Edustustojen raportit maittain

Intian koulutusjärjestelmää on korjailtu vuosikymmenten saatossa lukuisilla uudistuksilla, toimintaohjelmilla ja asetuksilla, ja nyt on käsillä uusin reformi, NEP2020. Aiempien uudistusten karma on ollut alavireinen, vaikka Intiassa on saavutettu myös merkittävää edistystä, esimerkiksi tyttöjen lukutaidon osalta. Uudistuksen isona koetinkivenä ovat patriarkaalinen kastikulttuuri sekä opettajien ammattitaito ja arvomaailma. Lapsiavioliitot ja lapsityövoiman käyttö mutkistavat erityisesti tyttöjen koulutietä. Kerala ja Delhi ovat uineet vastavirtaan tehden huomionarvoisia uudistuksia ja saavuttaneet myös tuloksia. Olisiko näistä siemeneksi isommalle muutokselle jättiläisvaltion koulutusjärjestelmässä?

Intian talous oli laskusuunnassa jo ennen koronaa ja terveydenhuollon kapasiteettipula ilmeinen. Siten maa joutuu ottamaan epidemian vastaan heikoin edellytyksin kansalaisten ja elinkeinoelämän tukemiseen. Intian hallitus on ryhtynyt raskaisiin liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoittamistoimiin, joka on epidemian hallittavuuden kannalta tarpeellista, mutta aiheuttaa samalla maan taloudelle, elinkeinoelämälle ja työvoimalle suuren ja arviolta pitkäaikaisen iskun. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tilanteen helpottamiseksi hallitus julkisti suunnitelman USD 22 mrd. tukipaketiksi, jolla ei kuitenkaan suoranaisesti tueta yrityksiä. Koska riittävää kapasiteettia talouden tukemiseksi tai aikanaan elvytykseksi ei juuri ole, tulee Intian toipuminen olemaan hitaampaa kuin kehittyneempien ja dynaamisempien markkinoiden.

Intian talous on kasvanut 2000-luvulla vahvasti väestönkasvusta, alhaisesta lähtötasosta, perusinfrastruktuurin kehittämisestä, maailmantalouden vetoavusta, korkeasta inflaatiosta, valuuttakursseista ja osin tilastomanipuloinnista johtuen. Nyt kasvu on hiipunut ja työttömyys huipussaan. Kesällä aloittanut hallitus ei ole kyennyt selkiyttämään talous- ja kauppapoliittista linjaansa tai puuttumaan rakenteellisiin ongelmiin. Protektionistinen politiikka kiristyy entisestään. Nykytilanteen jatkuminen pitää Intian sisäänpäin kääntyneenä, maailmantalouden kannalta marginaalisena toimijana, jossa kilpailukyky säilyy heikkona.

Intia on yksi nopeimmin digitalisoituvia maita maailmassa. Intia digimarkkinana on suomalaisyrityksille mielenkiintoinen, ja potentiaalia yhteistyölle on mm. tekoälyn, kyberturvallisuuden, elektroniikkavalmistuksen sekä start-up- ja innovaatioyhteistyön osalta.

Intiassa on maailman toiseksi suurin työvoima, josta 93 prosenttia työskentelee epävirallisella sektorilla. Intiassa on työntekijöiden oikeuksia turvaavaa lainsäädäntöä, mutta haasteita käytännön toteutuksen ja valvonnan osalta ilmenee. Hallitus pyrkii parhaillaan vaikuttamaan tilanteeseen työlainsäädäntöuudistusten kautta.

Intian talouskasvu sakkaa, ja Modin kakkoshallituksella on vaativa paikka löytää konkreettisia toimia kasvun elvyttämiseksi, ulkomaisten yritysten luottamuksen palauttamiseksi ja kotimaisen kysynnän turvaamiseksi. Tasapainoilu äänestäjien enemmistön eli köyhän maaseutuväestön ja pienen verotuottoja tuovan yritys- ja palkansaajajoukon välillä on Intian keskeisiä kysymyksiä. Nykyhallituksen vahva asema antaisi mahdollisuuden myös kaivattuihin rakenteellisiin uudistuksiin.

Narendra Modin toisen hallituksen ensimmäisen budjetin tavoitteena on yhdistää talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin tavoitteet. Kunnianhimoisille kasvutavoitteille rakentuva budjetti edustaa suurista tavoitteistaan huolimatta Intialle ennemmin jatkuvuutta kuin muutosta. Arvostelijat peräänkuuluttavat suurempia rakenteellisia muutoksia ja katsovat, ettei budjetti riittävästi huomio hidastuneen talouskasvun ja kasvaneen työttömyyden juurisyitä. Budjetin rahoituksen osalta haasteita luo tasapainottelu talouskurin, talouskasvun elvyttämisen sekä suurten investointien välillä. Julkisten menojen odotetaan yhä kasvavan suurten sosiaalipoliittisten ohjelmien myötä. Veronkeruu ontuu edelleen. Tavalliselle intialaiselle budjetti lupaa parempaa elämää erilaisten tukijärjestelmien kautta. Kriitikoiden mukaan eniten kansa kuitenkin hyötyisi kilpailukyvyn parantamisesta ja talouskasvusta, joka jakaisi kasvun hedelmiä myös alaspäin.

Modin kakkoshallituksen ensimmäinen budjetti linjaa talous- ja menokehyksen ohella hallituksen painopisteitä. Yksityisiä investointeja pyritään edelleen houkuttelemaan eri keinoin, infrastruktuurin kehittämiseen panostetaan, valtion tulonlähteitä halu-taan monipuolistaa ja maasta tehdä puhdas, toimiva, viihtyisä ja me-nestyksekäs. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja oikeansuuntaisia, mutta toteutus tulee olemaan edellisen vaalikauden tavoin vaikeaa ja epävarmaa. Kasvun kiihdyttäminen, verotulojen kerääminen ja maatalous ovat edelleen ne seikat, jotka joko mahdollistavat tai kaatavat hallituksen hankkeiden onnistumisen.

Irakin talous on riippuvainen öljytuloista ja öljyn hinnan vaihtelut heiluttavat julkista taloutta. Suuri julkinen sektori on Irakin suurin työllistäjä, mutta yksityissektorin kasvua kannustetaan. Irak on kunnianhimoisesti monipuolistamassa talouttaan. Digitalisaatio nähdään ponnahduslautana, jonka avulla luodaan uutta liiketoimintaa. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös kansainvälisille yrityksille.

Irak on toipumassa vuosikymmenten sodista ja levottomuuksista. Maailman seitsemänneksi suurimman öljyntuottajan turvallisuustilanne on parantunut nykyhallituksen aikana. Irak on oikealla tiellä ja valinnut prioriteettinsa järkevästi. Mikäli Irakin suhteellinen vakaus säilyy, tarjoaa maa huomattavan potentiaalin kansainvälisille yrityksille.

