveys- ja sosiaalisektorien vahvistamistaan. Huomattavia infrastruktuuri-investointeja tullaan tekemään mm. satamiin, rautateihin ja kaivosteollisuuteen. Portugalista avautuu mittavat markkinat myös maailman muille portugalinkielisille alueille.

Portugalin energiantuotanto on vahvasti tuontiriippuvaista, sillä fossiilisia energianlähteitä ei ole maassa käytännössä lainkaan. Energiasektorin tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kokonaisvaltaisesti, vähentää riippuvuutta tuonnista, vähentää kasvihuonepäästöjä ja samalla panostaa vihreään talouden kasvuun. Vihreän vedyn tuotannolla on vahva painoarvo tavoitteiden saavuttamisessa.

Tekstiili- ja vaateteollisuus on yksi Portugalin tärkeimmistä aloista ja vientisektoreista. Sen osuus BKT:sta oli 3,9% vuonna 2017. Teollisuus suuntautuu älytekstiileihin ja luonnonkuitupohjaisiin tuotteisiin. Myös kiertotalous kiinnostaa. Näihin haetaankin innovaatioita jatkuvasti. Koronapandemian myötä tekstiiliteollisuus on siirtynyt innovoimaan kasvomaskeja niin kansallisille kuin eurooppalaisille markkinoille.

Portugalin valtion julkinen terveydenhuolto on suurten haasteiden edessä. Keskeisenä syynä on ammattiosaajien lähtö maasta parempien palkkojen ja työolosuhteiden perässä. Useat ovat myös siirtyneet työskentelemään yksityiselle sektorille. Julkisella sektorilla on tarvetta palkkojen korotuspaineen lisäksi rakenteellisiin- ja hallinnollisiin uudistuksiin.

Portugali sijaitsee vyöhykkeellä, jossa on moninaisia mineraaliesiintymiä. Kaivossektorin kehittämiseksi hallitus on luonut maan geologisia- ja mineraaliresursseja koskevan strategian, mutta sen implementointi on ollut hidasta. Ulkomainen kiinnostus kaivostoimintaan Portugalissa on kasvanut, ja erityisesti litiumin tuotannossa on potentiaalia. Osana uutta litiumstrategiaansa hallitus aikoo järjestää kansainvälisen kilpailutuksen litiumesiintymien toimiluvista.

Paraguayn koulutusjärjestelmässä yhdistyvät perinteiset rakenteet ja nykyaikaisten koulutusmallien tarve. Vaikka järjestelmä jakautuu selkeisiin perus-, toisen asteen ja korkeakoulutuksen tasoihin, se kohtaa merkittäviä haasteita, kuten rahoituksen puutetta, alueellista epätasa-arvoa ja infrastruktuuriongelmia. Samaan aikaan Paraguay pyrkii aktiivisesti kehittämään koulutusta investoimalla infrastruktuuriin, opettajankoulutukseen ja digitaalisiin ratkaisuihin. Suomen maine huippuluokan koulutuksen tarjoajana avaa mahdollisuuksia viedä innovatiivisia oppimisratkaisuja Paraguayhun erityisesti ammatillisen koulutuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisen alueilla.

Etelä-Amerikka tunnetaan monipuolisesta luonnostaan sekä luonnonrikkauksistaan, mutta tällä hetkellä maanosaa pidetään yhtenä houkuttelevimmista sijainneista vetytalouden kehittämiselle. Mantereen eteläinen alue on sopiva vihreän vedyn tuottajille, sillä Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn alueella tuotetaan jo nyt valtava määrä puhdasta energiaa. Lisäpotentiaalia uusiutuvan energian tuotannolle on erityisesti Argentiinassa tuulivoiman sekä aurinkoenergian suhteen. Vettä on myös runsaasti saatavilla näiden kolmen maan alueella, niin makeaa vettä kuin myös merivettä, joten edellytykset vihreän vedyn tuotannolle eteläisessä Etelä-Amerikassa ovat otolliset.

Paraguayn maatalousvientiin perustuva talous hidastui vuonna 2022. Vuonna 2023 kasvu-uran odotetaan jatkuvan. Maassa on toteutumassa merkittävä metsäteollisuuden investointi.

