Edustustojen raportit maittain

Britanniassa on selkeästi nähtävillä saunabuumi, joka on osa kansainvälistä kiinnostusta hyvinvointiin (wellness). Tämä tarjoaa suomalaiselle laajalle saunaosaamiselle markkinamahdollisuuksia saunojen rakentamisen kevytratkaisuista hyvinvointiin liittyviin kuluttajatuotteisiin. Eurooppalaisia sauna-alan yrityksiä on jo Britannian markkinoilla. Käynnissä on suurikokoisiakin 30 saunan sauna- ja spa-hankkeita, ja kuluttajatuotteissa saunakulttuuriin liittyvää kirjallisuutta ja hyvinvointiin liittyviä tuotesarjoja. Ikean Marimekko-sauna -sarjasta on uutisoitu näkyvästi. Myös talviuintiharrastus on kasvussa Britanniassa. Suomen suurlähetystön vuosi sitten käynnistämä Diplomatic Sauna Society on kerännyt paljon mediakiinnostusta. Saunadiplomatia on vahvistanut niin Suomen maakuvaa kuin tuonut esiin suomalaista saunaosaamista. Allaolevan mediakoonnin toivotaan hyödyntävän myös UK:n markkinoille tulevia suomalaisyrityksiä ja toimijoita.

UK:n hallituksen nk. Levelling up – politiikka eli tuki alueille etenee. Tukea on tähän mennessä jaettu syksyn 2022 ja alkutalven 2023 aikana 3,8 mrd puntaa. Pohjois-Englannilla ja Manchesterin alueella on runsas kehityspotentiaali. Suomalainen osaaminen digitaalisissa palveluissa, energiassa, liikenteessä, T&K-toiminnassa ja esimerkiksi epätasa-arvoa vähentävissä ratkaisuissa on tervetullutta. Yritysten näkökulmasta Pohjois-Englannissa tuetaan (tytär)yritysten perustamista mm. maksuttomin toimistotiloin. Kustannustaso on alhaisempi kuin etelässä. Manchester on kahden tunnin junamatkan päässä Lontoosta ja Finnair lentää Manchesteriin 1-2 krt päivässä.

Britannia on edelleen suuri ja ostovoimainen markkina, EU-erosta ja pandemiasta huolimatta. Hallituksella on vahva tahtotila saada käännettyä maan talous takaisin kasvuun. Lontoon lisäksi suomalaiselle osaamiselle on kysyntää Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa sekä Englannin pohjoisten kaupunkien talousalueilla.

Britannia on maailman kuudenneksi ja Euroopan toiseksi suurin talous. Britannian puolustusmenot ovat Yhdysvaltojen jälkeen Naton toiseksi suurimmat. Britannia kasvattaa puolustusmenojaan. Suomen tuleva Nato-jäsenyys lisää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia Britannian markkinoilla.

Iso-Britannia muiden joukossa etsii uusia tapoja energiaomavaraisuuteen. Huhtikuussa 2022 julkaistussa energiaturvallisuuden strategiassa nostetaan esiin kahdeksan uuden ydinreaktorin rakentaminen (yht. 24 GW v. 2050 mennessä), uusiutuvan energian kasvattaminen (tuulivoima 50GW v. 2030 mennessä), vety (10GW v. 2030 mennessä) ja Pohjanmeren öljy ja kaasu.

Ison-Britannian hallituksen helmikuussa 2022 julkaisema "White Paper: Levelling up" on vuoteen 2030 ulottuva pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla pyritään koko järjestelmän tasoiseen muutokseen sekä tasaamaan alueiden välisiä taloudellisia, sosiaalisia ja kansanterveydellisiä eroja.

UK:n maailman viidenneksi suurin talous on vahvassa kasvussa. Valtio panostaa infraan ja rohkaisee yksityisiä investointeja verohelpotuksin. Kysyntää on paljon terveyssektorilla; maahan rakennetaan 40 uutta sairaalaa ja digitaaliset palveluratkaisut kiinnostavat. Vihreän talouden kasvu tarjoaa mahdollisuuksia liikenteen sähköistämisessä, energiatehokkuudessa, kaukolämmössä ja älykkäissä verkoissa. Suomen maine matkailukohteena on hyvä ja turismin kasvulle on yhä tilaa. Myös muiden palveluiden viennille on kysyntää. Kuluttajatuotteille Britannia on kulttuurisesti läheinen ja ostovoimainen markkina, jossa pandemia on lisännyt digitaalisen ja online-kaupan käyttöä. Puolustussektorilla hallitustenvälinen yhteistyö on tiivistä ja avaa mahdollisuuksia viennille.

Iso-Britannia erosi EU:sta 1.2.2020 ja lähti EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista 1.1.2021 EU-eron siirtymäajan päätyttyä. EU:n ja Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on kaupan osalta kattava, mutta se ei korvaa sisämarkkinoita. Lue Terhi Bundersin raportista EU:n ja Britannian välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja sen vaikutuksista yrityksiin, Britannian 2021-22 lainsäädäntöohjelmasta sekä brexitin jälkeisestä sääntelystä, maahanmuuttojärjestelmästä ja kauppapolitiikasta.

Britannian pääministeri Boris Johnson julkaisi 18.11. UK:n 10-kohtaisen elvytyssuunnitelman. Tarkoituksena on rakentaa koronakriisin jälkeisestä UK:sta globaali keskus vihreälle teknologialle ja rahoitukselle sekä luoda perustaa tulevien vuosikymmenten talouskasvulle. Toimet myös korostavat UK:n roolia tulevan Glasgow'ssa pidettävän YK:n ilmastokonferenssi COP26:n puheenjohtajana. Suunnitelma pitää sisällään tuulivoimatavoitteen lisäksi energiaan, liikenteeseen (bensa-autojen myyntikielto v. 2035), luontoon ja innovatiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita. Mukana on myös suunnitelma lisäydinvoiman rakentamisesta. Team Finland – näkökulmasta UK:n elvytyspaketti tarjoaa mahdollisuuksia: esimerkiksi energiatehokkuus (ml. kaukolämpö), sähköautot ja digitaaliset ratkaisut ovat jo nyt UK:n TF-verkoston työssä esillä. Suunnitelman myötä mahdollisuuksia on vielä enemmän.

Britannian on parannettava tuottavuuttaan korvatakseen EU-eron ja koronan negatiiviset taloudelliset vaikutukset. Maa investoi merkittävästi digitalisaatioon (5G ja laaja-kaistaverkot) ja uusiin teknologioihin ja pyrkii ensimmäisenä suurena taloutena hiilineutraalisuuteen 2050. Hallitus on ilmoittanut suurista (40) sairaalainvestoinneista, lämpöverkkoinvestoinneista ja tavoitteesta saada kaikkien UK-talouksien sähkö tuulivoimasta 2030 mennessä.

The United Kingdom aims to be at the forefront in the AI and data revolution and to make the UK the world’s most innovative economy. As part of its Industrial Strategy, it has set out a Grand Challenge and an investment of up to £950m to encourage the further adoption and use of AI across the UK. The goal is to enhance digital and data infrastructure, economic growth and national productivity as well as to attract AI talent, create quality jobs and greater earning power for all.

Pitkään alueen taloudellisen mallioppilaan manttelia kantanut Ghana joutui vuonna 2022 turvautumaan IMF:n tukeen taloutensa tasapainottamiseksi. Velkajärjestelyä koskevat neuvottelut ovat pitkittyneet, mutta Ghanan perinteiset vahvuudet – vakaus, suhteellinen vauraus ja alueen mittakaavassa hyvä liiketoimintaympäristö – tekevät maasta edelleen kiinnostavan kauppakumppanin ja hyvän alueellisen sillanpääaseman. Suomalaiselle osaamiselle kysyntää on lähivuosina etenkin digitalisaatiossa, kiertotaloudessa, terveyssektorilla ja koulutuksessa.