Iranin talouden tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tarjontaa ja osaamista. Maalle leimaavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, lisääntyvät taloudelliset sanktiot ja taantunut kehitys- ja modernisaatiovajaa talous. Iranin sisäinen yhteiskunnalliset kriisit, proliferaatiohuolet ja transparenssin puute ja Iranin sotilaallinen tuki Venäjälle ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. EU:n ja Iranin väliset suhteet ovat vuodenvaihteessa 2023-2024 poikkeuksellisen heikossa tilassa.

Iranin talouden tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tarjontaa ja osaamista. Maalle leimaavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, lisääntyvät siihen kohdistetut taloudelliset sanktiot ja taantunut, kehitys- ja modernisaatiovajaa talous.

Iran on yli 80 miljoonan asukkaan potentiaalinen markkina-alue, jonka talouden tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tarjontaa ja osaamista. Iranilla on myös kasvavaa alueellista taloudellista potentiaalia. Maalle leimaavaa ovat kuitenkin pitkäaikainen kansainvälinen kriisiytyminen, taloudelliset Iraniin kohdistuvat sanktiot ja taantunut kehitys- ja modernisaatiovajaa talous. Merkittävin välitön Iraniin kohdistuva sanktiotoimenpide ovat USA:n yksipuolisesti asettamat kansainvälisen dollaripohjaisen maksatusjärjestelmän esteet. Suomi on EU:n jäsenmaana ja YK:n turvallisuusneuvoston päätösten velvoittamana osapuoli kansainvälisissä Iraniin kohdistuvissa sanktioissa maan ihmisoikeustilanteen ja ydinohjelmaan liittyvien varausten johdosta. Taloussanktioiden katveessa on kuitenkin edelleen myös tilaa kansainväliselle kaupalle Iranin kanssa, tilaa, jota useat Suomen kilpailijamaat ovat Suomea tehokkaammin osanneet käyttää. Suomalaistuotteilla – ja palveluksilla on Iranissa hyvä ja korkealuokkaisten tuotteiden maine. Iran on, nuoren ja koulutetun väestönsä ansiosta, myös potentiaali koulutusviennin kohde sekä työperäisen maahanmuuton lähdemaa.

Iran on keskituloinen, luonnonvarojen ja inhimillisen pääoman osalta vauras 84 miljoonan kuluttajan markkina, jonka nuori väestö vaatii työtä ja parempaa toimeentuloa. Lupaavista mahdollisuuksista huolimatta maan tuotantorakenne on yksipuolinen, vanhentunut ja protektionistinen. Poliittinen järjestelmä on monimutkainen, mutta vallitseva käsitys maassa on, että tuotantorakennetta on monipuolistettava ja uudistettava. Tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, jossa myös suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa. Riskinä on, että poliittinen jännite jatkuu, jolloin Iranin kaupallinen potentiaali jää toteutumatta ja epävakaus lisääntyy.

Islannin talousnäkymät ovat hyvät; vahvan kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2022, sillä pandemian vaikutusta on pystytty hillitsemään arvioitua paremmin. Talouden kasvua vauhdittaa kotimainen kysyntä sekä matkailun ja muun viennin elpyminen. Mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle tarjoavat muun muassa terveyssektori ja biotieteet, vihreä siirtymä, infrastruktuurihankkeet ja ICT. Sauna-trendi jatkuu.

Islannissa rakennetaan uutta yliopistosairaalaa, joka valmistunee 2025-2026. Sen laitteistoon ja teknologiaan investoidaan n. 250 miljoonaa euroa. Edustusto selvittää Islannin mittavia, monivuotisia infrastruktuurihankkeita, ja millaista osaamista haetaan tulevan vuoden aikana. Myös ilmastotoimien tuomista markkinamahdollisuuksista tulevana vuonna otetaan selvää: v. 2020 päivitetyssä ilmastostrategiassa povataan 287 miljoonan euron satsauksia 2020-2024.

Pandemia koettelee Islannin taloutta ja sen kivijalkoja – turismia, kalastusta ja alumiinituotantoa – toden teolla. Lähes kymmenen vuotta kestänyt voimakas kasvubuumi antaa kuitenkin hallitukselle vahvat lääkkeet pandemiavaikutusten lieventämiseen. Tukipaketit ovat olleet ennätyksellisen suuria ja ensi vuoden budjettiesityksessä ennakoidut investointikohdennukset noussevat historiallisiksi. Hallitus aikoo elvyttää taloutta päättäväisesti sekä jättää joustovaraa tuleville vuosille pandemian mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten lieventämiselle.

Italian vienti on kuluneena vuonna vetänyt voimakkaasti. Se panostaa elpymisrahoillaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Kaikkea vaadittavaa osaamista ei Italiasta löydy, ja tähän muutostyöhön suomalaisyrityksillä on annettavaa. Mittavia investointeja on luvassa mm. mm. tietoliikenneverkkoihin, liikenneverkkoihin sekä terveydenhuollon digitalisaatioratkaisuihin. Samaan aikaan yksityisen sektorin kysyntä pysyy virkeänä. Italialla on työn alla systeemireformeja, joilla on kaupantekoa helpottava vaikutus.

Italialla on käynnistyneen talouskasvun, EU:n elvytysvarojen ja suurten systeemireformien ansiosta historiallinen tilaisuus uudistua. Kaikkea vihreään ja digitaaliseen siirtymään vaadittavaa osaamista ei Italiasta löydy, ja tähän muutostyöhön suomalaisyrityksillä on annettavaa. Nyt on oikea aika etsiä paikallisia kumppaneita, joiden kanssa voi valmistautua seuraavina vuosina ennakoitavissa oleviin laajoihin julkisiin kilpailutuksiin. Samaan aikaan yksityisen sektorin kysyntä pysyy virkeänä. Käynnistynyt laaja oikeusjärjestelmäreformi edesauttaa myös bisneksen tekemistä Italiassa.

Italian saanto EU:n elpymisvaroista on 190 miljardia euroa seuraavan 5 vuoden aikana. Lisäksi maa elvyttää omalla velalla. Uutta kysyntää syntyy muun muassa tietojärjestelmille, tietoturvapalveluille, älyliikenneratkaisuille, kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiselle, jätteenkäsittelyyn sekä logistiikan ja teollisuuden automatisaatiolle. Myös kotitalouksien ostovoima kasvaa. Kysynnän kasvu voi muuttua myynnin kasvuksi myös suomalaisyrityksille. Tämä vaatii läsnäoloa, markkinaan perehtymistä sekä useimmiten kumppanuuksia ja omia alkuinvestointeja.

Italia on G7-talous, jonka talouden ennakoidaan kasvavan 6 % ensi vuonna. Se on Euroopan toiseksi suurin valmistavan teollisuuden maa myös koronapandemian aikana. Maan teollisuus tarvitsee kuitenkin modernia teknologiaa säilyttääkseen kilpailukykynsä, mihin suomalaisyrityksillä on tarjottavaa. Italia on EU:n elpymisvälineen suurin edunsaaja – digitalisaatio synnyttää uusia tarpeita.