Paraguayn talous on kasvanut jo pitkään hyvää vauhtia. Covid19-kriisi on kuitenkin lisännyt julkisen velan määrää ja pysäyttänyt kasvun, mutta sen arvioivaan jatkuvan taas vuonna 2021.

Qatar on nopeasti kasvava moderni, useilla aloilla kokonaan suurempi toimija. Maa on BKT per capita -mittareilla yksi maailman vauraimpia maita. Vauraus perustuu etupäässä maakaasuun, jossa Qatar on nesteytetyn maakaasun LNG:n osalta maailman suurin viejä Yhdysvaltain ohella.

Öljy- ja erityisesti kaasuvarojensa ansiosta Qatar on asukaslukuun suhteutetulla BKT:lla mitattuna yksi maailman rikkaimmista valtioista. Qatarin taloustilanne on kuitenkin viime vuosina kärsinyt energian maailmanmarkkinahintojen laskusuhdanteesta, tulehtuneista naapuruussuhteista ja vuonna 2020 koronapandemian ja siihen liittyneen voimakkaan öljyn hinnan laskun tuplashokista. Varakkaan Qatarin on ollut mahdollista pehmentää näiden haasteiden vaikutuksia talouteensa ja vuodelle 2021 ennakoidaan jopa 3,5 prosentin BKT-kasvua. Maan kansallisen 2030 -vision punaisia lankoja ovat mm. öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen talouden rakennetta monipuolistamalla, tietopohjaisen talouden rakentaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä investointien ja osaajien houkuttelu. Samalla Qatar investoi merkittävästi vuonna 2022 järjestettävien jalkapallon MM-kisojen isännöintiin. Suomen kauppa Qatarin kanssa on verrattain vähäistä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan.

Öljy- ja kaasuvarojensa ansiosta Qatar on asukaslukuun suhteutetulla BKT:lla mitattuna maailman rikkain valtio. Pienen maan kaasuvarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat ja se on suurin LNG:n viejämaa. Qatarin taloustilanne on viime vuosina kärsinyt energian maailmanmarkkinahintojen laskusuhdanteesta. Ensinotkahduksen jälkeen varakkaan Qatarin on ollut mahdollista tasoittaa kesäkuussa 2017 alkaneiden nk. kvartettimaiden boikottitoimien vaikutuksia talouteensa. Qatarin talouden ennustetaan kasvavan lähivuosina maltillisesti. Maan kansallisen 2030 vision punaisia lankoja ovat öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen, talouden rakenteen monipuolistaminen, tietopohjaisen talouden rakentaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kvartettimaiden boikottitoimet ovat osaltaan vauhdittaneet tätä prosessia. Suomen kauppa Qatarin kanssa on verrattain vähäistä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan. Suomi tunnetaan Qatarissa erityisesti tasokkaasta koulutus-järjestelmästään, minkä taustalla vaikuttaa myös maassa toi-miva Qatar-Finland International School.

Julkisen talouden alijäämää uhkaa kasvaa jopa 7 %:iin. Kasvavat julkiset menot, budjetin heikko toteutus, eläkkeiden ja vähimmäispalkan nosto eivät auta; vaalivuonna veroihinkaan ei korotuksia. Talouskasvuennuste 3 %; kasvua elpymisvaroista, reaalipalkkojen noususta ja ulkoisesta kysynnästä. Riskejä riippuvuus Saksan ja Italian talouksista, inflaation hidas taittuminen, myöhästymiset EU-varojen käytössä ja korkotaso. Inflaatio helmikuussa 7,2 %.

Romanian terveysinfrastruktuuri on monin tavoin uudistusten tarpeessa. EU-varoja onkin suunnattu Romanian julkiselle terveyssektorille merkittävästi; noin 5 miljardia euroa tällä vuosikymmenellä.

Romania selvinnyt pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamista häiriöistä melko hyvin mm. talouden liikkumavaran, vähäisten Venäjäkytkösten ja korkean energiaomavaraisuuden ansiosta. Talouskasvu 2010-luvulta EU:n nopeimpia ja ostovoimakorjattu bkt henkilöä kohden nyt 76 % EU-keskiarvosta. Tänä vuonna talouskasvu 1,9 %, mutta noussee lähemmäs kolmea 2024 ja yli kolmen 2025.