Pitkään alueen taloudellisen mallioppilaan manttelia kantanut Ghana neuvottelee parhaillaan IMF:n tukipaketista ja velkojen uudelleenjärjestelystä. IMF:n tuella on tarkoitus turvata velanhoito ja tasapainottaa talous, tärkeimpiä turvaverkkoja unohtamatta. Akuutisti käynnissä olevat neuvottelut vaikuttavat Suomen rahoitustuki-instrumenttien käyttöön, mutta Suomelle Länsi-Afrikan vauraimpiin ja vakaimpiin maihin kuuluva Ghana on tärkeä kumppani jatkossakin. Kysyntää suomalaiselle osaamiselle on lähivuosina etenkin digitalisaatiossa, kaivannaisteollisuudessa, kiertotaloudessa ja koulutuksessa.

Länsi-Afrikan dynaamisimpiin talouksiin kuuluva Ghana on nopeasti elpymässä koronan tuomasta syvästä notkahduksesta. Talouden odotetaan kasvavan lähivuodet 4–5 prosentin vuosivauhtia. Suomelle Ghana on läheinen samanmielinen kumppani kansainvälisissä kysymyksissä ja suomalaisyrityksille hyvä ponnahduslauta alueen markkinoille. Kysyntää suomalaiselle osaamiselle on lähivuosina etenkin digitalisaatiossa, kaivannaisteollisuudessa, kiertotaloudessa ja koulutuksessa.

Ghana on aktiivinen ja rakentava taloudellista ja poliittista yhteistyötä korostava kansainvälisen yhteisön jäsen. Ghanan liiketoimintaympäristö Maailmanpankin arvioiden mukaan edelleen kirkkaasti Saharan etelänpuolisen Afrikan keskiarvon yläpuolella, ja se on Doing Business indeksillä sijalla 118/190. Korkea inflaatio ja vaatimattomat verotulot sekä lisäksi koronan aiheuttamat talouden rajoitukset ovat vaikuttaneet Ghanan reaalitalouden kehityksen negatiivisesti. 2020 ennustettu n. 5% PKT kasvu kääntyikin 3% negatiiviseksi. Talouden kehityksen kuitenkin odotetaan elpyvän vuonna 2021 tuoden maan BKT:n takaisin n. 5% kasvuun.

Kreikkalaiset varustamot ovat isoja toimijoita merenkulkusektorilla. Kreikkalaisten omistuksessa on noin 20 % globaalista kauppalaivastosta. Osa isoista varustamoista on tehnyt tilauksia uusista aluksista mutta monet laivanomistajat ovat vielä varovaisia tekemään päätöksiä uusien aluksien hankkimisesta vihreiden polttoaineratkaisujen kehittämisvaiheen takia. Kreikan saaristoliikenteen aluksia tullaan lähiaikoina uusimaan vihreän teknologian suuntaan hyödyntämällä Kreikan elvytys- ja rakennerahastovaroja. Kreikan telakoiden toimintaa ollaan uudistamassa yksityistämisprosessien toteuduttua, ja uusien omistajien ambitiona on elvyttää laivanrakennustoimintaa Kreikassa. Suurin osa Kreikan isoista rahti-ja matkustajasatamista yksityistettiin talouden kriisivuosina, ja tätä trendiä on jatkettu investointien lisäämiseksi ja satamien kehittämiseksi. Isoimpia huvipursisatamia on myös yksityistetty, ja hallituksen tavoitteena on saada yksityisten investointien avulla kehitettyä sektoria edelleen.

Kreikan energiayhteyksien laajentamisesta tehtiin viime vuoden aikana uusia aiesopimuksia erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suuntaan, jotta Kreikan asema vihreän energian risteysasemana vahvistuu. Kreikan valtion sähköyhtiö PPC:n omistusta on vähennetty energiasektorilla myymällä kantaverkkoyhtiö ADMIE:stä kiinalaiselle State Grid:illä 24 % osuus ja sähkönsiirtojärjestelmää operoivasta, Hedno:sta, 49 % osuus Macquarie Asset Management –yhtiölle. PPC:n osakkeista on Kreikan valtion hallussa enää 34,12 %. Yhtiö on vielä vahva toimija Kaakkois-Euroopan energiasektorilla, ja sillä on suunnitelmia toimintansa laajentamisesta edelleen. Kreikassa on tarvetta uudelle sähkönsiirtokapasiteetille, jotta kaikki luvan saaneet uusiutuvat energialähteet ja varastointikapasiteetti saadaan liitettyä verkkoon. Älykkäitä sähkömittareita ollaan vasta vähitellen asentamassa vanhojen tilalle. Kreikka pyrkii myös maakaasun osalta vahvaksi alueelliseksi toimijaksi rakentamalla kelluvia nestekaasuterminaaleja ja laajentamalla kaasuputkia naapurimaiden suuntaan. Maakaasun tärkein käyttötarkoitus on ollut Kreikassa sähköntuotanto. Valtionyhtiö DEPA on ollut suurin toimija sektorilla. Kaasuputkien infrastruktuurin omistaa nykyisin Italgas 90 % osuudella. Suurin yksityinen toimija maakaasusektorilla on Kopelouzos Group. Helleniq Energy ja Motoroil ovat kaksi perinteistä öljytuotteita valmistavaa yritystä, joiden toiminta on viime vuosina laajentunut mm. sähköntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä ja jätteiden hyödyntämiseen

Kreikan talousnäkymät vuodelle 2023 ovat arvioiden mukaan muuta Eurooppaa valoisammat. Meriklusterin kasvu on jatkunut vahvana ja investoinnit satamainfraan, lng-kapasiteettiin ja uusiutuviin energioihin kuin myös digitaalisiin ratkaisuihin on ollut merkittävän suurta. Markkinoille tarvitaan uusia toimijoita, muuten tarjontapuolen rajoitteet saattavat alkaa hidastaa talouden elpymistä.

Kreikan talouden tärkeimpiä kasvumoottoreita ovat yritysten liiketoiminnan ja valtionhallinnon digitalisointi, mittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Jätehuollon modernisointi ja jätteiden hyödyntäminen energiaksi ovat niin ikään painopisteinä. Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Markkinoille tarvitaan uusia toimijoita, muuten tarjontapuolen rajoitteet saattavat alkaa hidastaa talouden elpymistä.

Kreikka odottaa saavansa EU:n elpymisvälineestä 17,8 mrd. EUR tukia ja 12,7 mrd. EUR lainoja yrityksien investointeja varten. Kreikan tavoitteissa on saada aktivoitua näillä varoilla kaikkiaan 57 mrd. EUR edestä investointeja vuoteen 2026 mennessä.

Kreikalla on pitkät perinteet merenkulussa, ja kreikkalaiset laivanvarustajat ovat 4.000 aluksellaan Euroopan suurin toimija sektorilla. Joillain laivanvarustajilla on omistuksia mm. jalkapallojoukkueista, mediakonserneista, hotelleista ja öljynjalostuksesta. Kreikan satamista on pari yksityistetty ja muita ollaan yksityistämässä lainoittajien kanssa sovittujen velvoitteiden takia. Kreikan ja Italian sekä Kreikan mantereen ja saariston välisessä liikenteessä toimii kolme laivayhtiötä. Kreikan telakoilla on viime vuosina ollut pääasiassa vain korjaus- ja huoltotoimintaa. Kreikka tavoittelee nesteytetyn maakaasun osalta laivojen tankkauskeskuksen asemaa itäisellä Välimerellä.

Kreikan talouden tärkeimpiä kasvumoottoreita tulevat olemaan ensi vuonna yritysten liiketoiminnan ja valtionhallinnon digitalisointi, energiasektorin viherryttäminen uusiutuvilla energialähteillä ja liikenteen sähköistämisen kautta, jätehuollon modernisointi ja jätteiden hyödyntäminen energiaksi. Kreikka on saamassa Elvytysrahastosta 16,5 mrd. EUR tukia ja 12,5 mrd. EUR halpakorkoisia lainoja. Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Mahdolliset uudet teolliset investoinnit odottavat kasvustrategian valmistumista.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana on Kreikan energiasektorille tiedossa arviolta 45 mrd. EUR edestä investointeja. Eniten investointeja odotetaan kohdistuvan uusiutuviin energialähteisiin (15,1 mrd.), energiatehokkuuden parantamiseen (11 mrd.), sähköverkon laajentamiseen (5,6 mrd.), maakaasun jakeluverkon laajentamiseen ja nestekaasun varastointiin (3,3 mrd.), uusiin sähköntuotantoyksiköihin (3 mrd.) sekä öljyn jalostukseen ja kauppaan (2 mrd.). Öljyn etsintä- ja poraustoimintaan odotettujen 5 mrd. EUR investointien kohtalo riippuu pitkälti öljyn hinnan kehityksestä. Osa energian infrastruktuuri-investoinneista saadaan rahoitettua EU:n Elvytyspaketin varoista.