Alue on ollut perinteisesti Yhdysvaltain dominoimaa ja tämä näkyy Kiinan kasvavasta vaikutuksesta huolimatta selkeästi kauppatilastoissa. Karibian suurimmat valtiot väkiluvultaan ovat Kuuba, Haiti ja Dominikaaninen tasavalta (kukin yli 10 miljoonan väestö). Näiden lisäksi eniten potentiaalia alueella on Jamaikassa, Guyanassa ja Surinamessa. Haitin tilanne jatkuu kaoottisena joten sinne ei suunnitella markkinointiponnistuksia. Kiertotalous, energia, koulutus, metsätalous, terveydenhuolto, ICT digitalisaatio ja metereologia ovat näillä kaikilla mailla sektoreita jotka tarjoavat tilaisuuksia suomalaisille yrityksille. Maailmanpankin (WB) ja Latinalaisen-amerikan kehityspankin (IDB) luotoilla ollaan käynnistämässä terveydenhuollon ja digitalisaation hankkeita (DT, Jamaika ja Itä-Karibian OECS saarivaltiot).

Jordaniassa potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille ovat cleantech-, vesi- ja energiasektoreilla, IT- ja digitalisaatioalalla, startup-yhteistyössä sekä opetusalalla. Suurimmilla suomalaisilla yrityksillä on jo vankka jalansija maassa. Koronaviruspandemia heikensi talouskasvua ja nosti työttömyysasteen 22,6 prosenttiin. Talouskehitystä pyritään parantamaan erilaisin uudistuksin. Energia- ja vesisektoreilla on suunnitelmissa suuria sekä keskikokoisia hankkeita, joihin on kansainvälistä kiinnostusta. Ammanissa sijaitsevasta YK:n alueellisesta hankintakeskuksesta voi olla etua markkinamahdollisuuksien avaamiselle. Alueelliset jännitteet aiheuttavat kuitenkin epävarmuustekijöitä, ja vaikuttavat muun muassa maalle tärkeään turismi- ja palvelusektoriin.

Potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet ovat cleantech, vesi ja energiasektorit, IT-ala, startupit sekä opetusala. Työttömyys maassa on korkealla tasolla. Koronaviruspandemia heikensi talouskasvua, mutta kasvun ennakoidaan palautuvan pandemian päättymisen jälkeen. Talouskehitystä pyritään parantamaan erilaisin uudistuksin. Energia-ja vesisektoreilla on suunnitelmissa suuria sekä keskikokoisia hankkeita, joihin on kansainvälistä kiinnostusta investoida.

Potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet ovat cleantech, vesi ja energiasektorit, IT-ala, startupit sekä opetusala. Työttömyys maassa on korkealla tasolla. Koronaviruspandemia on heikentänyt talouskasvua, mutta kasvun ennakoidaan palautuvan pandemian päättymisen jälkeen. Talouskehitystä pyritään parantamaan erilaisin uudistuksin. Energia-ja vesisektoreilla on suunnitelmissa suuria sekä keskikokoisia hankkeita, joihin on kansainvälistä kiinnostusta investoida.

Koronaviruspandemia heikentää talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta kasvun ennakoidaan palautuvan nopeasti pandemian päättymisen jälkeen. Keskeiset sektorit cleantech, vesi ja energiasektorit, opetussektori, IT-ala sekä startupit.

Japani on toipumassa tasaisesti koronapandemiasta, ja maan rajojen avauduttua pitkän odotuksen jälkeen yhteydet pääsevät taas vahvistumaan. Suomen maakuva on Japanissa vuoden 2022 globaalien mullistusten myötä laajentunut, ja meidät nähdään entistä monipuolisempana kumppanina. Japani jatkaa panostustaan digitaaliseen ja vihreään siirtymään, mikä tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille esimerkiksi kierto- ja biotalouden alalla. Myös samanlaiset haasteet, kuten väestön ikääntyminen, yhdistävät meitä. Edistyneiden teknologioiden saralla Suomi on vahva kumppani Japanille, uusia mahdollisuuksia on myös esimerkiksi puolustus- ja avaruusteknologioissa. Ruokavienti on ollut tasaisessa kasvussa, ja lifestyle-alalla ja hyvinvoinnissa on vahvaa potentiaalia.

Japani panostaa suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin pandemian jälkimainingeissa, ja mahdollisuuksia yhteistyöhön on esimerkiksi vihreän siirtymän alalla, kuten Suomen biotaloustuotteissa. Myös esimerkiksi suomalainen 5G/6G-kehitys sekä terveysteknologiaosaaminen ovat varsin tunnettuja. Suomen maakuva Japanissa on pysynyt erittäin vahvana ja positiivisena, ja suomalainen elämäntyyli, design ja saunakulttuuri ovat yhä näkyvämmin esillä. Japanin toimintaympäristö vaatii yrityksiltä pitkäjänteistä toimintahorisonttia, kärsivällisyyttä ja resursseja.

Vaikka poliittinen epävakaus onkin jonkin verran lisääntynyt, Kenian talous jatkaa kasvuaan. Keskiluokkaistuvassa Keniassa on haasteita huolimatta laajasti kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Erityisesti IT-sektori, maa- ja metsätalouden ratkaisut sekä erilaiset ympäristöystävälliset ratkaisut niin energia kuin kuluttajatuotteissakin ovat kysyttyjä. EU:n ja Kenian välinen talouskumppanuussopimus (Economic Partnership Agreement) allekirjoitettiin 18.12.2023. Se poistaa EU:n tuontitullit välittömästi kenialaisvienniltä, mutta avaa Kenian markkinoita vasta pitkien siirtymäkausien jälkeen.

Kenian talous on elpymässä Covid-pandemian aiheuttaman notkahduksen jäljiltä. Keskiluokkaistuvassa maassa on laajasti kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Erityisesti IT-sektori, maa- ja metsätalouden ratkaisut sekä erilaiset ympäristöystävälliset ratkaisut niin energia kuin kuluttajatuotteissakin ovat kysyttyjä. Kenian markkina on jo monella sektorilla kilpailtu, joten sillä menestyäkseen vaaditaan paitsi hyviä tuotteita myös hyvää markkinatuntemusta.

Keniassa on merkittävää kasvupotentiaalia. Globaali pandemia on hidastanut talouskasvua nollan tuntumaan sitä edeltäneestä yli 5 % vuositahdista. Keskiluokan kasvu, digitalisaatio ja kaupungistuminen ovat keskeisimpiä megatrendejä, jotka vaikuttavat talouden muutokseen. Ruokaturvaan, kuluttajatuotteisiin ja infrastruktuurirakentamiseen liittyvät markkinat ovat keskeisiä suomalaisten yritysten viennille.

