Edustustojen raportit maittain

Irak on toipumassa vuosikymmenten sodista ja levottomuuksista. Maailman seitsemänneksi suurimman öljyntuottajan turvallisuustilanne on parantunut nykyhallituksen aikana. Irak on oikealla tiellä ja valinnut prioriteettinsa järkevästi. Mikäli Irakin suhteellinen vakaus säilyy, tarjoaa maa huomattavan potentiaalin kansainvälisille yrityksille.

Iranin talouden tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tarjontaa ja osaamista. Maalle leimaavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, lisääntyvät taloudelliset sanktiot ja taantunut kehitys- ja modernisaatiovajaa talous. Iranin sisäinen yhteiskunnalliset kriisit, proliferaatiohuolet ja transparenssin puute ja Iranin sotilaallinen tuki Venäjälle ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. EU:n ja Iranin väliset suhteet ovat vuodenvaihteessa 2023-2024 poikkeuksellisen heikossa tilassa.

Iranin talouden tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tarjontaa ja osaamista. Maalle leimaavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, lisääntyvät siihen kohdistetut taloudelliset sanktiot ja taantunut, kehitys- ja modernisaatiovajaa talous.

Italian vienti on kuluneena vuonna vetänyt voimakkaasti. Se panostaa elpymisrahoillaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Kaikkea vaadittavaa osaamista ei Italiasta löydy, ja tähän muutostyöhön suomalaisyrityksillä on annettavaa. Mittavia investointeja on luvassa mm. mm. tietoliikenneverkkoihin, liikenneverkkoihin sekä terveydenhuollon digitalisaatioratkaisuihin. Samaan aikaan yksityisen sektorin kysyntä pysyy virkeänä. Italialla on työn alla systeemireformeja, joilla on kaupantekoa helpottava vaikutus.

Jordaniassa potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille ovat cleantech-, vesi- ja energiasektoreilla, IT- ja digitalisaatioalalla, startup-yhteistyössä sekä opetusalalla. Suurimmilla suomalaisilla yrityksillä on jo vankka jalansija maassa. Koronaviruspandemia heikensi talouskasvua ja nosti työttömyysasteen 22,6 prosenttiin. Talouskehitystä pyritään parantamaan erilaisin uudistuksin. Energia- ja vesisektoreilla on suunnitelmissa suuria sekä keskikokoisia hankkeita, joihin on kansainvälistä kiinnostusta. Ammanissa sijaitsevasta YK:n alueellisesta hankintakeskuksesta voi olla etua markkinamahdollisuuksien avaamiselle. Alueelliset jännitteet aiheuttavat kuitenkin epävarmuustekijöitä, ja vaikuttavat muun muassa maalle tärkeään turismi- ja palvelusektoriin.

Potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet ovat cleantech, vesi ja energiasektorit, IT-ala, startupit sekä opetusala. Työttömyys maassa on korkealla tasolla. Koronaviruspandemia heikensi talouskasvua, mutta kasvun ennakoidaan palautuvan pandemian päättymisen jälkeen. Talouskehitystä pyritään parantamaan erilaisin uudistuksin. Energia-ja vesisektoreilla on suunnitelmissa suuria sekä keskikokoisia hankkeita, joihin on kansainvälistä kiinnostusta investoida.

Japani on toipumassa tasaisesti koronapandemiasta, ja maan rajojen avauduttua pitkän odotuksen jälkeen yhteydet pääsevät taas vahvistumaan. Suomen maakuva on Japanissa vuoden 2022 globaalien mullistusten myötä laajentunut, ja meidät nähdään entistä monipuolisempana kumppanina. Japani jatkaa panostustaan digitaaliseen ja vihreään siirtymään, mikä tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille esimerkiksi kierto- ja biotalouden alalla. Myös samanlaiset haasteet, kuten väestön ikääntyminen, yhdistävät meitä. Edistyneiden teknologioiden saralla Suomi on vahva kumppani Japanille, uusia mahdollisuuksia on myös esimerkiksi puolustus- ja avaruusteknologioissa. Ruokavienti on ollut tasaisessa kasvussa, ja lifestyle-alalla ja hyvinvoinnissa on vahvaa potentiaalia.