Kreikkaan aiotaan rakentaa kahden yksityisen säätiön toimesta vajaan 600 MEUR arvosta sairaalainfrastruktuuria lähivuosien aikana, jonka tarjoamia mahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten olisi hyvä tutkia.

Alue on ollut perinteisesti Yhdysvaltain dominoimaa ja tämä näkyy Kiinan kasvavasta vaikutuksesta huolimatta selkeästi kauppatilastoissa. Karibian suurimmat valtiot väkiluvultaan ovat Kuuba, Haiti ja Dominikaaninen tasavalta (kukin yli 10 miljoonan väestö). Näiden lisäksi eniten potentiaalia alueella on Jamaikassa, Guyanassa ja Surinamessa. Haitin tilanne jatkuu kaoottisena joten sinne ei suunnitella markkinointiponnistuksia. Kiertotalous, energia, koulutus, metsätalous, terveydenhuolto, ICT digitalisaatio ja metereologia ovat näillä kaikilla mailla sektoreita jotka tarjoavat tilaisuuksia suomalaisille yrityksille. Maailmanpankin (WB) ja Latinalaisen-amerikan kehityspankin (IDB) luotoilla ollaan käynnistämässä terveydenhuollon ja digitalisaation hankkeita (DT, Jamaika ja Itä-Karibian OECS saarivaltiot).

Hongkongin taloudessa BKT-kasvun ennustetaan olevan samassa haarukassa viime vuoden kasvun kanssa eli noin 2,5-3,5%. Ulkomaan vienti on kasvusuunnassa, mutta sisäisen kysynnän taso säilyy edelleen matalalla. Palveluvienti toimii talouden moottorina. Hongkong säilyttää asemansa kansainvälisenä finanssikeskuksena. Kaupungin liiketoimintaympäristön kehityksessä odotetaan seuraavina vuosina pientä nousua. Alueen vahvuutena nähdään matala verotus sekä kevyt yritysten säätely.

Hongkongin talous elpyy COVIDin jälkeen, mutta tuoreet luvut kuluneen vuoden taloudesta olivat pettymys. Turismi ei ole elpynyt odotetulla tavalla ja kulutus on sen myötä pysynyt alhaisena. Kiinan viennin ongelmat näkyvät myös Hongkongin kaupassa. Integraatio Manner-Kiinaan etenee finanssisektorin, työperäisen maahanmuuton ja rajalle suunniteltujen rakennushankkeiden kautta.

Hongkong SAR on Kiinaan kuuluva erityishallintoalue, jonka talous ja liike-elämäkulttuuri muistuttavat länsimaita. Hongkong kuuluu WTO:n perustajajäseniin ja on myös APEC-jäsen. Lisäksi Hongkongilla on CEPA-vapaakauppasopimus Kiinan kanssa. Hongkong on maailman 4. suurin rahoituskeskus ja Hongkongin pörssi on maailman 7. suurin. Yli 70% Kiinaan (RMB-maksut) tehtävistä ulkomaisista sijoituksista ja Kiinan sijoituksista ulkomaille tehdään Hongkongin kautta. Hongkongin noin 9000 ulkomaisesta yrityksestä pääkonttoreita on noin 1400. B2G (Business to Giants) –yhteistyö valittujen kansainvälisten yritysten omistajien ja päättäjien kanssa avaa mahdollisuuksia suomalaisille myös muualla kuin Hongkongissa. Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä lisäämällä uusiutuvaa energiaa, vähentämällä rakennusten energiankulutusta, sähköistämällä liikennettä ja kehittämällä jätteidenhuoltoa.

Hongkongin kasvavat terveydenhuoltomarkkinat tarjoavat kasvumahdollisuuksia suomalaisyrityksille erityisesti terveysteknologian ja digitaalisten palveluiden saralla. Paikallisten markkinoiden lisäksi Hongkong voi mahdollistaa ensi askeleen Kiinan sekä muun Aasian terveydenhuoltomarkkinoille.

Satamakaupunginosa Nanshasta pyritään vuoteen 2035 mennessä kasvattamaan Guangzhoun kansainvälistä talousveturia. Suunnitelmissa on keskittyä erityisesti innovaatioihin ja teknologiaan, korkeatasoiseen teollisuustuotantoon ja logistiikkaan. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia tarjoavat erityisesti erilaiset älyratkaisut merenkulussa, satamateknologiassa ja liikenteessä sekä teollinen digitalisaatio ja tieto- ja viestintätekniikka.

Suunnitteilla oleva jättihanke Northern Metropolis pyrkii vastaamaan Hongkongin suureen asuntokysyntään ja nostamaan Hongkongin innovaatio- ja teknologia-alan keskukseksi sekä Etelä-Kiinan keskeiseksi logistiseksi solmukohdaksi yhdessä Manner-Kiinan puolella sijaitsevan Shenzhenin kanssa. Hankkeella pyritään edistämään integraatiokehitystä Manner-Kiinan kanssa liittämällä Hongkong tiiviimmin yhteen Greater Bay Arean kanssa. Suomalaisyrityksille tämä jättihanke avaa mahdollisuuksia etenikin älykkään liikkumisen, energiatehokkuuden sekä kiertotalouden saralla.

Hongkongin tuleva hallintojohtaja John Lee haluaa säilyttää ja kehittää Hongkongin kansainvälistä asemaa muun maailman ja Manner-Kiinan yhdistävänä siltana. Leen toimintaohjelmasta löytyy mahdollisuuksia suomalaistoimijoille laajamittaisen digitalisaation, suurien infrastruktuurihankkeiden, terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen sekä ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittämisen parissa.

Hongkongin hallinnon päätavoite on tällä hetkellä tukahduttaa paikallinen koronaepidemia ja tukea rajoituksista kärsivää taloutta. Hongkong ilmoitti käyttävänsä budjetista 25% eli yli 170 mrd. HKD (20 mrd. EUR) pandemian vastaisiin toimiin ja talouden tukemiseen. Lisäksi budjetissa panostetaan kaupungin talouden ydinsektoreiden kehittämiseen, digitalisaatioon ja innovaatioihin, infrastruktuurihankkeisiin sekä vihreään siirtymään. Hongkong panostaa jatkossakin merkittävimmän toimialan, rahoitussektorin kehittämiseen, mm. fasilitoimalla pääoman ja vihreiden hankkeiden kohtaamista. Hongkong on Aasian suurin ja maailman toiseksi suurin rahoituskeskus terveys- ja bioteknologiayrityksille.

Etelä-Kiinan integraatio- ja kehittämishankkeet etenevät. Kiinan keskushallinto ilmoitti syyskuussa 2021 uusista hankkeista, joilla pyritään kehittämään Qianhain ja Hengqinin erityisalueita.

Hongkong SAR on Kiinaan kuuluva erityishallintoalue, jonka talous muistuttaa länsimaita. Hongkong on maailman 3. suurin rahoituskeskus ja Hongkong pörssi on maailman 5 suurin. Yli 60% Kiinaan tehtävistä ulkomaisista sijoituksista ja Kiinan sijoituksista ulkomaille tehdään Hongkongin kautta. Hongkongin noin 9000 ulkomaisesta yrityksestä pääkonttoreita on lähes 1500. B2G (Business to Giants) -yhteistyö näiden kansainvälisten yritysten omistajien ja päättäjien kanssa tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille. Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä lisäämällä uusiutuvaa energiaa, vähentämällä rakennusten energiankulutusta, sähköistämällä liikennettä ja kehittämällä jätteidenhuoltoa. Nämä strategiset aloitteet tarjoavat markkinamahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja kestäville ratkaisulle. Hongkong on kiinnostunut eurooppalaisia ml. suomalaisista ratkaisuista ja innovaatioista.