Kambodža on yksi vähiten kehittyneitä maita Aasiassa, mutta samalla sen talouskasvu on ollut verrattain nopeaa n. 5-7%. Kambodžalla on monenlaisia kehitystarpeita lähtien energiasektorista, infrastruktuurihankkeisiin ja koulutukseen. Maan lukeutuminen vähiten kehittyneisiin maihin Aasiassa merkitsee, että käytössä ovat myös useat kauppaa tukevat kehitysinstrumentit, kuten Finnfundin, Finnveran, Finpartnershipin ja UM:n PIF-instrumentin kaltaiset.

Etelä-Korealla on kunnianhimoiset tavoitteet vedyn käytön lisäämisessä lähestyttäessä vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitetta sekä osana energiapaletin monipuolistamista ja energiaturvallisuutta. Etelä-Korean hallitus tukee vetytaloutta luomalla lainsäädäntöä, antamalla taloudellista tukea sekä verokannustimia vetyalan yrityksille ja tekemällä aloitteita tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Suomella on potentiaalia olla kiinnostava vetyekosysteemi Etelä-Korealle. Etelä-Korean kasvavasta vetytaloudesta voi löytyä yhteistyö- ja markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Etelä-Korea on maailman toiseksi suurin litiumioniakkujen tuottaja. Maan tavoitteena on olla maailman suurin akkutuottaja vuoteen 2030 mennessä. Vihreä siirtymä ja sähköautojen yleistyminen kasvattavat kysyntää voimakkaasti. Etelä-Korean akkuteollisuuden heikkoutena on vahva riippuvaisuus tuontimateriaaleista, erityisesti Kiinasta. Sähköautojen nopea yleistyminen tekee arvokkaiden akkumateriaalien kierrättämisestä yhä tärkeämpää. Nyt investoinnit suuntautuvat entistä enemmän Eurooppaan.

Etelä-Korea: markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Kazakstanin talous sai vuoden 2024 alkupuolella ison kolauksen maata pahiten 80 vuoteen koetelleista kevättulvista. Vuodelle 2024 suunniteltuja isoja tapahtumia on peruttu valtion varojen säästämiseksi ja niiden ohjaamiseksi tulvavahinkojen korjaamiseen. Kazakstanin talouskasvu tänä vuonna jäänee presidentin sille asettamasta 6 prosentin tavoitteesta. Maailmanpankki ennustaa kuluvalle vuodelle 3,4 prosentin kasvua.

Vuosi 2023 Kazakstanissa oli taloudellisesti kasvujohteinen maan yltäen melkein 5 prosentin talouskasvuun. Vuoden 2023 aikana tehtiin uudistuksia, joilla pyritään lisäämään Kazakstanin markkinoiden houkuttelevuutta ulkomaisten yritysten silmissä. Kazakstan panostaa esimerkiksi oikeusvaltiokehitykseen investointien turvaksi, minkä lisäksi maa on tehnyt lupaavia aloitteita korruptionvastaisessa taistelussa. Vuonna 2021 voimaan tullut Kazakstanin uusi ympäristölaki (EcoCode) kiristää saastuttavien voimalaitosten toimintaa koskevia vaatimuksia asteittain. Suomalaisten yritysten ratkaisuilla voidaan tarjota hyviä keinoja edesauttamaan teollisuutta täyttämään uuden lainsäädännön asettamat tavoitteet. Energian ja veden tariffien nostoja on myös odotettavissa lähitulevaisuudessa, kun hallinto pyrkii tekemään niiden hinnoittelusta markkinaperusteisempaa. Tämä tulee nostamaan kysyntää energiatehokkaalle ja vedensäästämisen teknologialle entisestään Kazakstanissa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Kazakstan pyrkii tasapainottelemaan pitääkseen yllä hyvät suhteet niin länsimaihin kuin naapurimaihinsa Kiinaan ja Venäjään. EU:n Venäjää vastaan asettamien pakotteiden kiertämisen ehkäiseminen on ollut Kazakstanissa esillä vuoden 2023 aikana. Kazakstan ei salli pakotteiden kiertämistä kauttaan.

Kazakstan jatkaa poliittisia ja taloudellisia uudistuksia monipuolistaen ja modernisoiden maataloutta, energia- ja kaivossektoria sekä teollisuutta ja logistiikkareittejä. Kazakstanin talous osoittaa resilienssiä geopolitiikan haasteista huolimatta. EU tiivistää yhteistyötä maan kanssa mm. kriittisten raaka-aineiden, yhteyspolitiikan sekä vesi-, energia- ja ilmastotoimien kehittämiseksi. Suomalaisten yritysten ratkaisuille on nyt entistäkin enemmän kysyntää.

Vuosi 2022 alkoi Kazakstanissa levottomasti väkivaltaisten mielenosoitusten puhjetessa hallituksen poistettua nestekaasulle asetetut hintakatot. Tilanne saatiin hallintaan nopeasti, mutta protestit sekä kansan yleinen tyytymättömyys pakottivat hallituksen eroamaan ja valtaapitävät tunnustamaan yhteiskunnalliset ongelmat levottomuuksien taustalla. Tammikuussa maan presidentti Kassym-Jomart Tokajev esitteli talousuudistuspaketin tarkoituksenaan nykyaikaistaa maan talousrakenteita. Tapahtumat johtivat myös poliittisiin uudistuksiin, ja kesäkuussa järjestettiin kansanäänestys perustuslain muutoksista. Marraskuussa 2022 maassa pidettiin aikaistetut presidentinvaalit, sillä presidentti halusi varmistaa kansan tuen mandaatilleen uudistusten jatkamiseksi. Tokajev valittiin seitsemän vuoden toimikaudelle 81,3 prosentin äänisaaliilla. Keväällä 2023 luvassa on niin ikään aikaistetut parlamenttivaalit, joissa valitaan edustajat maan parlamenttiin, jonka asemaa vahvistettiin edellisvuoden perustuslakimuutoksilla.

Kazakstanin laaja poliittinen ja taloudellinen uudistusohjelma ja maan mittavat investoinnit vihreään talouteen, koulutukseen, digitalisaatioon, kestävään kaivannaisteollisuuteen sekä logistiikkaan luovat kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille geopoliittisesti muuttuvalla markkina-alueella.

Kazakstanin kasvavat markkinat, talouden monipuolistaminen, alueelliset kehitysohjelmat ja maan mittavat investoinnit vihreään talouteen, koulutukseen ja digitalisaatioon luovat markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kazakstanin kautta myös Euraasian talousliiton markkina-alue on saavutettavissa.