EU:n energiapolitiikassa teknologianeutraliteettia tavoitteleva Romania investoi tällä hetkellä uusiutuvan energian, perinteisen ydinvoiman ja pienydinvoimaloiden lisäksi Mustallamerellä sijaitsevaan maakaasuun. Romanialla on pitkät perinteet energiaomavaraisuudessa, ja se on edelleen merkittävä fossiilisten polttoaineiden tuottaja. Maasta odotetaan tulevan EU:n suurin maakaasuntuottaja vielä tällä vuosikymmenellä.

Suomalaisten yritysten kannalta Romanian parhaimmat liiketoimintamahdollisuudet liittyvät vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja sairaalainfrastruktuuriin ml. terveysteknologiaan sekä koulutukseen. Tärkein vaikuttamiskohde on julkinen sektori ml. valtionyhtiöt, koska elpymisvaroilla ja suurelta osin myös muilla EU-tukiohjelmilla toteuttavat hankkeet ovat julkisia hankintoja.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019, 6,3 % v. 2021) lukuun ottamatta notkahdusta koronapandemian vuoksi v. 2020 (-3,7 %). Vuodelle 2022 odotettiin 4,2 % kasvua (arvio ennen Ukrainan sotaa). BKT:n kasvua ovat nostaneet erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: maassa on matalat liiketoiminnan kustannukset, koulutettua työvoimaa on pääosin saatavilla (tosin kilpailu työvoimasta kiristynyt) ja maassa on nopeat internetyhteydet. Romanian etuja ovat myös sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Romania on seuraavien vuosien kuluessa saamassa EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta, mikä tarjoaa lisämahdollisuuksia yritystoiminnalle. Suomalaisyrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi terveysteknologiasta ja sairaaloiden rakentamisesta, kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista ja sähköautoinfrastruktuurista.

Suomalaisten yritysten kannalta Romanian parhaimmat liiketoimintamahdollisuudet liittyvät vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja sairaalainfrastruktuuriin ml. terveysteknologiaan sekä koulutukseen. Tärkein vaikuttamiskohde on julkinen sektori ml. valtionyhtiöt, koska elpymisvaroilla ja suurelta osin myös muilla EU-tukiohjelmilla toteuttavat hankkeet ovat julkisia hankintoja.

Romania aikoo investoida 22 miljardia euroa energiasektoriinsa vuoteen 2030 mennessä. Keskeisinä periaatteina energiaturvallisuus, omavaraisuus, dekarbonisaatio ja energiatehokkuus. Hiilivoimaloista luovutaan 2032 mennessä. Panostuksia suunnitellaan tehtävän uusiutuviin energialähteisiin, maakaasuun ja ydinenergiaan. Tarkoituksena on myös uudistaa voimaloita, digitalisoida verkkoja ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Romanian energiaministeriö valmistelee vetystrategiaa. Romanian investointisuunnitelmat tarjoavat erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ml. suomalaiselle teknologia-, innovaatio- ja automaatio-osaamiselle.

Romania julkaisi elpymissuunnitelmansa kesäkuussa. 29,2 miljardin euron suunnitelmassa suurimmat hankkeet liittyvät moottoriteiden rakentamiseen ja raideliikenteeseen ja erilaisiin pitkään odotettuihin välttämättömiin uudistuksiin (mm. uudet sairaalat, valtionhallinnon digitalisaatio ja jätteiden kierrätys). Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia osa-alueita ovat erityisesti suuret sairaalahankkeet ja terveysteknologian hankkiminen, mutta mahdollisuuksia voi löytyä myös mm. digihankkeista, kyberturvallisuudesta ja jäte/energiasektorilta. Myös koulutussektorille suunnitellaan uudistuksia ja investointeja.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019), ja vaikka koronakriisi pudottikin bruttokansantuotetta v. 2020, vuodelle 2021 odotetaan uutta kasvua. BKT:n kasvua nostivat erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Nykyinen hallitus myös pyrkii uudistamaan taloutta kuluttajavetoisesta investointivetoiseksi. Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: siellä on saatavilla koulutettua työvoimaa, maassa on nopeat internetyhteydet, ja matalat liiketoiminnan kustannukset. Romanian etuja ovat myös sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Romanialla on mahdollisuus seuraavien vuosien aikana saada EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta, mikä tarjoaa lisämahdollisuuksia yritystoiminnalle. Suomalaisyrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, 5G-verkkojen rakentamisesta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista, sähköautoinfrastruktuurista ja terveysteknologiasta.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019), ja vaikka koronakriisi pudottikin bruttokansantuotetta v. 2020, vuodelle 2021 odotetaan uutta kasvua. BKT:n kasvua nostivat erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Talous nojaa palvelusektoriin (58 % BKT:sta), mutta myös teollisuuteen (28 %), suurimpina teollisuussektoreina autoteollisuus ja siihen linkittyvä metalliteollisuus.