Hongkongin talous elpyy levottomuuksien, Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan sekä koronan aiheuttamasta taantumasta. Tiukka karanteenipolitiikka estää kuitenkin edelleen matkailualan toipumisen ja aiheuttaa epävarmuutta kansainvälisen liike-elämän keskuudessa. Koronatoimet ovat nousseet yritysten suurimmaksi huolenaiheeksi, ja tyytymättömyys nykytilaan kasvaa muun maailman avautuessa. Hongkong on maailman kilpailukykyisimpiä ja toimivimpia liiketoimintaympäristöjä. Sen etuja ovat yksinkertainen sääntely-ympäristö, matala veroaste, toimivat instituutiot, englanninkielisyys sekä läheisyys ja yhteydet Manner-Kiinaan. Yrityksiä kuitenkin huolettaa, että pidemmällä aikavälillä koronapolitiikka ja poliittinen kehitys heikentävät Hongkongin asemaa kansainvälisenä talouskeskuksena. Kiinan ja Hongkongin suunnitelmissa Hongkongin kansainvälistä, palveluvetoista taloutta halutaan vahvistaa tiivimmässä yhteistyössä mantereen kanssa. Ulkomaisille yrityksille yhteistyön tiivistäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sillä Manner-Kiinan markkinoille pääsy Hongkongista käsin voi edelleen helpottua.

Hongkong panostaa tulevina vuosina massiivisesti infrastruktuuriin, vihreään siirtymään ja talouden kehittämiseen. Suurimpana yksittäisenä hankkeena on uuden kaupunginosan rakentaminen, johon panostetaan vuosittain 11 miljardia euroa. Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vähentämällä energiantuotannon päästöjä ja rakennusten energiankulutusta, edistämällä vihreää liikennettä ja parantamalla jätteidenhuoltoa. Tämä tarjoaa myös suomalaistoimijoille mahdollisuuksia energian, rakentamisen ja liikenteen aloilla. Lisäksi panostuksia tehdään talouden eri sektoreilla (kv. rahoitus, kv. kauppa, APEC-alueen välimiesoikeus, kv. ilmaliikenne, teknologia ja innovaatiot, tekijänoikeudet, kulttuurivaihto). Hallintojohtaja Carrie Lam esitteli kehityssuunnitelmia linjapuheessaan 6.10.2021.

Hongkongin monet uudet infrastruktuuri hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja ympäristöystävällisille ratkaisuille.

Hongkongin älykkään kaupunkikehityksen strategian päivitys sisältää mm. aloitteita liittyen energiatehokkuuteen ja digitalisaatioon kestävän kehityksen vauhdittajina.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkong julkaisi maaliskuussa 2021 tiekartan sähköajoneuvoihin siirtymisestä. Ensimmäinen askel liikenteen sähköistämisessä tulee olemaan uusien yksityiskäyttöisten polttomoottoriajoneuvojen ml. hybridiautojen rekisteröinnin vuoteen 2035 mennessä. Hongkongin päivitetty älykkään kaupunkikehityksen strategia sisältää aloitteita liittyen ympäristöystävälliseen liikkumiseen innovaatioita ja teknologiaa hyödyntäen. Hongkong tulee panostamaan kestäviin ja älykkäisiin liikenneratkaisuihin, erityisesti sähköautoihin – ja busseihin, liukukäytäviin ja liikkumista helpottaviin applikaatioihin, lisäämään raideliikenneyhteyksiä sekä pilotoimaan vihreää teknologiaa lauttaliikenteessä. Hongkongin lentokenttä ja satama ovat on maailman vilkkaimpia. Lentokentän laajentamisen yhteydessä koko lentokenttäalueesta on tarkoitus kehittää hiilineutraali yhteisö. Monet hongkongilaiset varustamot ovat sitoutuneita investoimaan puhtaaseen teknologiaan laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkongin hallinto julkaisi jätestrategian helmikuussa 2021. Pyrkimyksenä on vähentää jätteenmäärää, edistää kiertotaloutta lisäämällä pilotoimalla erilaisia kierrätys-, jätteenkäsittely- ja kiertotalousratkaisuja sekä investoimalla waste-to-resources / waste-to-energy ratkaisuihin. Hongkong tulee järjestämään tarjouskilpailut sellutehtaasta jätepaperin kierrätykseen ja jätteenpolttolaitoksesta. Myös innovatiiviset ja kestävää kehitystä edistävät rakennusmetodit kiinnostavat.

Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä panostamalla kestävään energiaan, ympäristöystävälliseen liikenteeseen ja jätehuollon kehittämiseen (90% kasvihuonekaasupäästöistä). Alueen hallinto tulee päivittämään ilmastostrategiansa kesään 2021 mennessä. Tämän lisäksi alueen hallinto on julkaissut tai tulee julkaisemaan erilliset strategiat jätehuollosta, sähköautoista ja ilmansaasteista. Strategia ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävistä toimista valmistuu kesällä 2021. Lisäksi joulukuussa 2020 päivitettyyn älykkään kaupunkikehityksen strategiaan sisältyy aloitteita tehdä Hongkongista ympäristöystävällisempi ja resurssitehokkaampi hyödyntäen innovaatioita ja teknologiaa. Strategioiden sisältämät aloitteet tarjoavat markkinamahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja kestäville ratkaisulle. Hongkongin hallinto on ilmaissut olevansa kiinnostunut eurooppalaisia ratkaisuista ja ympäristöministeri on ilmaissut kiinnostuksensa suomalaisiin kestäviin ratkaisuihin.

Hongkong on viime vuosina aktiivisesti kehittänyt ammatillista koulutusta (VPET, vocational and professional education and training) niin opetuksen laadun, pedagogiikan kuin myös sen arvostuksen lisäämisen osalta. Hongkongin ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa useita kehittämisalueita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille koulutusviennin toimijoille.

Hongkongin rahoitusmarkkinat ovat menestyneet mielenosoituksista, virustilanteesta ja turvallisuuslakipäätöksestä huolimatta tähän asti hämmästyttävän hyvin. USA:n pakotepäätökset tulevat hankaloittamaan ainakin ulkomaisten rahoitusalan yritysten toimintaan. USA:n kiinalaisten yritysten varainhankinnalla asettamat rajoitukset ovat vahvistaneet Hongkongin pörssiä ja myös HKD on vahvistunut. Hongkongin reaalitalous on lamassa ja tilanne heikkenee edelleen pandemiatilanteen ja Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan vuoksi. Talous on supistunut 9% kuluvana vuonna ja talouden ennustetaan supistuvan 7% tänä vuonna. Työttömyys on noussut 6,2%:iin, korkeimmalle tasolle 15 vuoteen ja lisäelvytystä kaivataan kipeästi. Uhkana on Hongkongin talouden yksipuolistuminen ainostaan rahoituskeskukseksi ja suurien tuloerojen kasvu edelleen. Uusi tulevaisuuteen katsova talousvisio olisi tarpeen. Yritykset pyrkivät välttämään poliittisia kannanottoja. Muuttuvassa toimintaympäristössä navigointi aiheuttaa lisätöitä. Kiinan kauppaa tekeville yrityksille Hongkong on edelleen relevantti liiketoimintakeskus. Asema alueellisena keskuksena säilyy myös vielä, vaikka toimintaympäristön ennustettavuus on laskussa.

Koronavirustilanteen vuoksi Hongkongin lähitulevaisuuden talousnäkymät ovat edelleen synkentyneet. Vuonna 2020 talouden ennustetaan taantuvan jopa 2%. Reaalitalouden lisäksi koronavirusepidemian vaikutukset tuntuvat myös mielenosoituksien vaikutuksilta välttyneellä finanssisektorilla. Taantuma ja epävakaus vaikuttavat ilmapiiriin. Hongkongin hallinnon vähintään 4,8% alijäämäinen tulo- ja menoarvio tarjoaa merkittävää 120 mrd. HKD (4,2% BKT:sta) tukea alueen taloudelle. Tuesta 71 mrd. HKD (2,5%) kanavoidaan kerta-avustuksena kaikille alueen yli 18-vuotiaille pysyville asukkaille. Valitettavasti rahallinen stimulus tuskin riittää palauttamaan Hongkongin taloutta raiteilleen. Ulkoisten tekijöiden lisäksi alueen poliittista kriisiä ei ole ratkaistu ja koronavirustilanteen helpotettua mielenosoitusten ennustetaan alueella jatkunevat. Hongkong tarvitsisikin uuden strategian talouden saamiseksi takaisin jaloilleen.