Kazakstanin uusi ympäristölaki tuli voimaan 1.7.2021. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja tehdä Kazakstanista hiilineutraali valtio vuoteen 2060 mennessä. Uusi ympäristölaki edistää saasteita vähentävän teknologian käyttöönottoa ja lisää ympäristövaikutusten valvontaa. Suurennuslasin alla ovat etenkin 50 suurinta Kazakstanissa toimivaa yritystä, jotka tuottavat 80% maan päästöistä. Uudella lainsäädännöllä halutaan näiden yritysten ottavan käyttöönsä parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ratkaisuja siirtymäajan puitteissa. Jos yritykset eivät noudata uutta lainsäädäntöä, uhkana ovat monikertaisesti nousevat sakot ja päästömaksut. Ottaen huomioon ympäristölain velvoittaman päästöjen seurantajärjestelmien sekä muun BAT-teknologian käyttöönoton saattavat uudistukset tarjota uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, joilta löytyy osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön sekä tietoliikenteen ja digitaalisten ratkaisujen aloilta. Kazakstanissa kootaan paraikaa listaa yrityksistä, jotka saavat tarjota BAT-ratkaisuja ympäristölain puitteissa.

Viimevuotinen öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaminen yhdessä pandemian muiden vaikutusten kanssa heikensivät Kazakstanin talousnäkymiä merkittävästi. Talous kutistui vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun. Tänä vuonna BKT:n oletetaan kasvavan jälleen ja ensi vuonna kasvu voi olla jo 3,5 prosenttia. Elpymisessä ja talouden monipuolistamisessa panostetaan mm. IT-sektoriin, maatalouteen sekä vihreään kasvuun. Liiketoimintaympäristön tutut haasteet säilyvät yhä, mutta kysyntää suomalaisosaamiselle on useilla aloilla.

Kazakstanin talouden monipuolistamiseen tähtäävän uudistusohjelman prioriteettisektorit tarjoavat hyviä markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Digitaalisille palveluille sekä vihreään kasvuun ja koulutukseen liittyville ratkaisuille on kova kysyntä. Kazakstanissa panostetaan jatkossa kestävään kehitykseen ja terveydenhuollon laadun parantamiseen. Liiketoimintaympäristö on haasteellinen ja valtiolla on vahva rooli taloudessa.

Koronapandemia ja erilaiset rajoitustoimet ovat iskeneet melko rajusti Kazakstanin talouteen. Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on myös heikentänyt sen talousnäkymiä selvästi. Kazakstanin bruttokansan tuote laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun. Maan odotetaan kuitenkin palaavan kasvuraiteelle ensi vuonna, vaikkakin paljon riippuu maailman talouden kehityksestä ja pandemiatilanteesta. Valtionjohto on nimennyt useita prioriteetteja elpymiseen, kuten maatalouden kehittäminen, julkisen sektorin tehostaminen, vihreä kasvu ja pk-yritysten tukeminen. Digitalisaatioon ja koulutuksen modernisointiin aiotaan myös panostaa. Suomalaisilla yrityksillä olisi varmasti tarjottavaa yllä mainituilla sektoreilla. Koronaepidemia on saanut aikaan myös jotakin positiivista. Suomesta Kazakstanin kautta Kiinaan kulkeva rautatieliikenne on nimittäin vilkastunut jonkin verran kevään ja kesän aikana. Aiemmin lentorahtina kuljetettua tavaraa on nyt siirretty juniin, jonka johdosta konttijunien määrä Suomen ja Kiinan välillä on kasvanut.

Vuosi 2019 oli taloudellisesti Kazakstanille vaikeampi kuin edeltävänä vuonna ja erityisesti viennin heikkeneminen haittasi talouden kasvua. Tästä huolimatta Kazakstan saavutti 3,5 prosentin talouskasvun, pitkälti kotimaisen kulutuksen lisääntymisen johdosta. Osana modernisaatiopyrkimyksiä ja vihreän talouden konseptin saavuttamista hallitus toteutti vuoden 2019 aikana lakiuudistuksia, jotka tähtäsivät muun muassa kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen sekä talouden ja työllisyyden kasvattamiseen maassa. Lisäksi sitouduttiin nostamaan kansalaisten elintasoa, minkä johdosta valtio lisäsi syksyllä sosiaalipalveluihin kohdistettuja määrärahoja. Vaikka Kazakstanin talouden kasvu on ollut vakaata, tulee maailmantalouden kasvun hidastuminen vaikuttamaan maan talouteen kuluvana vuonna. Kazakstania johdetaan tällä hetkellä ikään kuin kahden presidentin mallilla, sillä maan ensimmäinen presidentti Nursultan Nazarbayev on edelleen aktiivinen politiikassa ja käyttää merkittävää päätöksentekovaltaa.

Kazakstanin aurinkoista kesää ovat värittäneet maan ensimmäiset presidentinvaalit ilman pitkään hallinnutta Nursultan Nazarbajevia sekä vallanvaihdosprosessin mukanaan tuomat protestit. Etyjin vaalitarkkailijoiden mukaan kesäkuussa pidetyt vaalit eivät täyttäneet vapaiden ja demokraattisten vaalien standardeja ja viranomaiset reagoivat tiukasti protesteihin, mikä herätti huolta ulkomaisten investoijien ja liike-elämän edustajien keskuudessa. Protestit ovat sittemmin hiipuneet, mutta eivät kokonaan loppuneet.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen vie vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Alueellinen epävakaus aiheuttaa epävarmuustekijöitä. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeisiä aloja ovat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori ja digitalisaatio sekä koulutus. Beirutin sataman jälleenrakennus ja koulutussektorin Team Europe Initiative -hankkeet voivat avata hankemahdollisuuksia.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Koulutussektorin Team Europe Initiative -aloitteen valmistelu sekä Beirutin sataman jälleenrakennus voivat avata hankemahdollisuuksia.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat ovat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Koulutussektorin Team Europe Initiative -aloitteen valmistelu sekä Beirutin sataman jälleenrakennus voivat avata hankemahdollisuuksia.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Beirutin sataman jälleenrakennus voi avata hankemahdollisuuksia.

Sveitsiläiset yritykset Axpo ja Alpiq ovat ottaneet merkittäviä askelia Suomen uusiutuvan energian kentällä, kun taas Liechtenstein Invest GmbH laajentaa tuulivoimahankkeitaan Päijät-Hämeessä. Axpo rakentaa neljän tuuliturbiinin tuulipuiston Vöyrin kunnassa, ja Alpiq on investoinut 54,9 prosentin osuuden P2X Solutionsista sekä hankkinut yhden Suomen suurimmista akkuenergiavarastointijärjestelmistä Merus Powerilta. Liechtenstein Invest puolestaan rakentaa Iittiin Perheniemen alueelle Päijät-Hämeen ensimmäisen tuulivoimalan.