Kiertotalouden käsitettä ei vielä laajasti ymmärretä Romaniassa edes kaikkien ministeriöiden tasolla. Romanialaiset kansalaisjärjestöt ovatkin olleet usein edelläkävijöitä yhteiskunnallisissa muutoksissa. Jätehuolto ja kierrätys toimivat huonosti ja roskaaminen on yleistä. Koska ympäristöasioista ei puhuta kouluissa eikä mediassa, ihmisten ympäristötietoisuus ei ole vielä kovin korkealla tasolla. Muutos on kuitenkin väistämättä edessä ja Romanian odotetaan ryhtyvän lähivuosina suuriin investointeihin Green Dealin vaatimukset täyttääkseen.

Romanian talouskasvu on viime vuosina jatkunut vahvana, mitä palkansaajien ostovoiman kasvu on avittanut. Suorien ulkomaisten investointien määrä Romaniaan on yksi EU:n korkeimmista edelleen. Romanian liiketoimintaympäristö on parantunut maan EU-jäseneksi liittymisen jälkeen, ja EU-komissio seuraa erityisen mekanismin avulla Romanian etenemistä oikeussektorin uudistuksissa ja korruption kitkennässä. Kokonaisvaltaisen uudistustyön tulee kuitenkin jatkua. Romanian etuja ovat etenkin edullinen työvoima, sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Maa on myös EU-tukien suurimpia nettosaajia jäsenmaista.

Romanian liiketoimintaympäristö

Trade figures between Finland and Serbia remain at a moderate level. However, there is significant change in imports to Finland, compared to 2021. Excluding 2022, looking at past 8 years, only in 2018 export of Finnish products had lower value compared to the imports from Serbia. In 2022, for the first time imports to Finland have much larger value, compared to exports from Finland. Trend of growth of trade exchange values from year to year is still present. However, numerous opportunities for Finnish companies to export to Serbian market remain untapped.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Julkisen sektorin liiketoimintamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Kiinnostus energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin investointeihin kasvaa.

Serbia on ollut pitkään sähköntuotannon suhteen omavarainen, mutta öljyn ja erityisesti kaasun osalta riippuvainen Venäjästä. Uudet geopoliittiset realiteetit ja laiminlyödyt investoinnit energiasektorille ovat kuitenkin ajaneet maan vaikeuksiin. Uusiutuvien energiamuotojen suhteen potentiaalia on niin tuuli- kuin aurinkovoimalle, mutta se on vielä pitkälti hyödyntämättä.

Trade figures between Finland and Serbia remain at a moderate level. Looking at past 7 years, only in 2018 export of Finnish products had lower value compared to the imports from Serbia. Trade exchange values are growing from year to year. However, numerous opportunities exist for Finnish companies to improve current trade figures in Serbian market.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.

Ruanda pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia yrityksiä maahan. Hallinto on panostanut maan liiketoimintaympäristön parantamiseen ja digitalisaatioon, joka näkyy maan sijoittumisessa Afrikan kärkeen liiketoimintaympäristöä mittaavissa vertailuissa sekä vahvassa talouskasvussa. Maa tarjoaa suomalaisyrityksille poliittisesti vakaan toimintaympäristön ja mahdollisuuksia monilla eri sektoreilla.

Ruandan liiketoimintaympäristö on toimiva. Maa on panostanut voimakkaasti ulkomaisten yritysten houkutteluun ja pyrkii alueelliseksi logistiseksi ja markkinahubiksi. Suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia löytyy etenkin kiertotalouden, logistiikan ja kaivosteollisuuden piiristä.