Vaikka poliittinen epävakaus onkin jonkin verran lisääntynyt, Kenian talous jatkaa kasvuaan. Keskiluokkaistuvassa Keniassa on haasteita huolimatta laajasti kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Erityisesti IT-sektori, maa- ja metsätalouden ratkaisut sekä erilaiset ympäristöystävälliset ratkaisut niin energia kuin kuluttajatuotteissakin ovat kysyttyjä. EU:n ja Kenian välinen talouskumppanuussopimus (Economic Partnership Agreement) allekirjoitettiin 18.12.2023. Se poistaa EU:n tuontitullit välittömästi kenialaisvienniltä, mutta avaa Kenian markkinoita vasta pitkien siirtymäkausien jälkeen.

Kambodža on yksi vähiten kehittyneitä maita Aasiassa, mutta samalla sen talouskasvu on ollut verrattain nopeaa n. 5-7%. Kambodžalla on monenlaisia kehitystarpeita lähtien energiasektorista, infrastruktuurihankkeisiin ja koulutukseen. Maan lukeutuminen vähiten kehittyneisiin maihin Aasiassa merkitsee, että käytössä ovat myös useat kauppaa tukevat kehitysinstrumentit, kuten Finnfundin, Finnveran, Finpartnershipin ja UM:n PIF-instrumentin kaltaiset.

Etelä-Korealla on kunnianhimoiset tavoitteet vedyn käytön lisäämisessä lähestyttäessä vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitetta sekä osana energiapaletin monipuolistamista ja energiaturvallisuutta. Etelä-Korean hallitus tukee vetytaloutta luomalla lainsäädäntöä, antamalla taloudellista tukea sekä verokannustimia vetyalan yrityksille ja tekemällä aloitteita tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Suomella on potentiaalia olla kiinnostava vetyekosysteemi Etelä-Korealle. Etelä-Korean kasvavasta vetytaloudesta voi löytyä yhteistyö- ja markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Etelä-Korea on maailman toiseksi suurin litiumioniakkujen tuottaja. Maan tavoitteena on olla maailman suurin akkutuottaja vuoteen 2030 mennessä. Vihreä siirtymä ja sähköautojen yleistyminen kasvattavat kysyntää voimakkaasti. Etelä-Korean akkuteollisuuden heikkoutena on vahva riippuvaisuus tuontimateriaaleista, erityisesti Kiinasta. Sähköautojen nopea yleistyminen tekee arvokkaiden akkumateriaalien kierrättämisestä yhä tärkeämpää. Nyt investoinnit suuntautuvat entistä enemmän Eurooppaan.

Kazakstanin talous sai vuoden 2024 alkupuolella ison kolauksen maata pahiten 80 vuoteen koetelleista kevättulvista. Vuodelle 2024 suunniteltuja isoja tapahtumia on peruttu valtion varojen säästämiseksi ja niiden ohjaamiseksi tulvavahinkojen korjaamiseen. Kazakstanin talouskasvu tänä vuonna jäänee presidentin sille asettamasta 6 prosentin tavoitteesta. Maailmanpankki ennustaa kuluvalle vuodelle 3,4 prosentin kasvua.

Vuosi 2023 Kazakstanissa oli taloudellisesti kasvujohteinen maan yltäen melkein 5 prosentin talouskasvuun. Vuoden 2023 aikana tehtiin uudistuksia, joilla pyritään lisäämään Kazakstanin markkinoiden houkuttelevuutta ulkomaisten yritysten silmissä. Kazakstan panostaa esimerkiksi oikeusvaltiokehitykseen investointien turvaksi, minkä lisäksi maa on tehnyt lupaavia aloitteita korruptionvastaisessa taistelussa. Vuonna 2021 voimaan tullut Kazakstanin uusi ympäristölaki (EcoCode) kiristää saastuttavien voimalaitosten toimintaa koskevia vaatimuksia asteittain. Suomalaisten yritysten ratkaisuilla voidaan tarjota hyviä keinoja edesauttamaan teollisuutta täyttämään uuden lainsäädännön asettamat tavoitteet. Energian ja veden tariffien nostoja on myös odotettavissa lähitulevaisuudessa, kun hallinto pyrkii tekemään niiden hinnoittelusta markkinaperusteisempaa. Tämä tulee nostamaan kysyntää energiatehokkaalle ja vedensäästämisen teknologialle entisestään Kazakstanissa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Kazakstan pyrkii tasapainottelemaan pitääkseen yllä hyvät suhteet niin länsimaihin kuin naapurimaihinsa Kiinaan ja Venäjään. EU:n Venäjää vastaan asettamien pakotteiden kiertämisen ehkäiseminen on ollut Kazakstanissa esillä vuoden 2023 aikana. Kazakstan ei salli pakotteiden kiertämistä kauttaan.