Sveitsi ja Liechtenstein toipuvat tällä hetkellä monia muita maita paremmin Covid-19-kriisistä ja vastaavat niihin taloudellisiin haasteisiin, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Covid-19 liittyvien rajoitusten aiheuttama kysyntävajaus johti rajoitusten poistamisen jälkeen kulutuksen ja talouden kasvuun, joka jatkuu ensi vuonna maltillisemmalla vauhdilla nykyisestä vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta. Lupaavimpia kasvupotentiaalia lähitulevaisuudessa löytyy seuraavilta toimialoilta: terveydenhuollon digitalisaatio/eHealth, elintarvikevienti, ulkomaan suorat sijoitukset (FDI) ja matkailu. Näin ollen Sveitsin ja Liechtensteinin verrattain hyvä taloustilanne kannattaisi hyödyntää taloudellisen toiminnan aktivoimiseksi tai vahvistamiseksi.

Vuoden 2022 lopussa Sveitsin tulevan vuoden talousnäkymät ovat positiivissävytteisiä. Suhdanneasiantuntijaryhmä alensi kuitenkin syyskuussa merkittävästi odotuksiaan maan bruttokansantuotteen kasvusta ja talouden näkymiin liittyy paljon epävarmuutta vallitsevan energiatilanteen myötä. Hallituksen syyskuussa julkaisemassa talousennusteessa esitellään perusskenaarion lisäksi kielteinen ja myönteinen skenaario Sveitsin taloudesta vuonna 2023. Vaikkakin kaikkiaan syksyn 2022 kehitys on ollut ennustettua positiivisempaa, ei vuoden 2023 talouden kehityksen odoteta olevan kovinkaan myönteistä verrattuna vuoden 2021 ja 2022 talouden tilanteeseen. Liechtenstein on selvinnyt taloudellisesti vuonna 2022 muuta Eurooppaa paremmin ja vuoden 2023 talousnäkymät ovat kohtalaiset. Sekä Sveitsin että Liechtensteinin talouden kehitykseen tulevana vuonna vaikuttaa muun muassa energiansaannissa tapahtuvat muutokset.

Sveitsin potentiaalia kaupallisella alalla olisi hyödynnettävä tähänastista systemaattisemmin. Lupaavimpia markkinamahdollisuuksia lähitulevaisuudessa löytyy seuraavilta toimialoilta: terveydenhuollon digitalisaatio/eHealth, elintarvikevienti, ulkomaan suorat sijoitukset (FDI) ja matkailu.

Kestävät pakkausratkaisut herättävät kasvavaa kiinnostusta Sveitsissä, ja ensimmäiset konkreettiset ratkaisut ovat jo käytössä elintarviketeollisuudessa.

Sri Lanka panostaa uusiutuvaan energiaan, digitalisaatioon ja infrastruktuuriin. Investoinnit näkyvät eri sektoreilla, terveys ja koulutus mukaan lukien. Maassa on kysyntää energiatehokkuutta ja maatalouden tuottavuutta edistäville ratkaisuille. Suomi on kahden viime vuoden aikana allekirjoittanut Sri Lankan kanssa aiesopimukset digitalisaation, koulutuksen ja terveysteknologian sektoreilla. Pääministerit allekirjoittivat julkilausuman energia-alan yhteistyöstä v. 2017. Aiesopimukset auttavat suomalaisyrityksiä pääsemään Sri Lankan markkinoille.

Liettua pyrkii kehittämään koulutuksen tasoa maassa kohdistamalla sektorille EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Maa pyrkii myös lisäämään sektorin digitaalisuutta, ja kouluilla ja opettajilla on laaja autonomia hankkia itsenäisesti digitaalisia työkaluja käyttöönsä. Liettuassa käynnistyy marraskuussa 2024 suomalaisyritys xEdun toteuttama Educhallenger-kiihdyttämöohjelma, johon myös suomalaiset EdTech-yritykset voivat hakea.

Liettuassa toimii yhteensä seitsemän vapaakauppa-aluetta, jotka sijaitsevat ympäri maata tärkeiden logistiikkayhteyksien varressa erityisesti alueilla, joilla on runsaasti koulutettua työvoimaa ja kasvupotentiaalia. Kaikki vapaakauppa-alueet tarjoavat investoijille merkittäviä verohelpotuksia, muun muassa täyden vapautuksen yhteisöverosta ensimmäisen kymmenen vuoden ajan, sekä vapautuksen kiinteistöverosta vuoteen 2045 asti. Veroetujen lisäksi osa Liettuan vapaakauppa-alueista tarjoaa yrityksille myös muita aluekohtaisia etuja, kuten rahallista tukea yrityksen tarvitseman infrastruktuurin rakentamiseen. Liettuan vapaakauppa-alueet ovat sijainneiltaan monipuolisia ja niillä toimii useita eri alojen menestyviä suomalaisyrityksiä.

Rail Baltica on Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron yhteinen infrastruktuuriprojekti, jonka tavoite on integroida Baltian maat eurooppalaiseen rataverkostoon ja raideleveyteen. Projekti on kärsinyt aikataulujen venymisistä ja kulujen kasvamisesta, mutta vuotta 2024 on kuvailtu Rail Baltican käännekohdaksi. Projektissa on tarkoitus siirtyä suunnittelutöistä rakentamiseen kaikissa kolmessa maassa, ja tietyillä osuuksilla rakennustyöt ovat jo alkaneet.

- Suomalaisia yrityksiä on Liettuassa arviolta 200. Tuonti Liettuasta: noin 732 miljoonaa euroa, vienti Liettuaan: noin 972 miljoonaa euroa. Potentiaalia kaupan lisäämiselle on. - Edustusto keskittyy vuoden 2024 aikana seuraavien alojen suomalaisyritysten vienninedistämiseen: älykkäät ja ihmiskeskeiset kaupungit, terveys- ja hyvinvointisektori sekä puolustus- ja turvallisuusteollisuus. Nämä sektorit ovat osana Liettuan EU:n elpymissuunnitelmaa tai liettualaiset yhteistyökumppanit ovat ilmaisseet erityistä kiinnostusta suomalaisyrityksiä kohtaan. - Liettuan osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on 2,225 miljardia euroa. Liettua tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille erityisesti digitalisaatioon, terveydenhuollon modernisointiin ja vihreään kehitykseen liittyvissä investoinneissa ja uudistuksissa.

RB Rail AS, Rail Baltica –projektin koordinoija, järjesti Rail Baltica -webinaarin 30.3. Webinaarissa annettiin päivityksiä projektin tämänhetkisestä tilanteesta, käynnissä olevista hankinnoista ja tulevista suunnitelmista Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Suomalaisia yrityksiä on Liettuassa arviolta noin 200. Tuonti Liettuasta: noin 591,8 miljoonaa euroa, vienti Liettuaan: noin 784,4 miljoonaa euroa. Potentiaalia kaupan lisäämiselle on. Edustusto keskittyy vuoden 2023 aikana seuraavien alojen suomalaisyritysten vienninedistämiseen: älykkäät ja ihmiskeskeiset kaupungit, terveys- ja hyvinvointisektori sekä vesihuolto- ja ympäristöteknologia. Nämä sektorit ovat osana Liettuan EU:n elpymissuunnitelmaa ja liettualaiset yhteistyökumppanit ovat ilmaisseet kiinnostuksena suomalaisyrityksiä kohtaan. Liettuan osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on 2,225 miljardia euroa. Liettua tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille erityisesti digitalisaatioon, terveydenhuollon modernisointiin ja vihreään kehitykseen liittyvissä investoinneissa ja uudistuksissa.