Maailmantalouden taantuman, kauppasodan ja mielenosoitusten varjossa Hongkongin talous on painunut lamaan ja sen ennustetaan taantuvan -0,5% tänä vuonna. Mielenosoitukset ovat vaikuttaneet eniten matkailijoista suorasti tai epäsuorasti riippuvaisiin yrityksiin hotelli-, ravintola- ja vähittäismyynti sektoreilla. PK-yrityksen ovat vaikeukissa ja lomautukset ja irtisanomiset ovat alkaneet. Hongkong, maailman kolmanneksi merkittävin rahoituskeskus , on edelleen merkittävä Kiinan kehitykselle, erityisesti sen yritysten rahoitukselle. Ulkomaisista sijoituksista Kiinaan 54% sijoituksista kanavoidaan Hongkongin kautta. Kiina ryhtyi elokuussa painostamaan hongkongilaisia suurliikemiehiä ja yrityksiä osoittamaan sille lojaalisuuttaan. Ulkomaalaiset yritykset ovat olleet hongkongilaisia yrityksiä vähemmän manner-Kiinan painostustoimien kohteena, mutta ne eivät ole immuuneja. Hongkongin mielenosoittajat ovat myös olleet aloitteellisia yritysten painostamisessa. He ovat kehottaneet boikotomaan kiinalaisia ja kiinalaismieilisiksi katsottuja yrityksiä sekä vandalisoineet näiden toimipisteitä ja liikkeitä. Ulkomaisten yritysten asenne Hongkongissa on edelleen odottava, mutta sijoittajat hajauttavat sijoituksiaan.

Suurlähettiläs Kalle Kankaanpään maakatsaus Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinoille 2024.

Tammikuun 1. päivä 2024 tuli tasan vuosi täyteen siitä, kun Kroatiasta tuli Euroopan unionin 20. euromaa. Operatiiviset yhteisvaluuttavalmistelut Kroatia aloitti liityttyään Euroopan valuuttakurssimekanismi ERM II:n jäseneksi kesällä 2020 eli keskellä koronapandemiaa ja vain muutama kuukausi Zagrebin maanjäristyksen jälkeen. Euro otettiin käyttöön historiallisen korkean inflaation, energiakriisin ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyssyklin saattelemana. Kaikesta huolimatta Kroatian talous on jatkanut kasvuaan euroalueen keskiarvoa nopeammin.

Kroatian hallituksen keskeinen tavoite, OECD-jäsenyys vuoden 2026 aikana, asettaa paineita terveydenhuoltosektorin kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Kansallisessa terveydenhuoltostrategiassa keskeisiä tavoitteita ovat sairaanhoitopalvelujen alueellinen turvaaminen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäys ja julkisen terveydenhuoltosektorin rahoituskestävyyden parantaminen. NATO-, EU-, euro- ja Schengen-alueeseen kuuluvassa Kroatiassa on perinteisesti korkeatasoista lääketieteen osaamista. Esimerkiksi elinsiirroissa maa on maailman huippua asukaslukuun suhteutettuna. Kroatialle myönnetyistä elpymisvaroista 5% on kohdennettu terveydenhuoltoon. Yksityinen terveydenhuoltosektori kasvaa noin 10% vuosivauhtia. Vaikka terveydenhuollon digisovellukset eivät ole kansan parissa suosittuja (esim. korona-appia käytti vain 2% väestöstä), suhtaudutaan tekoälyn hyödyntämiseen leikkaussaleissa hyvin myönteisesti.

Kroatian maapinta-alasta noin 50% on metsää. Noin 80% metsistä on valtion omistamia. Paikallinen maa- ja metsätalousministeriö vastaa 10-vuotisista metsänhoitosuunnitelmista, jotka toimivat metsänhoidon ennusteena aina 40 vuoden ajan kerrallaan. Viimeisin metsänhoitosuunnitelma on parhaillaan käynnissä vuosille 2016-2025.

Kroatia on selvinnyt kohtalaisen hyvin globaalitalouden hintashokeista. Investoinnit ovat lisääntyneet EU-varojen aikaisempaa tehokkaamman hyödyntämisen ansiosta. Tuotanto-, työllisyys- ja palkkatasokäyrät ovat nousujohteisia, joskin inflaatio on keikkunut ennätyslukemissa (10,7 prosenttia vuonna 2022). Asuntojen hinnannousu on ollut vuoden toisella kvartaalilla EU:n kovinta (13,7 prosenttia). Toisaalta Euro- ja Schengen-alueisiin liittymiset vuoden 2023 alussa ovat puhaltaneet myötätuulta talouskasvulle helpottaen kansalaisten arkea ja yritysten liiketoimintaa. 

Kesällä 10-vuotista EU-taivalta juhlistava Kroatia saavutti 1.1.2023 pitkän aikavälin tavoitteensa liittyen sekä Schengen- että euroalueeseen. Rajaton matkustaminen ja euron käyttöönotto helpottavat kaupankäyntiä entisestään jalkapallon suurvallaksi nousseen Kroatian kanssa. Eurooppa-neuvoston päätöksellä Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovinasta tuli EU-ehdokasmaa joulukuussa 2022. Ehdokasmaastatuksen ansiosta Bosnia-Hertsegovina saa EU:lta merkittävää rahoitusta jäsenyystavoitteen toteuttamiseksi – myös kansainvälistä projektirahoitusta on kiitettävästi tarjolla.

Nykyisessä energia- ja hintakriisissä Kroatia on valtion interventiotoimien osalta EU:n kärjessä: maa investoi 4,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan energian hintojen nousun kompensointiin. Toimenpiteet sisältävät hintakattoja ja -rajoituksia, valtiontukia sekä sellaisia rahallisia kannustumia, joista myös yksityishenkilöt pääsevät hyötymään: esimerkiksi aurinkopaneelien toimitus- ja asennuskulujen arvonlisävero on nolla, jos investoijana on kotitalous tai voittoa tavoittelematon sektori. Kroatian energiasiirtymä on ollut hidasta, vaikka uusiutuvan energian tilastot näyttävätkin hyvältä suuren vesivoimariippuvuuden takia.

Terveysteknologia, kiertotalousajattelua tukevat jäte- ja energiaratkaisut, vihreä ja digitaalinen talous, liikenne, Smart City –konsepti sekä energiatehokas korjausrakentaminen ovat aloja, joiden kautta suomalaisyritykset voivat päästä mukaan vuonna 2013 EU:n jäseneksi liittyneen Kroatian talouden kunnostustalkoisiin. Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovina, vaikkei unionin jäsen olekaan, saa kohdennettua rahoitustukea EU-rahastoista ja monista muista kansainvälisistä lähteistä. Bosnia-Hertsegovina on Kroatian ja Suomen tavoin luonnonvaroiltaan rikas, mutta ilman laatu on ongelma energia-, kaivos- ja metalliteollisuuden johdosta. Puhtaan teknologian toimittaja löytää paikkansa alueen markkinoilta.

Kroatian elpymissuunnitelma on yli tuhatsivuinen dokumentti, jonka Euroopan komissio hyväksyi heinäkuussa 2021. Suunnitelman konkreettisin osio on terveyssektoria koskeva luku, jossa eritellään reformi- ja investointitarpeita paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisesti terveellisten elämäntapojen edistämiskampanjoista aina lääketieteen robotiikkaan tai lääkkeiden varastointi- ja kulunseurantajärjestelmien kehittämiseen asti. Kroatiassa on perinteisesti korkeatasoista lääketieteen osaamista ja esimerkiksi elinsiirroissa Kroatia on maailman huippua asukaslukuun suhteutettuna. Vaikkei EU:n elpymisväline välttämättä ratkaise kaikkia Kroatian terveyssektorin kipupisteitä, avaavat tarjolla olevat hanke- ja rahoitusmahdollisuudet täysin uudenlaisia ikkunoita suomalaisillekin tehdä onnistuneita markkina-avauksia Kroatiaan.