Kazakstan jatkaa poliittisia ja taloudellisia uudistuksia monipuolistaen ja modernisoiden maataloutta, energia- ja kaivossektoria sekä teollisuutta ja logistiikkareittejä. Kazakstanin talous osoittaa resilienssiä geopolitiikan haasteista huolimatta. EU tiivistää yhteistyötä maan kanssa mm. kriittisten raaka-aineiden, yhteyspolitiikan sekä vesi-, energia- ja ilmastotoimien kehittämiseksi. Suomalaisten yritysten ratkaisuille on nyt entistäkin enemmän kysyntää.

Vuosi 2022 alkoi Kazakstanissa levottomasti väkivaltaisten mielenosoitusten puhjetessa hallituksen poistettua nestekaasulle asetetut hintakatot. Tilanne saatiin hallintaan nopeasti, mutta protestit sekä kansan yleinen tyytymättömyys pakottivat hallituksen eroamaan ja valtaapitävät tunnustamaan yhteiskunnalliset ongelmat levottomuuksien taustalla. Tammikuussa maan presidentti Kassym-Jomart Tokajev esitteli talousuudistuspaketin tarkoituksenaan nykyaikaistaa maan talousrakenteita. Tapahtumat johtivat myös poliittisiin uudistuksiin, ja kesäkuussa järjestettiin kansanäänestys perustuslain muutoksista. Marraskuussa 2022 maassa pidettiin aikaistetut presidentinvaalit, sillä presidentti halusi varmistaa kansan tuen mandaatilleen uudistusten jatkamiseksi. Tokajev valittiin seitsemän vuoden toimikaudelle 81,3 prosentin äänisaaliilla. Keväällä 2023 luvassa on niin ikään aikaistetut parlamenttivaalit, joissa valitaan edustajat maan parlamenttiin, jonka asemaa vahvistettiin edellisvuoden perustuslakimuutoksilla.

Kazakstanin laaja poliittinen ja taloudellinen uudistusohjelma ja maan mittavat investoinnit vihreään talouteen, koulutukseen, digitalisaatioon, kestävään kaivannaisteollisuuteen sekä logistiikkaan luovat kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille geopoliittisesti muuttuvalla markkina-alueella.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen vie vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Alueellinen epävakaus aiheuttaa epävarmuustekijöitä. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeisiä aloja ovat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori ja digitalisaatio sekä koulutus. Beirutin sataman jälleenrakennus ja koulutussektorin Team Europe Initiative -hankkeet voivat avata hankemahdollisuuksia.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Koulutussektorin Team Europe Initiative -aloitteen valmistelu sekä Beirutin sataman jälleenrakennus voivat avata hankemahdollisuuksia.

Sveitsiläiset yritykset Axpo ja Alpiq ovat ottaneet merkittäviä askelia Suomen uusiutuvan energian kentällä, kun taas Liechtenstein Invest GmbH laajentaa tuulivoimahankkeitaan Päijät-Hämeessä. Axpo rakentaa neljän tuuliturbiinin tuulipuiston Vöyrin kunnassa, ja Alpiq on investoinut 54,9 prosentin osuuden P2X Solutionsista sekä hankkinut yhden Suomen suurimmista akkuenergiavarastointijärjestelmistä Merus Powerilta. Liechtenstein Invest puolestaan rakentaa Iittiin Perheniemen alueelle Päijät-Hämeen ensimmäisen tuulivoimalan.

Sveitsi ja Liechtenstein toipuvat tällä hetkellä monia muita maita paremmin Covid-19-kriisistä ja vastaavat niihin taloudellisiin haasteisiin, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Covid-19 liittyvien rajoitusten aiheuttama kysyntävajaus johti rajoitusten poistamisen jälkeen kulutuksen ja talouden kasvuun, joka jatkuu ensi vuonna maltillisemmalla vauhdilla nykyisestä vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta. Lupaavimpia kasvupotentiaalia lähitulevaisuudessa löytyy seuraavilta toimialoilta: terveydenhuollon digitalisaatio/eHealth, elintarvikevienti, ulkomaan suorat sijoitukset (FDI) ja matkailu. Näin ollen Sveitsin ja Liechtensteinin verrattain hyvä taloustilanne kannattaisi hyödyntää taloudellisen toiminnan aktivoimiseksi tai vahvistamiseksi.