Saudi-Arabia on Lähi-Idän suurin markkina, G20-maa ja Suomen merkittävin vientikohde alueella. Maa jatkaa mittavan Saudi Vision 2030 -uudistus- ja investointiohjelmansa toimeenpanoa tavoitteenaan vähentää riippuvuutta öljystä ja petrokemian teollisuudesta sekä laajentaa taloutensa pohjaa. Maan talous kasvaa öljytulojen ansiosta nyt kohisten. Talouskasvun ennakoidaan pysyvän vahvana myös lähivuodet. Saudi-Arabia on Lähi-idän suurin ICT-markkina ja maailman johtavia maita 5G- ja 6G-verkkojen hyödyntämisessä. Saudi-Arabia hyödyntää öljytulojaan monipuolisesti myös vihreän siirtymän ja kiertotalouden edistämiseen. Saudi-Arabia pyrkii maailman johtavaksi vedyntuottajaksi. Vision 2030 pohjalta on tehty merkittäviä panostuksia erityisesti matkailuun, turismiin ja hyvinvointipalveluihin sekä viihde-, urheilu-, ja kulttuurisektoriin. Vision 2030 uudistusohjelma ja siihen sisältyvät lukuisat megainvestointihankkeet tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti digitalisaatiossa, tietoverkoissa, kiertotaloudessa, vihreässä energiassa ja älykkäissä kaupunki- ja satamaratkaisuissa. Kaivostoiminta on nouseva ala ja viihde- ja vapaa-ajanteollisuuden auettua mahdollisuudet ovat laajat. Palveluviennin osalta huomattavaa kasvupotentiaalia löytyy koulutuksen, terveyden ja terveysteknologian sekä turismin osalta, kuten laajaalaisesti myös ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä parantavien ratkaisuiden osalta.

Saudi-Arabia on Lähi-Idän suurin markkina, G20-maa, joka BKT:lla mitattuna on maailman 16. suurin talous ja Suomen merkittävin vientikohde alueella. Öljytuotteiden viennistä edelleen hyvin riippuvaisen Saudi-Arabian talous on kasvanut 2021 noin 6%:n luokkaa öljyn maailmanmarkkinahinnan palautumisen myötä. Saudi-Arabia jatkaa mittavaa uudistus- ja investointiohjelmaansa, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta öljystä ja petrokemian teollisuudesta. Uudistusohjelmat ja suuret megainvestointihankkeet – varsinkin futuristisen uuden NEOM-kaupungin rakennushanke - tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä mahdollisuuksia digitalisaatiossa, älykkäissä energiaratkaisuissa ja älykkäässä liikkuvuudessa sekä muun infrastruktuurin rakentamisessa. Muita lupaavia sektoreita ovat kaivostoiminta ja kiertotalous sekä terveydenhuolto ja koulutus.

Saudi-Arabia on Lähi-Idän suurin markkina, G20-maa, joka BKT:lla mitattuna on maailman 16. suurin talous. Saudi-Arabia on myös Suomen merkittävin vientikohde alueella. Öljytuotteiden viennistä hyvin riippuvainen Saudi-Arabia on vuonna 2020 kärsinyt COVID-19-pandemian myötä romahtaneesta öljyn kysynnästä. Talouden ennakoidaan supistuvan jopa yli 6 %, mikä heikentänee markkinamahdollisuuksia joillakin sektoreilla lähitulevaisuudessa. Saudi-Arabia kuitenkin jatkaa mittavaa uudistus- ja investointiohjelmaansa, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta öljystä ja petrokemian teollisuudesta. Suomalaisyritysten kannalta erityisen merkittäviä mahdollisuuksia on kaivossektorilla, sekä myös telekommunikaatio- ja muun infrastruktuurin kehittämisessä. Saudi-Arabian koulutussektorin ja terveydenhuollon kehittäminen tarjoaa jatkossakin mahdollisuuksia suomalaistoimijoille.

Kuten Suomen hallitusohjelma nyt ensimmäistä kertaa toteaa, on Ruotsi Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani.