Euroopan komissio on näyttänyt vihreää valoa Kroatian kunnianhimoiselle 6,3 miljardin euron elpymissuunnitelmalle. Kroatia on EU:n elpymistukivälineen suurin saaja bruttokansantuotteeseen (BKT) suhteutettuna: tarjolla oleva lahjaraha vastaa 11,6 prosenttia Kroatian vuoden 2019 BKT:stä. Suunnitelman avulla Kroatian talouden on määrä kasvaa 1,5-2,9 prosenttiyksikköä per vuosi vuoteen 2026 asti. Lisäksi sen avulla toivotaan luotavan ainakin 21 000 uutta työpaikkaa.

Kroatian kansallisena tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, lisätä omaa energiatuotantoa uusiutuvista energialähteistä, parantaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa, löytää energian varastointiin liittyviä innovaatioita ja tukea liikenteen biopolttoaine- ja vetyratkaisuja. Kroatia on ottanut käyttöön huutokauppamenettelyn, jolla se yrittää vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja. Ketterimmin energia- ja ilmastotalkoisiin ovat tarttuneet Adrianmeren pohjoisrannikon saaret. Esimerkiksi monelle suomalaismatkailijallekin tutut Krk, Lošinj ja Cres ovat profiloituneet kansallisina kiertotalousajattelun edelläkävijöinä. 

Euroopan komission talven 2021 talousennuste antaa optimistisen arvion (5,3%) Kroatian talouden kasvusta tänä vuonna. Työnantajille maksettavat koronatuet jatkuvat nykyisellään ainakin helmikuun loppuun. Yritystoimintaan kohdistuvia koronarajoituksia ollaan varovasti purkamassa. Uudet koronatartunnat ovat tilastojen mukaan laskeneet merkittävästi viime viikkoina, vaikka uudet virusmuunnokset ovat rantautuneet myös Kroatiaan.

Odotukset Eurooppaa ja EU:n elpymispakettia kohtaan ovat Kroatiassa korkealla. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kyseessä on suurin NGEU-elpymisvälineen hyötyjävaltio. Rahanreikää Kroatiassa kirjaimellisesti riittää, sillä koronapandemian lisäksi maata koetteli kaksi tuhoisaa maanjäristystä vuonna 2020. Elpymissuunnitelman luonnostelu on täten elänyt omaa elämäänsä ja koronapaperia kirjoitetaan komission suostumuksella myös maanjäristystaustoja vasten.

Jätteenkäsittely- ja energiaratkaisut, terveysteknologia, digitalisaatio ja koulutusvienti tarjoavat kysyntälähtöisesti lupaavimmat mahdollisuudet suomalaisyrityksille Kroatiassa. Hankerahoitusikkuna aukeaa EU:n elpymispaketin myötä – suhteessa BKT:hen Kroatia on suurin avustusten saaja. Kansallinen elpymissuunnitelma on edelleen tekeillä, mutta merkittävimmät lähitulevaisuuden investoinnit liittyvät rautatieverkoston modernisointiin ja Zagrebin maaliskuisten maanjäristystuhojen korjausinvestointeihin. Tällä hetkellä terveydenhuollon digitalisaatio ja tekoälyn logistiset ratkaisut ovat paikallisten pk-yritysten T&K-toiminnan ytimessä. Twinning-yhteistyö taas on sekä Suomen että Kroatian intresseissä: FI-HR -asiantuntijakonsortiot Länsi-Balkanin maissa tarjoavat alustan markkinoida laajemmin suomalaista osaamista.

Kroatia on uudistanut vuodelta 2009 peräisin olevan energiastrategiansa. Ilmastopolitiikkaa ei kuitenkaan ole integroitu tämänhetkisen EU-puheenjohtajamaan energialinjauksiin. Seuraavan 10 vuoden aikana Kroatia aikoo panostaa uusiutuvaan energiaan: maahan halutaan erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiainvestointeja. Samalla kansallinen sähköyhtiö HEP aikoo modernisoida vanhoja vesivoimaloita.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD pyrkii kehittämään kehittyvien talouksien demokratiaa, markkinataloutta, kilpailukykyä ja rahoitusmarkkinoita investointien avulla. Myös kestävä kehitys, erityisesti siihen liittyvät ympäristö- ja sosiaaliasiat otetaan huomioon. Kroatia kuuluu Keski-Euroopan ja Baltian muodostamiin CEB-maihin, joita EBRD rahoittaa. EBRD onkin yksi isoimmista investoijista Kroatiassa. Vuodesta 1994 alkaen EBRD on rahoittanut 216 erilaista projektia lähes 4 miljardilla eurolla. 70% tästä on investoitu yksityiselle sektorille. Tällä hetkellä EBRD rahoittaa 867 miljoonalla eurolla 88 aktiivista operaatiota eri aloilla. Kroatialla, kuten monella muullakin EBRD:n rahoittamalla maalla on potentiaalia, mutta mm. hallinto-käytännöissä on ongelmia, jotka vaikuttavat ihmisten luottamuksen kautta talouteen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) on Euroopan komission kunnianhimoinen toimenpidepaketti, joka pitää sisällään lainsäädännöllisiä, rahoituksellisia ja sääntelyn keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja tavoitella hiilineutraaliutta. Ohjelman aloitus ja Kroatian EU-puheenjohtajuus ajoittuvat molemmat juuri keväälle 2020.

Alue on ollut perinteisesti Yhdysvaltain dominoimaa ja tämä näkyy Kiinan kasvavasta vaikutuksesta huolimatta selkeästi kauppatilastoissa. Karibian suurimmat valtiot väkiluvultaan ovat Kuuba, Haiti ja Dominikaaninen tasavalta (kukin yli 10 miljoonan väestö). Näiden lisäksi eniten potentiaalia alueella on Jamaikassa, Guyanassa ja Surinamessa. Haitin tilanne jatkuu kaoottisena joten sinne ei suunnitella markkinointiponnistuksia. Kiertotalous, energia, koulutus, metsätalous, terveydenhuolto, ICT digitalisaatio ja metereologia ovat näillä kaikilla mailla sektoreita jotka tarjoavat tilaisuuksia suomalaisille yrityksille. Maailmanpankin (WB) ja Latinalaisen-amerikan kehityspankin (IDB) luotoilla ollaan käynnistämässä terveydenhuollon ja digitalisaation hankkeita (DT, Jamaika ja Itä-Karibian OECS saarivaltiot).

Unkarin energiasektorin muutos avaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Unkari on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja energiasiirtymän keskiössä ovat uusiutuvat energialähteet, kuten maalämpö, aurinkoenergia ja tuulivoima sekä myös ydinvoima, jota ilman hiilineutraaliustavoite ei toteudu.

Energiaratkaisut ja bio-/kiertotalous on todettu lupaavimmiksi aloiksi yhteistyön lisäämisessä Unkarin kanssa. Muita potentiaalisia markkinamahdollisuuksia on mm. smart cities-, tekoäly- ja digitalisaatiosektoreilla.

Puhtaat teknologiat, bio-/kiertotalous, älykkäät kaupungit ja energiatehokkuus on todettu lupaavimmiksi aloiksi yhteistyön lisäämisessä Unkarin kanssa. Muita potentiaalisia markkinamahdollisuuksia on tekoäly- ja digitalisaatiosektoreilla.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutti, Team Finland Unkari –toimija FinnAgora järjesti 3. marraskuuta 2022 konferenssin, jonka teemana oli ilmastonmuutos ja kestävät energiaratkaisut. Tilaisuudessa tarkasteltiin Suomen ja Unkarin parhaita käytäntöjä sekä keskusteltiin keskeisistä innovaatioista ja ratkaisuista energiatehokkuuden ja vähähiilisen talouden edistämiseksi.

Akkuteollisuus, muut puhtaat teknologiat, bio-/kiertotalous ja älykkäät kaupungit on todettu lupaavimmiksi aloiksi yhteistyön lisäämisessä Unkarin kanssa. Muita potentiaalisia markkinamahdollisuuksia tekoäly- ja digitalisaatiosektoreilla. Merkittävä kiinnostava teollisuusinvestointi on Paksin ydinvoimalan (Paks 2) laajennushanke.