Vuoden 2022 lopussa Sveitsin tulevan vuoden talousnäkymät ovat positiivissävytteisiä. Suhdanneasiantuntijaryhmä alensi kuitenkin syyskuussa merkittävästi odotuksiaan maan bruttokansantuotteen kasvusta ja talouden näkymiin liittyy paljon epävarmuutta vallitsevan energiatilanteen myötä. Hallituksen syyskuussa julkaisemassa talousennusteessa esitellään perusskenaarion lisäksi kielteinen ja myönteinen skenaario Sveitsin taloudesta vuonna 2023. Vaikkakin kaikkiaan syksyn 2022 kehitys on ollut ennustettua positiivisempaa, ei vuoden 2023 talouden kehityksen odoteta olevan kovinkaan myönteistä verrattuna vuoden 2021 ja 2022 talouden tilanteeseen. Liechtenstein on selvinnyt taloudellisesti vuonna 2022 muuta Eurooppaa paremmin ja vuoden 2023 talousnäkymät ovat kohtalaiset. Sekä Sveitsin että Liechtensteinin talouden kehitykseen tulevana vuonna vaikuttaa muun muassa energiansaannissa tapahtuvat muutokset.

Liettua pyrkii kehittämään koulutuksen tasoa maassa kohdistamalla sektorille EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Maa pyrkii myös lisäämään sektorin digitaalisuutta, ja kouluilla ja opettajilla on laaja autonomia hankkia itsenäisesti digitaalisia työkaluja käyttöönsä. Liettuassa käynnistyy marraskuussa 2024 suomalaisyritys xEdun toteuttama Educhallenger-kiihdyttämöohjelma, johon myös suomalaiset EdTech-yritykset voivat hakea.

Liettuassa toimii yhteensä seitsemän vapaakauppa-aluetta, jotka sijaitsevat ympäri maata tärkeiden logistiikkayhteyksien varressa erityisesti alueilla, joilla on runsaasti koulutettua työvoimaa ja kasvupotentiaalia. Kaikki vapaakauppa-alueet tarjoavat investoijille merkittäviä verohelpotuksia, muun muassa täyden vapautuksen yhteisöverosta ensimmäisen kymmenen vuoden ajan, sekä vapautuksen kiinteistöverosta vuoteen 2045 asti. Veroetujen lisäksi osa Liettuan vapaakauppa-alueista tarjoaa yrityksille myös muita aluekohtaisia etuja, kuten rahallista tukea yrityksen tarvitseman infrastruktuurin rakentamiseen. Liettuan vapaakauppa-alueet ovat sijainneiltaan monipuolisia ja niillä toimii useita eri alojen menestyviä suomalaisyrityksiä.

Rail Baltica on Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron yhteinen infrastruktuuriprojekti, jonka tavoite on integroida Baltian maat eurooppalaiseen rataverkostoon ja raideleveyteen. Projekti on kärsinyt aikataulujen venymisistä ja kulujen kasvamisesta, mutta vuotta 2024 on kuvailtu Rail Baltican käännekohdaksi. Projektissa on tarkoitus siirtyä suunnittelutöistä rakentamiseen kaikissa kolmessa maassa, ja tietyillä osuuksilla rakennustyöt ovat jo alkaneet.

- Suomalaisia yrityksiä on Liettuassa arviolta 200. Tuonti Liettuasta: noin 732 miljoonaa euroa, vienti Liettuaan: noin 972 miljoonaa euroa. Potentiaalia kaupan lisäämiselle on. - Edustusto keskittyy vuoden 2024 aikana seuraavien alojen suomalaisyritysten vienninedistämiseen: älykkäät ja ihmiskeskeiset kaupungit, terveys- ja hyvinvointisektori sekä puolustus- ja turvallisuusteollisuus. Nämä sektorit ovat osana Liettuan EU:n elpymissuunnitelmaa tai liettualaiset yhteistyökumppanit ovat ilmaisseet erityistä kiinnostusta suomalaisyrityksiä kohtaan. - Liettuan osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on 2,225 miljardia euroa. Liettua tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille erityisesti digitalisaatioon, terveydenhuollon modernisointiin ja vihreään kehitykseen liittyvissä investoinneissa ja uudistuksissa.