Pohjois-Ruotsi on suomalaisyrityksille ehkä ajankohtaisempi nyt kuin koskaan aikaisemmin. Ruotsin kahden pohjoisimman läänin, Norrbottenin ja Västerbottenin, alueilla panostetaan ilmastoystävälliseen teollisuuteen sekä sitä ympäröivään infrastruktuuriin yhteensä 120 miljardin euron edestä vuoteen 2045 mennessä. Valtio ja yritykset tekevät yhteistyötä saavuttaakseen vihreän siirtymän tavoitteensa. Tämä historiallinen satsaus luo monenlaisia kasvumahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani ja tärkein kauppakumppani. Yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta merkittävästi myös kaupassa. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen on kannustanut suuren määrän suomalaisia yrityksiä etsimään korvaavia markkinoita juuri Ruotsista. Vihreään teolliseen siirtymään kohdistuvat 120 miljardin euron investoinnit Pohjois-Ruotsissa avaavat suomalaisille toimijoille mittavia mahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten kannattaa kiinnittää katseet rakennusalalle, akku- ja terästeollisuuteen, energia-alalle, puolustusteollisuuteen, huoltovarmuuden- sekä kiertotalouden alalle – vain muutamia mainitakseni.

Ruotsiin on tulossa historiallinen työsuhdeturvalainmuutos, joka tuo mukanaan uudenlaisen opintotuen lisäkouluttautumista varten. Lakimuutoksilla turvataan työntekijän mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla, ja parantaa työmarkkinoiden turvallisuutta ja joustavuutta. Opintotuen lopullinen muoto ei ole vielä selvillä, mutta prosessia kannattaa seurata. Opintotuki voi antaa jalansijaa aikuiskoulutuksen markkinoille Ruotsissa.

Ruotsin taloudellinen tilanne on hyvä ja keskuspankin ennusteen mukaan tämä suotuisa tilanne jatkuu myös lähivuosina. Elpyminen koronan ensimmäisten aaltojen jälkeen on ollut vahvaa.

Pohjois-Ruotsissa on meneillään historialliset 100 miljardin euron ilmastoystävällisen teollisuuden investoinnit. Alueella on suuri tarve alihankkijoille, asiakkaille, konsulteille, palvelujentuottajille, koulutukselle, asuntorakentajille sekä esimerkiksi kulttuuri- ja terveydenhoitopalveluiden tuottajille.

Kiinnostus finanssiteknologiaa eli fintechiä kohtaan on kasvussa Ruotsissa. Maa on alan edelläkävijä. Erityisesti sääntelyteknologiaan eli regtechiin ja rahoitusalan vastuullisuuteen liittyvät palvelut kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään. Rekrytointiin, koulutukseen, sääntelypalveluihin, lohkoketjuteknologiaan ja tekoälyyn sekä vastuullisuuteen liittyvät ratkaisut voivat olla suomalaisyritysten mahdollisuuksia alalla.

Ruotsin hallitus toimitti EU elpymisväline -suunnitelmansa komissiolle 28.5.. Ruotsi arvioi saavansa 34 miljardia kruunua (3,2 miljardia euroa), ja käyttää rahat valtion talousarvioissa jo aiemmin esitettyihin toimenpiteisiin - 40 prosenttia ilmastotoimiin, 24 prosenttia digitalisaatioon. Suomalaisille vientiyrityksille avautuu suunnitelman eri teemoissa markkinamahdollisuuksia lähivuosina.

Ruotsissa erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on hallituksen prioriteeteissa. Lisäksi maata koetelleella koronapandemialla ennustetaan olevan pitkäaikaisia mielenterveysvaikutuksia. Hoitopolkuja halutaan yhtenäistää ja digitalisoida, ja ala onkin tehnyt digiloikan pandemian aikana. Ruotsin tavoitteet mielenterveystyössä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Ruotsin autoteollisuus elää murrosta. Alaa vavisuttaa neljä globaalia megatrendiä: hiilineutraalisuuteen pyrkiminen, liitettävyys, itseohjautuvat autot ja yhteiskäyttöautojen yleistyminen. Autoteollisuus on Ruotsin taloudelle elintärkeä, ja maan talous on koronakriisissä pärjännyt pitkälti juuri autoteollisuuden kysynnän ansiosta. Suomen kannattaa tiivistää autoteollisuus-yhteistyötään Ruotsin kanssa.