Unkari jätti korjatun elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 11.5.2021. Suunnitelman esittelyä edelsi intensiivinen vuoropuhelu Unkarin kansallisten viranomaisten ja komission välillä. Unkari on päättänyt jättää lainaosuuden toistaiseksi käyttämättä, mutta ilmoittanut, että lainaosuus saatetaan nostaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään vuonna 2023.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan verkottuneen ja automaattisen tieliikenteen kehittymisellä on suuri potentiaali: ajamisen automaatiolla uskotaan voitavan vähentää inhimillisiä virheitä liikenteessä ja saada monia onnettomuuksia vältettyä. Liikenteen automaatio on arkipäiväämme ehkä nopeammin kuin arvaammekaan.

Suomi on yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa julkaissut hiljattain kansallisen akkustrategiansa, jonka tavoitteena on vahvistaa akkualan innovatiivista ekosysteemiä, vauhdittaa Suomen kestävää ja vähähiilistä talouden kasvua sekä tukea liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suomen kansallinen akkustrategia kytkeytyy Euroopan unionin akkustrategiaan.

Hungary´s National AI Strategy announced by the minister of Innovation and technology, László Palkovics sets goals up to 2030 and outlines a related action plan extending up to 2025.

Cleantech-sektorin innovaatiot kiinnostavat Unkarissa: kaukolämmön infrastruktuurihankkeet, waste-to-energy -laitokset, e-mobility-ratkaisut ja kiertotalousinnovaatiot. Uusia potentiaalisia markkinamahdollisuuksia: tekoäly, start-upit (erit. digitalisaatio), smart city -hankkeet. Merkittävä kiinnostava teollisuusinvestointi on Paksin ydinvoimalan laajennushanke (Paks 2).

“Continuity and Change: Navigating the Economic Shock of a Smooth Political Transition”

As the largest economy in Southeast Asia and the 14th largest in the world, Indonesia stands as a promising market for Finnish design and fashion. Finland enjoys a positive image in Indonesia, linked to qualities like high-quality education and overall reputation for excellence.

Indonesia maana ja taloutena yllättää. Harva tietää sen olevan maailman neljänneksi väkirikkain kansakunta, jonka talouden tunnusluvut ovat globaalia kärkikastia. Viimeiset kymmenen vuotta talouskasvun lukema on ylittänyt viisi prosenttia. Kun myös läntisiin maihin vertailtaessa inflaatio on pysynyt yllättävän hyvin kurissa, narratiivi menestyksestä on syntynyt. Suomelle ja suomalaisille yrityksille Indonesia tarjoaa kasvavat markkinat, jossa pitkäjänteisellä panostuksella voi päästä hyviin tuloksiin. Erityisen kiinnostava bisneskohde on maan uuden pääkaupungin, Nusantaran rakentaminen keskeiselle Borneon saarelle.

Indonesian koulutusjärjestelmä on maailman neljänneksi suurin (Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen) yli 60 miljoonalla opiskelijalla ja lähes 4 miljoonalla opettajalla.

Raaka-aineiden hinnannousu siivittää Indonesian biljoonan dollarin taloutta. Infraa rakennetaan, ja suomalaisten konepajayritysten tarjonta vastaa hyvin kysyntään. Markkinoilla on kiinnostusta myös älykkäisiin energia- ja kaupunkiratkaisuihin sekä digitalisaation edistämiseen. Maan säädösympäristö jatkuu haastavana.

Indonesian biljoonan euron talouden odotetaan palaavan viiden prosentin kasvuvauhtiin. Maa jatkaa investointejaan infraan. Kysyntää on uusiutuvan energian ja jätteidenkäsittelyn ratkaisuille. Indonesia on myös herännyt kyberturvallisuuden merkitykseen. Suunnittelupöydällä on todellinen megaprojekti: uuden pääkaupungin rakentaminen.

Koulutuksen kehittäminen on yksi Indonesian hallituksen prioriteeteista. Maan kasvava talous, keskiluokkaistuminen ja suuri nuori väestö edellyttävät koulutussektorin uudistuksia, jotka takaavat Indonesian kilpailukyvyn jatkossa. Keskeisessä asemassa inhimillisen pääoman nostamisessa ovat perusopetuksen, laadukkaan koulutuksen saatavuuden, opettajien koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen.

Irlanti, noin 5.5 miljoonan asukkaan vauras ja kasvava talous, on koti useille kansainvälisille suuryrityksille teknologia-, lääke- ja terveysteknologiasektoreilla. Irlanti on pieni ja helposti lähestyttävä markkina, joka on hyvä testialusta pk-yrityksille testata tuotteitaan. Irlanti on myös EU:n ja euroalueen ainoa englanninkielinen maa. Irlannissa on yrityksille edullinen verotus (mm. yritysvero 12.5%) sekä useita muita veroetuja. Vientivetoisella Irlannilla on merkittäviä tarpeita digitalisaation ja vihreän siirtymän osalta.

Irlanti on merkittävä datatalouden sekä IT-, lääke- ja terveysteknologian keskittymä, ja sektoreiden globaali kysyntä kasvaa. Irlanti voi toimia ponnahduslautana globaaleille markkinoille kansainvälisten yritysten alihankkijoina. Uusiutuvaan energiaan, kestävään liikenteeseen, erityisesti sähköautoiluun, ja energiatehokkaaseen rakentamiseen panostetaan. Mahdollisuuksia on energiasektorilla, muun muassa kaukolämmössä, älysähköverkoissa ja tuulivoimassa, sekä sähköautoiluinfrastruktuurissa. Terveydenhuollon uudistaminen luo kysyntää digitaalisille ratkaisuille. Irlanti tarvitsee osaamista kestävään maankäyttöön, maatalouteen sekä metsänhoitoon saavuttaakseen ilmastotavoitteet. Irlannin uusi pohjoismainen strategia edistää myös suomalaisen osaamisen tunnettuutta.

Ireland is a small island, but as far as cyber security opportunities are concerned, it is a big fish thanks to its place as a hub for data storage, ICT and pharma companies in Europe.

Irlanti pyrkii vastaamaan koronan, ilmastonmuutoksen ja brexitin taloudelle luomiin haasteisiin EU:n elpymisrahoituksella, talouden elpymissuunnitelmalla ja pitkän aikavälin kehityssuunnitelmalla. Suunnitelmissa on isoja infrastruktuurihankkeita, liikenteen sähköistämistä, mittavaa uudis- ja korjausrakentamista sekä panostuksia digitaalisuuteen ja energiatehokkuuteen. Suomalaisilla yrityksillä on Irlannille paljon annettavaa kaikessa tässä. Myös Irlannin tuore ilmastolaki ja sitä täydentävä ilmastotoimintasuunnitelma tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Irlanti on merkittävä datatalouden sekä IT-, lääke- ja terveysteknologian keskittymä, ja sektoreiden painoarvo nousee koronan myötä. Irlanti voi toimia ponnahduslautana yhteistyöhön yhdysvaltalaisfirmojen kanssa sekä jenkkimarkkinoille. Ilmasto on prioriteetti, ja uusiutuvaan energiaan, kestävään liikenteeseen, erit. sähköautoiluun, ja energiatehokkaaseen uus- ja korjausrakentamiseen panostetaan. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia energiasektorilla, mm. kaukolämmössä, älysähköverkoissa ja tuulivoimassa, sekä sähköautoiluinfrastruktuurissa. Koronakriisin myötä terveydenhuoltosektorin uudistaminen korostuu. Erityisesti terveydenhuollon digitalisaation ratkaisuille on kysyntää. Irlanti tarvitsee osaamista kestävässä maankäytössä, maataloudessa sekä metsänhoidossa saavuttaakseen ilmastotavoitteet. EUn elvytyspaketista Irlannille on tulossa 1,3 mrd. euroa. Keskeiset investointisektorit ovat: talouden digitalisointi, energia/hiilineutraalisuus; alueellisen liikenneverkoston kehittäminen (ml. rautatiet); asuntojen energiatehokkuuden parantaminen; turvesoiden perusparannus.

Israel on yksi maailman innovatiivisimmista maista. Suomelle potentiaalisia yhteistyösektoreita ovat mm. energia, terveys, digital trust, kestävät ratkaisut ja kiertotalous sekä digitalisaatio laajemmin. Investointiyhteistyö kiinnostaa. Israelin ja Arabiemiraattien kaupallisen yhteistyön eteneminen voi avata mahdollisuuksia kolmansille maille.