RB Rail AS, Rail Baltica –projektin koordinoija, järjesti Rail Baltica -webinaarin 30.3. Webinaarissa annettiin päivityksiä projektin tämänhetkisestä tilanteesta, käynnissä olevista hankinnoista ja tulevista suunnitelmista Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Suomalaisia yrityksiä on Liettuassa arviolta noin 200. Tuonti Liettuasta: noin 591,8 miljoonaa euroa, vienti Liettuaan: noin 784,4 miljoonaa euroa. Potentiaalia kaupan lisäämiselle on. Edustusto keskittyy vuoden 2023 aikana seuraavien alojen suomalaisyritysten vienninedistämiseen: älykkäät ja ihmiskeskeiset kaupungit, terveys- ja hyvinvointisektori sekä vesihuolto- ja ympäristöteknologia. Nämä sektorit ovat osana Liettuan EU:n elpymissuunnitelmaa ja liettualaiset yhteistyökumppanit ovat ilmaisseet kiinnostuksena suomalaisyrityksiä kohtaan. Liettuan osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on 2,225 miljardia euroa. Liettua tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille erityisesti digitalisaatioon, terveydenhuollon modernisointiin ja vihreään kehitykseen liittyvissä investoinneissa ja uudistuksissa.

Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Latvia investoi huomattavasti EU-rahoitteisiin elpymishankkeisiin. Niistä yli puolet suunnataan ilmastotoimiin ja digitalisaatioon; mm. kestäviin ratkaisuihin, julkisen liikenteen kehittämiseen, jätehuoltoon ja kiertotalouden kehittämiseen. Lisäksi modernit ICT-ratkaisut sekä suomalaisen puolustusteollisuuden osaaminen kiinnostavat Latviassa. Suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa lisäksi mm. terveydenhuoltosektorin kehittämiseen ja maassa käynnistetyn Rail Baltica -rautatiehankkeen rakentamiseen. Suomella on Latviassa erinomainen maakuva, mikä näkyy myös liike-elämässä.

Morocco is looking for solutions to alleviate its alarming water crisis. The World Resources Institute has estimated that Morocco will be among the 20 most water-stressed countries in the world by 2040. The backbone of the country’s water supply is the network of water reservoirs, which are at historically low levels. The groundwater resources are rapidly depleting. To tackle the water crisis, Morocco is intensifying its efforts to increase desalination and reservoir capacity, build water transport infrastructure and develop wastewater treatment capacity. In addition to technical solutions, Morocco needs structural, long-term policy adjustments. The Memorandum of Understanding between Finland and Morocco in the water sector allows for cooperation between both the public and private sectors.

Marokon 14 km läheisyys Euroopasta ja sen pitkäaikaiset taloudelliset suhteet Euroopan kanssa luovat hyvät puitteet viennin edistämiselle. Marokko profiloituu porttina Afrikkaan ja sen solmimat vapaakauppasopimukset Afrikan maiden kanssa antavat mahdollisuuden Marokkoa laajempaan liiketoimintaan. Liiketoimintaympäristö muistuttaa enemmän kehittyvää eurooppalaista maata kuin Afrikan mantereen valtavirtaa. Marokko on keskitulotason maa, joka panostaa kehittyvään teknologiaan ja jalostusasteen lisäarvoon. Marokosta löytyy korkeasti koulutettuja, infrastruktuuri on kehittynyttä ja tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan. Englannin kieli yleistyy varsinkin kaupallistaloudellisissa asioissa.

Marokko on vihreän vedyn nouseva markkina. Potentiaali tunnistetaan laajasti: rajaton uusiutuva energia (aurinko ja tuuli), geostrateginen sijainti Euroopan eteläisessä naapurustossa, toimiva infrastruktuuri (sähköverkko, satamat, kaasuputket), kumppanuudet EU:n ja Afrikan maiden kanssa sekä maan poliittinen tahtotila investoida kehitystyöhön. Potentiaalin realisoituessa Marokko voi ensimmäisten joukossa saavuttaa vihreän vedyn tuotannon teollisen mittakaavan. Globaali kilpailu päättää mitkä ovat tulevaisuuden vihreän vedyn keskukset, ja yksi niistä voi hyvin olla Marokko. Investointitarjoama ”Morocco Offer” ulkomaisille investoinneille vihreän vedyn arvoketjuun julkaistaan pian. Suomi allekirjoitti 2022 energia-alan yhteisymmärryspöytäkirjan Marokon kanssa.