Ruotsi aikoo kehittää huoltovarmuuttaan merkittävästi tulevina vuosina. Suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuus tarjota palveluitaan, tuotteitaan ja osaamistaan Ruotsin huoltovarmuus kehitystyön avuksi. Myös Suomen ja Ruotsin lisääntynyt huoltovarmuusyhteistyö kohdistaa Ruotsin katseita suomalaisiin yrityksiin.

Verkkojätti Amazon avaa palvelunsa Ruotsiin. Tarkoitus on laajentaa sieltä kaikkiin Pohjoismaihin, missä verkkokaupat valtaavat yhä suurempaa markkina-alaa. Lanseeraus merkitsee tilaisuutta myös suomalaisille yrityksille. Tarjolla on näkyvyyttä ja mahdollisuuksia markkinoiden laajentamiseen. Liikekumppanina Amazon on kuitenkin haastava ja kannattaa siksi tuntea hyvin.

Ruotsalainen koulutusjärjestelmä saa uutta nostetta digitalisaatiosta. Lisäksi hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota osaamisen parantamiseen ja eriarvoistumisen kitkemiseen. Koronavirus on muuttanut koulutusviennin nykyistä kenttää, mutta myös tulevaisuutta. Suomen mahdollisuuksia on erityisesti digitalisaatio, mutta myös esimerkiksi varhaiskasvatusmallien lisensointi.

Singaporessa menestyminen edellyttää todistettuja hyötyjä, korkeaa laatua, teknologista ensiluokkaisuutta ja kestävän kehityksen ratkaisuja. Maa vannoo digitaalisuuden ja kaiken toiminnan ”älyllistämisen” nimiin. Markkinamahdollisuuksia on esimerkiksi uudistuvassa terveydenhuoltojärjestelmässä, älykaupunkikehityksessä, satamainvestoinneissa sekä kestävyyskehityksessä.

Singapore tuo tällä hetkellä yli 90 prosenttia elintarvikkeistaan yli 170 eri maasta. Tuontiperusteinen ruoanhankinta on kuitenkin altis maailmantilanteelle. Valtioiden odotetaan asettavan omat tarpeensa edelle kansainväliseen kauppaan nähden. Lisäksi ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpötilan nousu, viljelyyn sopivien maa-alueiden vähentyminen ja sääolosuhteiden muutos tulevat muuttamaan ruoansaatavuutta maailmalla. Elintarvikkeiden turvaamiseksi ja ruokahuollon vahvistamiseksi Singapore on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita ruoantuotannon suhteen.

Singapore panostaa laadukkaaseen kansainväliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, jonka suunnittelussa valtiolla on vahva rooli. Uusi tutkimuksen puiteohjelma, Research, Innovation and Enterprise 2025 Plan (RIE2025) vuosille 2021-2025 julkaistiin joulukuun puolivälissä 2020.

Singaporen terveydenhuolto on maailman huipputasoa ja se on tilastoissa lähes poikkeuksetta parhaiden maiden joukossa terveydenhuollon eri osa-alueilla ja mittareilla. Singapore on myös merkittävä terveysturismin kohde erityisesti Aasian alueella. Terveydenhuolto ja sen palvelut ovat terveysministeriön vastuun alaisena, ja terveydenhuolto koostuu pääosin julkisesta terveydenhoitojärjestelmästä, mutta yksityisen terveydenhuollon osuus on merkittävä.

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat bio- ja kiertotalous, joka on Sloveniassa strateginen prioriteettiala, sekä digitalisaatio, johon liittyy myös 5G/6Gteknologia- ja kyberturvallisuushankkeita. Potentiaalisesti kiinnostava teollisuusinvestointihanke on Krškon ydinvoimalan uusi reaktori.

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat bio- ja kiertotalous, joka on Sloveniassa strateginen prioriteettiala, sekä digitalisaatio, johon liittyy myös 5G/6G teknologia- ja kyberturvallisuushankkeita. Potentiaalisesti kiinnostava teollisuusinvestointihanke on Krškon ydinvoimalan uusi reaktori.

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat bio- ja kiertotalous, joka on Sloveniassa strateginen prioriteettiala, sekä digitalisaatio, johon liittyy myös 5G/6G-teknologia- ja kyberturvallisuushankkeita. Potentiaalisesti kiinnostava teollisuusinvestointihanke on Krškon ydinvoimalan uusi reaktori.