Israel on yksi maailman innovatiivisimmista maista. Suomelle potentiaalisia yhteistyösektoreita ovat mm. energia, terveys, digital trust, kestävät ratkaisut ja kiertotalous sekä digitalisaatio laajemmin. Investointiyhteistyö kiinnostaa. Isralin ja Arabiemiraattien kaupallisen yhteistyön eteneminen voi avata mahdollisuuksia kolmansille maille.

Israel on yksi maailman innovatiivisimmista maista. Suomelle potentiaalisia yhteistyösektoreita ovat mm. energia, terveys, kestävät ratkaisut ja kiertotalous sekä digitalisaatio laajemmin. energiasektoria yksityistetään, ja investoidaan sähköinfrastruktuuriin ja maakaasun hyödyntämiseen. investointiyhteistyö kiinnostaa. Israelin ja arabiemiraattien kaupallisen yhteistyön vahvistaminen voi avata mahdollisuuksia kolmansille maille.

INTIA; VADHVANIN SATAMAHANKE MAHARASHTRASSA VOI TARJOTA MERKITTÄVIÄ MAHDOLLISUUKSIA SUOMALAISOSAAMISELLE Intian suurin konttisatama aiotaan rakentaa 140 kilometriä pohjoiseen Mumbaista. Valmistuessaan – arviolta loppuvuodesta 2029 – satamassa tulee olemaan yhdeksän terminaalia, jokainen noin 1000 metriä pitkä. Lisäksi Vadhvaniin suunnitellaan kymmentä erilaista irtotavaralaituria, mukaan lukien maakaasuterminaaleja (LNG). Koko rakennushankkeen arvo on noin 8-9 miljardia euroa. Satama kilpailee Kiinan suurimpien satamien kanssa ja sen tavoitteena on kasvattaa konttivolyymiaan vajaaseen 40 miljoonaan TEU:hun vuoteen 2050 mennessä. Uusi satama tulee palvelemaan vaurastuvan Intian kauppaa muun maailman kanssa. Satamasta tulee olemaan hyvät rautatie- ja tieyhteydet Keski- ja Pohjois-Intiaan. Tulevaisuudessa raskaiden rahtilaivojen ei tarvitse tulla niin lähelle Mumbaita. Uusi satama on kuitenkin lähempänä Mumbaita kuin länsirannikon tällä hetkellä isoin satama, Mundra. Juuri nyt, kun ensimmäisiä tarjouskilpailuja valmistellaan, on oikea aika markkinoida suomalaisosaamista sataman omistajille.

Intian ennustetaan kasvavan maailman maailman väkirikkaimmaksi valtioksi jo ensi vuonna, ja sen talouskasvun (noin 7% vuonna 2022) arvioidaan nostavan Intian maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi vuoteen 2030 mennessä. Intian strategisesti merkittävä sijainti ja nuori, englantia puhuva väestö ovat vetotekijöitä. Intia sijoittaa paljon infrastruktuurin kehitykseen ja huippuosaamista löytyy korkean teknologian, lääketieteen ja digitalisaation saralta. Maailman lähes kaikki suurimmat globaaliyritykset toimivat Intiassa ja maa tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille. Erityisesti energia-ala, IT-teknologia, koulutus-, terveys- ja viestintäteknologiat kiinnostavat Intiassa. Oheinen muistio sisältää yritysvastuutietoa Intiaan tähtääville suomalaisyrityksille.

Intian taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa. Maailman lähes kaikki suurimmat globaaliyritykset toimivat Intiassa. Intian globaalit monitoimialayritykset ovat menestyneet pandemiasta huolimatta. Intian talous on palautunut pandemiasta ja ennustettu BKT:n kasvu on Aasian korkeimpia. Nyt rakennetaan Intian tulevaisuutta, ja suomalaisyritysten kannattaa olla mukana Intian lähes 1,4 miljardin kuluttajan markkinoilla.

NEP2020:n toimeenpano ajoittuu haastavaan aikaan koronaepidemian koetellessa maata. Koronakriisi on johtanut koulutuksen nopeaan digitalisoitumiseen, ja voittajia ovat ollet nopealiikkeiset, online-kouluturatkaisuja tarjoavat firmat. Nopea digiloikka on osaltaan murentanut tasa-arvokehitystä, sillä digi-Intia on monilla vielä loikan päässä. Mahdollisia yhtymäkohtia suomalaiseen osaamiseen on paljon joka tasolla, myös projektin hallinnan ja johtamisen näkökulmasta. Helpoimmin partnerit löytynevät yksityiseltä puolelta, vaikka osaamisen tarve on suuri nimenomaan julkisella puolella. Ei-kaupallisilla ponnistuksilla voidaan luoda referenssejä ja luottamusta, jotka ovat tärkeitä kaupallisen toiminnan rakentamisessa.

National Education Policy 2020 on kunnianhimoinen koulutusuudistus, joka tähtää syvälliseen uudistukseen Intian koulutusjärjestelmässä. Tavoitteena on vähentää ulkoa opiskelua ja testaamista ja lisätä toiminnallisuutta, vuorovaikutusta sekä kokemuspohjaista oppimista. Ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu sekä uteliaisuus on nostettu ohjaaviksi pedagogisiksi ajureiksi. NEP2020 tuo Intian koulutusjärjestelmän ja sen uudistuksen lähemmäksi suomalaista osaamista ja suomalaisia pedagogisia käytäntöjä. Paljon kuitenkin riippuu resursoinnista: uudistuksessa tavoitellaan koulutusbudjetin tuplaamista seuraavien 10 vuoden aikana, mutta liittovaltion budjetti 2021 höyläsi koulutusmenoja 6,1% edellisvuodesta.

Intian koulutusjärjestelmää on korjailtu vuosikymmenten saatossa lukuisilla uudistuksilla, toimintaohjelmilla ja asetuksilla, ja nyt on käsillä uusin reformi, NEP2020. Aiempien uudistusten karma on ollut alavireinen, vaikka Intiassa on saavutettu myös merkittävää edistystä, esimerkiksi tyttöjen lukutaidon osalta. Uudistuksen isona koetinkivenä ovat patriarkaalinen kastikulttuuri sekä opettajien ammattitaito ja arvomaailma. Lapsiavioliitot ja lapsityövoiman käyttö mutkistavat erityisesti tyttöjen koulutietä. Kerala ja Delhi ovat uineet vastavirtaan tehden huomionarvoisia uudistuksia ja saavuttaneet myös tuloksia. Olisiko näistä siemeneksi isommalle muutokselle jättiläisvaltion koulutusjärjestelmässä?

Intian talous oli laskusuunnassa jo ennen koronaa ja terveydenhuollon kapasiteettipula ilmeinen. Siten maa joutuu ottamaan epidemian vastaan heikoin edellytyksin kansalaisten ja elinkeinoelämän tukemiseen. Intian hallitus on ryhtynyt raskaisiin liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoittamistoimiin, joka on epidemian hallittavuuden kannalta tarpeellista, mutta aiheuttaa samalla maan taloudelle, elinkeinoelämälle ja työvoimalle suuren ja arviolta pitkäaikaisen iskun. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tilanteen helpottamiseksi hallitus julkisti suunnitelman USD 22 mrd. tukipaketiksi, jolla ei kuitenkaan suoranaisesti tueta yrityksiä. Koska riittävää kapasiteettia talouden tukemiseksi tai aikanaan elvytykseksi ei juuri ole, tulee Intian toipuminen olemaan hitaampaa kuin kehittyneempien ja dynaamisempien markkinoiden.

Intian talous on kasvanut 2000-luvulla vahvasti väestönkasvusta, alhaisesta lähtötasosta, perusinfrastruktuurin kehittämisestä, maailmantalouden vetoavusta, korkeasta inflaatiosta, valuuttakursseista ja osin tilastomanipuloinnista johtuen. Nyt kasvu on hiipunut ja työttömyys huipussaan. Kesällä aloittanut hallitus ei ole kyennyt selkiyttämään talous- ja kauppapoliittista linjaansa tai puuttumaan rakenteellisiin ongelmiin. Protektionistinen politiikka kiristyy entisestään. Nykytilanteen jatkuminen pitää Intian sisäänpäin kääntyneenä, maailmantalouden kannalta marginaalisena toimijana, jossa kilpailukyky säilyy heikkona.