- Suomalaisia yrityksiä on Liettuassa arviolta noin 200. Tuonti Liettuasta: noin 553 miljoonaa euroa, vienti Liettuaan: noin 563 miljoonaa euroa. Potentiaalia kaupan lisäämiselle on. - Edustusto keskittyy vuoden 2022 aikana seuraavien alojen suomalaisyritysten vienninedistämiseen: terveyssektori, ”älykäs tuotanto (smart manufacturing)” ja suomalaisen vesihuoltoteknologian (Water Management) edistäminen. Nämä sektorit ovat osana Liettuan EU:n elpymissuunnitelmaa ja liettualaiset yhteistyökumppanit ovat ilmaisseet kiinnostuksena suomalaisyrityksiä kohtaan. - Liettuan osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on 2,225 miljardia euroa. Liettua tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille erityisesti digitalisaatioon, terveydenhuollon modernisointiin ja vihreää kehitykseen liittyvissä investoinneissa ja uudistuksissa.

Globaalista koronapandemiasta toipumiseksi Liettua tulee saamaan merkittävän määrän EU-rahoitusta, muiden EU-maiden tavoin. Liettuan elpymissuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Biotieteet on nouseva, korkean arvolisän toimiala, johon Liettua panostaa. Alalla on potentiaalia lisäyhteistyölle suomalaisten kanssa. Elpymispaketin investointeja suunnataan erityisesti kuljetusalan muodonmuutokseen päästöjen vähentämiseksi, ml. toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Liettua sijoittaa vuonna 2021 myös koulutukseen, digitaaliseen talouteen (vihreän innovaation laboratorio) sekä terveysinnovaatioiden edistämiseen. Tärkeä yksittäinen hanke on Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstä poisto. Suomalaisilla on tähän vaadittavaa asiantuntemusta.

Liettua julkaisi kesällä 2020 puolitoistavuotisen investointisuunnitelman taloutensa modernisoimiseksi ja elvyttämiseksi. Investointeja kaavaillaan yhteensä 6,3 miljardin edestä, joista uusia alotteita 2,2 miljardin euron edestä. Haut rahoituksen saamiseksi avautuvat lähikuukausien aikana. Sijoituksia ohjataan pääasiassa seuraaville aloille: inhimillinen pääoma, digitaalinen talous, innovaatiot ja tutkimus, talouden infrastruktuuri sekä ilmastonmuutos ja energia.

Liettua on vuosien varrella onnistunut houkuttelemaan maahan noin 80 kansainvälisten yritysten palvelukeskusta, jotka sijaitsevat pääosin pääkaupunki Vilnassa ja toisessa kasvukeskuksessa Kaunasissa.

Liettua on investoinut päämäärätietoisesti fintech-sektorin kehittämiseen viime vuosien aikana. Maahan onkin syntynyt eläväinen fintech-verkosto, joka käsittää yli 170 alan yritystä. Liettua tarjoaa yrityksille muun muassa nopeita toimilupia, neuvontapalveluja ja verohelpotuksia.

Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Latvia investoi huomattavasti EU-rahoitteisiin elpymishankkeisiin. Niistä yli puolet suunnataan ilmastotoimiin ja digitalisaatioon; mm. kestäviin ratkaisuihin, julkisen liikenteen kehittämiseen, jätehuoltoon ja kiertotalouden kehittämiseen. Lisäksi modernit ICT-ratkaisut sekä suomalaisen puolustusteollisuuden osaaminen kiinnostavat Latviassa. Suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa lisäksi mm. terveydenhuoltosektorin kehittämiseen ja maassa käynnistetyn Rail Baltica -rautatiehankkeen rakentamiseen. Suomella on Latviassa erinomainen maakuva, mikä näkyy myös liike-elämässä.

Latvia sijoittaa tulevina vuosina 1,8 mrd. € EU-rahoitteisiin elpymishankkeisiin, joista yli puolet suunnataan ilmastotoimiin ja digitalisaatioon; mm. kestävään energiantuotantoon, julkisen liikenteen kehittämiseen, jätehuoltoon ja kiertotalouden kehittämiseen. Lisäksi 5G teollisessa tuotannossa sekä suomalaisen puolustusteollisuuden ratkaisut kiinnostavat. Näiden lisäksi suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa mm. terveydenhuoltosektorin kehittämiseen ja maassa käynnistettyyn Rail Baltican rakentamiseen.

Latvia panostaa tulevina vuosina alue-, terveydenhuolto- ja koulutusuudistuksiinsa, mutta myös digi- ja ilmastotransitioon. Latvia pyrkii käyttämään EU:n koronaelpymisrahoitusta (maa saanee vastikkeetonta elpymisrahaa noin 2,5 mrd €; tämä tekee yhdessä EU:n monivuotisen rahoituskehyskausi 2021-2027:n rahoituksen kanssa yht. 10,5 mrd €) käynnissä oleviin uudistuksiin, mutta rahoitus tuo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille lisäksi mm. kestävässä energiantuotannossa, julkisen liikenteen kehittämisessä, jätehuollossa, kestävän metsäteollisuuden ja kiertotalouden kehittämisessä. Myös 5G-ratkaisut teollisessa tuotannossa kiinnostavat.

Morocco is looking for solutions to alleviate its alarming water crisis. The World Resources Institute has estimated that Morocco will be among the 20 most water-stressed countries in the world by 2040. The backbone of the country’s water supply is the network of water reservoirs, which are at historically low levels. The groundwater resources are rapidly depleting. To tackle the water crisis, Morocco is intensifying its efforts to increase desalination and reservoir capacity, build water transport infrastructure and develop wastewater treatment capacity. In addition to technical solutions, Morocco needs structural, long-term policy adjustments. The Memorandum of Understanding between Finland and Morocco in the water sector allows for cooperation between both the public and private sectors.

Marokon 14 km läheisyys Euroopasta ja sen pitkäaikaiset taloudelliset suhteet Euroopan kanssa luovat hyvät puitteet viennin edistämiselle. Marokko profiloituu porttina Afrikkaan ja sen solmimat vapaakauppasopimukset Afrikan maiden kanssa antavat mahdollisuuden Marokkoa laajempaan liiketoimintaan. Liiketoimintaympäristö muistuttaa enemmän kehittyvää eurooppalaista maata kuin Afrikan mantereen valtavirtaa. Marokko on keskitulotason maa, joka panostaa kehittyvään teknologiaan ja jalostusasteen lisäarvoon. Marokosta löytyy korkeasti koulutettuja, infrastruktuuri on kehittynyttä ja tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan. Englannin kieli yleistyy varsinkin kaupallistaloudellisissa asioissa.