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat digitalisaatio ja kiertotalous, joka on Sloveniassa strateginen prioriteettiala. Potentiaalisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. seuraavissa investointihankkeissa: 5G/6G-teknologia, strategiset elpymisprojektit (mm. vesivoima-, rautatie- ja moottoritiehankkeet) ja Krškon ydinvoimalan uusi reaktori.

Slovakian talouden alijäämä on yksi EU-alueen korkeimmista. Se oli 4,9 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2023 ja sen odotetaan kasvavan 5,9 prosenttiin vuonna 2024. Julkisen talouden velka oli 56 prosenttia BKT:sta vuonna 2023 ja sen odotetaan kasvavan 58,5 prosenttiin vuonna 2024.

Maat ovat nopeasti kasvavia talouksia, ja niillä on merkittäviä tarpeita teollisuuden uudistamiseen sekä vihreän siirtymän että digitalisaation osalta. Energiatehokkuus on noussut keskeiseksi panostusalueeksi energiakriisin seurauksena ja hiilineutraalien energialähteiden käyttö lisääntyy.

Maat ovat nopeasti kasvavia talouksia, ja niillä on merkittäviä tarpeita teollisuuden uudistamiseen sekä vihreän siirtymän että digitalisaation osalta. Maat panostavat näihin merkittävästi myös elpymispaketeissaan. Lisäksi elpymissuunnitelmissa on panostuksia energiatehokkuuteen ja terveydenhuoltoon. Tshekissä on vuoden 2021 lopussa aloittanut uusi yritysmyönteinen hallitus, joka suhtautuu myös positiivisesti kestävään kehitykseen. Tshekki on EU-puheenjohtajamaa vuoden 2022 jälkipuoliskon.

Slovakian talousministeriön tuoreimman ennusteen mukaan talous tulee kasvamaan 3,7 % vuonna 2021 ja 4,2 % vuonna 2022. Työttömyys laskee vähitellen, mutta pysyy edelleen kriisiä edeltäneen tason yläpuolella. Slovakian vuotuinen inflaatio nousi 5,1 % :in lokakuussa 2021, mikä oli korkein luku kolmeentoista vuoteen. Investointien ennakoidaan kiihtyvän vuonna 2022 EU:n rakennerahastojen ja EU:n uuden elvytysvälineen tuella, mutta autoteollisuuden haasteet tuovat epävarmuutta talouteen.

Slovakian energian kulutuksesta maakaasu kattaa noin 24%, ydinvoima 23%, maaöljy 22%, hiili 16%, uusiutuvat energialähteet ja energiajäte 14% sekä (tuonti)sähkö 1%.

Slovakia toimitti ’Innovatiivinen talous, nykyaikainen hallinto, terve maa’ –nimisen kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 28.4.

Slovakia on Suomen tavoin pieni, avoin ja globaaleihin arvoketjuihin integroitunut talous, joka on selvästi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa. Slovakian talouskasvu on EU:n huipputasoa ja myös työllisyysaste on parantunut selkeästi takavuosista. Makrotalouslinssin läpi katsottuna Slovakian tilanne näyttäytyykin melko hyvänä, mutta ikääntyvä väestö ja tuotannon lisäarvon kasvattaminen vaativat merkittäviä rakenneuudistuksia.

San Marinon kaupunkivaltio on rikas noin 35 000 asukkaan kehittynyt talous, joka sijaitsee Italian koillisrannikolla. Ristiinkytkennät Italian talouteen ovat suoria, ja Italiaan suuntautuvan yrityksen kannattaa tutkia myös San Marinon markkinatarjonta. Maa voi toimia testialustana uusille tuotteille ja palveluille. Maassa on kiinnostusta suomalaisratkaisuihin niin fintechin, vihreän siirtymän, healthtechin kuin yleisen digitalisaationkin saralla. San Marinon markkinoilla on vähemmän kilpailua kuin suuremmissa eurooppalaisissa valtioissa. EU neuvottelee San Marinon kanssa assosiaatiosopimusta, jonka tarkoitus on integroida maa mahdollisimman tiiviisti sisämarkkinoihin. San Marino on Suomen Italian-suurlähetystön jalkamaa, ja Suomella on maassa paikallinen kunniakonsuli.