Marokkoa tulisi ajatella enemmän osana Eurooppaa kuin Afrikkaa. Mantereiden solmukohdassa Marokko voi hyödyntää parhaat puolet molemmista. Liiketoimintaympäristö muistuttaa enemmän kehittyvää eurooppalaista maata kuin Afrikan mantereen valtavirtaa. Marokko on keskitulotason maa, joka panostaa kehittyvään teknologiaan ja jalostusasteen lisäarvoon. Marokosta löytyy korkeasti koulutettuja, infrastruktuuri on kehittynyttä ja tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan.

Marokko kärsii kroonisesta vesipulasta, joka kuluvan vuoden kuivuuden vuoksi on kriisiytynyt. World Resources Institute arvioi vuonna 2015 Marokon olevan vuonna 2040 maailman kahdenkymmenen pahiten vesipulasta kärsivien maiden joukossa. Vesihuollon kannalta oleellisten patoaltaiden vesivarastot ovat historiallisen matalalla, ja maa on käyttänyt puskurina toimineita pohjavesivarantojaan kestämättömällä tavalla. Hallitus on ottanut käyttöön hätätoimenpiteitä vedenkulutuksen säännöstelemiseksi ja käynnistänyt mediakampanjan. Maan suurin vesisyöppö on maatalous. Marokko haluaa lisätä patoallas- ja suolanpoistokapasiteettia, ja kehittää jätevesien puhdistusta. Teknisten ratkaisujen lisäksi Marokko tarvitsee pitkäjänteistä vesipolitiikkaa. Suomen ja Marokon vesialan yhteistyöpöytäkirja mahdollistaa sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyön.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro käyvät EU-jäsenyysneuvotteluita. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Lisäksi Länsi-Balkanin maihin on vuosille 2024-2027 myönnetty 6 miljardin lisärahoitus EU:lta (ns. Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline). Liiketoimintamahdollisuuksia on mm. valmistusteollisuudessa, jossa yritykset sijoittavat automaatioon ja energiatehokkuuteen. Julkinen sektori Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa investoi mm. liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Erityisesti investoinnit energiaan ja energiatehokkuuteen ovat nousussa.

Trade figures between Finland and Montenegro remain at very low level. Export of Finnish products remains stronger compared to the value of imports from Montenegro. Numerous opportunities exist for Finnish companies to improve current trade figures in Montenegrin market.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Julkisen sektorin liiketoimintamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Kiinnostus energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin investointeihin kasvaa.

Montenegrolla on huomattava potentiaali uusiutuvan energian suhteen. Tuuli- ja erityisesti aurinkovoiman tuotanto ovat kuitenkin alkutekijöissään. Merkittävin uusiutuvan energian lähde onkin toistaiseksi vesivoima perustuen kahteen suureen voimalaan. Lisäksi vanhentuneella Plevljan hiilivoimalalla on suuri merkitys sähköntuotannossa. Maalla on suunnitelmia aloittaa öljyn- ja kaasunetsintä aluevesiltään Adrianmerellä.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro käyvät EU-jäsenyysneuvotteluita. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Lisäksi Länsi-Balkanin maihin on vuosille 2024-2027 myönnetty 6 miljardin lisärahoitus EU:lta (ns. Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline). Liiketoimintamahdollisuuksia on mm. valmistusteollisuudessa, jossa yritykset sijoittavat automaatioon ja energiatehokkuuteen. Julkinen sektori Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa investoi mm. liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Erityisesti investoinnit energiaan ja energiatehokkuuteen ovat nousussa.

Trade figures between Finland and North Macedonia remain at a moderate level. However, imports from North Macedonia increased significantly and exports decreased year after year, starting from 2019, leaving the export of Finnish products much lower compared to the value of imports from North Macedonia. Numerous opportunities exist for Finnish companies to export to the North Macedonian market.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Julkisen sektorin liiketoimintamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Kiinnostus energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin investointeihin kasvaa.

Pohjois-Makedonia suunnittelee merkittäviä investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan. Toistaiseksi maa kuitenkin nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Pohjois-Makedonia tuo merkittävän osan sähköstään, joten kotimaisen sähköntuotannon kasvattaminen on keskeistä.