Marokko on vihreän vedyn nouseva markkina. Potentiaali tunnistetaan laajasti: rajaton uusiutuva energia (aurinko ja tuuli), geostrateginen sijainti Euroopan eteläisessä naapurustossa, toimiva infrastruktuuri (sähköverkko, satamat, kaasuputket), kumppanuudet EU:n ja Afrikan maiden kanssa sekä maan poliittinen tahtotila investoida kehitystyöhön. Potentiaalin realisoituessa Marokko voi ensimmäisten joukossa saavuttaa vihreän vedyn tuotannon teollisen mittakaavan. Globaali kilpailu päättää mitkä ovat tulevaisuuden vihreän vedyn keskukset, ja yksi niistä voi hyvin olla Marokko. Investointitarjoama ”Morocco Offer” ulkomaisille investoinneille vihreän vedyn arvoketjuun julkaistaan pian. Suomi allekirjoitti 2022 energia-alan yhteisymmärryspöytäkirjan Marokon kanssa.

Marokkoa tulisi ajatella enemmän osana Eurooppaa kuin Afrikkaa. Mantereiden solmukohdassa Marokko voi hyödyntää parhaat puolet molemmista. Liiketoimintaympäristö muistuttaa enemmän kehittyvää eurooppalaista maata kuin Afrikan mantereen valtavirtaa. Marokko on keskitulotason maa, joka panostaa kehittyvään teknologiaan ja jalostusasteen lisäarvoon. Marokosta löytyy korkeasti koulutettuja, infrastruktuuri on kehittynyttä ja tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan.

Marokko kärsii kroonisesta vesipulasta, joka kuluvan vuoden kuivuuden vuoksi on kriisiytynyt. World Resources Institute arvioi vuonna 2015 Marokon olevan vuonna 2040 maailman kahdenkymmenen pahiten vesipulasta kärsivien maiden joukossa. Vesihuollon kannalta oleellisten patoaltaiden vesivarastot ovat historiallisen matalalla, ja maa on käyttänyt puskurina toimineita pohjavesivarantojaan kestämättömällä tavalla. Hallitus on ottanut käyttöön hätätoimenpiteitä vedenkulutuksen säännöstelemiseksi ja käynnistänyt mediakampanjan. Maan suurin vesisyöppö on maatalous. Marokko haluaa lisätä patoallas- ja suolanpoistokapasiteettia, ja kehittää jätevesien puhdistusta. Teknisten ratkaisujen lisäksi Marokko tarvitsee pitkäjänteistä vesipolitiikkaa. Suomen ja Marokon vesialan yhteistyöpöytäkirja mahdollistaa sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyön.

Marokkoa tulisi ajatella enemmän osana Eurooppaa kuin Afrikkaa. Mantereiden solmukohdassa Marokko voi hyödyntää parhaat puolet molemmista. Liiketoimintaympäristö muistuttaa enemmän kehittyvää eurooppalaista maata kuin Afrikan mantereen valtavirtaa. Marokko on kehittyvään teknologiaan panostava keskitulotason maa, jossa talouden ja jalostusasteen lisäarvoa arvostetaan.

Marokon kansantuotto laskee vuonna 2020 koronan vuoksi 5-7%. Vastaavasti vuodelle 2021 ennustetaan 5% kasvua. Kysynnän odotetaan nousevan koronan jälkeen ja Marokolle keskeisten alojen palvelujen, teollisuuden ja maatalouden palaavan nousuakselille. Markkinamahdollisuuksia tarjoutunee ennen kaikkea teollisuuden ja maatalouden sektoreilla. Automatisaatio, digitalisaatio ja tekoälyn lisääntyvä käyttäminen tukevat suomalaista osaamista. Vaihtoehtoisen energiatuotannon ratkaisut ja kiertotalouden kasvu lisäävät suomalaista kysynnän mahdollisuuksia. Tuonnin kehitys liittyy ennen kaikkea Marokon maataloustuotteiden tuonnin kasvuun, jolle olisi olemassa potentiaalia suomalaisessa vähittäiskaupassa, jos vain maahantuojia löytyy. Samoin suomalaisen turismin lisääntyminen tasoittaisi ylijäämäistä kauppatasettamme. Suuret investoinnit liittyvät logistiikkahankkeisiin satamissa ja rautateillä. Suomalaisella satamalogistiikalla on jo markkina-asema Marokossa.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro käyvät EU-jäsenyysneuvotteluita. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Lisäksi Länsi-Balkanin maihin on vuosille 2024-2027 myönnetty 6 miljardin lisärahoitus EU:lta (ns. Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline). Liiketoimintamahdollisuuksia on mm. valmistusteollisuudessa, jossa yritykset sijoittavat automaatioon ja energiatehokkuuteen. Julkinen sektori Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa investoi mm. liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Erityisesti investoinnit energiaan ja energiatehokkuuteen ovat nousussa.

Trade figures between Finland and Montenegro remain at very low level. Export of Finnish products remains stronger compared to the value of imports from Montenegro. Numerous opportunities exist for Finnish companies to improve current trade figures in Montenegrin market.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Julkisen sektorin liiketoimintamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Kiinnostus energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin investointeihin kasvaa.

Montenegrolla on huomattava potentiaali uusiutuvan energian suhteen. Tuuli- ja erityisesti aurinkovoiman tuotanto ovat kuitenkin alkutekijöissään. Merkittävin uusiutuvan energian lähde onkin toistaiseksi vesivoima perustuen kahteen suureen voimalaan. Lisäksi vanhentuneella Plevljan hiilivoimalalla on suuri merkitys sähköntuotannossa. Maalla on suunnitelmia aloittaa öljyn- ja kaasunetsintä aluevesiltään Adrianmerellä.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro käyvät EU-jäsenyysneuvotteluita. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Lisäksi Länsi-Balkanin maihin on vuosille 2024-2027 myönnetty 6 miljardin lisärahoitus EU:lta (ns. Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline). Liiketoimintamahdollisuuksia on mm. valmistusteollisuudessa, jossa yritykset sijoittavat automaatioon ja energiatehokkuuteen. Julkinen sektori Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa investoi mm. liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Erityisesti investoinnit energiaan ja energiatehokkuuteen ovat nousussa.

Trade figures between Finland and North Macedonia remain at a moderate level. However, imports from North Macedonia increased significantly and exports decreased year after year, starting from 2019, leaving the export of Finnish products much lower compared to the value of imports from North Macedonia. Numerous opportunities exist for Finnish companies to export to the North Macedonian market.

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Julkisen sektorin liiketoimintamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Kiinnostus energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin investointeihin kasvaa.

Pohjois-Makedonia suunnittelee merkittäviä investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan. Toistaiseksi maa kuitenkin nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Pohjois-Makedonia tuo merkittävän osan sähköstään, joten kotimaisen sähköntuotannon kasvattaminen on keskeistä.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.