Edustustojen raportit maittain

Meriliikenteen globaali jättiläinen, tanskalainen A.P. Moller – Maersk -varustamo ilmoitti 12. tammikuuta 2022 asettaneensa liiketoiminnalleen aiempaa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet. Tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2040 mennessä. Aiempana tavoitteena oli hiilineutraalius vuonna 2050.

Tanskan hallitus julkaisi joulukuussa 2021 esityksen, jolla halutaan tukea maan kehitystä Power-to-X:n edelläkävijänä. 14 eri aloitetta sisältävään esitykseen kuuluu muun muassa 1,25 mrd. kruunun suuruinen potti PtX-polttoaineiden tuotantotukiin. Poliittista sopimusta strategiasta odotetaan keväällä.

Tanskan talous selvisi koronapandemiasta odotettua paremmin. Talouden kasvua vauhdittavat kotimainen kysyntä, viennin elpyminen ja mittavat infrastruktuurihankkeet. Teollisuuden, hallituksen ja yritysten painopistealoja tulevat olemaan ilmastotoimet, vihreä siirtymä, digitalisaatio ja terveysteknologia. Merituulivoiman tuotanto kaksinkertaistuu. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia löytyy voimatalouden, cleantechin, meriteollisuuden, ICT:n, terveyssektorin, rakennusteollisuuden ja palvelusektorin aloilla.

Tanskan voimakas talouskasvu ja monet suuret infrastruktuurihankkeet tarjoavat mielenkiintoisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille.

Jos Grönlanti vielä joitain vuosia sitten oli lähinnä äärielämyksiä etsivien luontoseikkailijoiden kohdelistalla, on tilanne tänään toinen. Grönlanti puhuttaa ja kiinnostaa poliitikkoja ja liikemiehiä Vancouverista Vladivostokiin. Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on voimakkaassa kasvussa myös muualla kuin pohjoisessa. 

Tanskan ilmastolaki hyväksyttiin parlamentin laajalla enemmistöllä joulukuussa 2019. Sitovaksi tavoitteeksi määriteltiin kasvihuonepäästöjen alentaminen 70%:lla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Tanska on kuitenkin viimeisimpien arvioiden mukaan jäämässä tavoitteistaan jälkeen; tämänhetkisillä toimilla ja sopimuksilla saavutetaan vain noin 55% päästövähennykset.

Tanskan parlamentti hyväksyi 4.5.2021 lain, jolla sallitaan ulkomaisten investointien seuranta. Lain tarkoituksena on estää ulkomaisista suorista sijoituksista tai taloudellisista sopimuksista aiheutuva uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Tanskan kansalliseen elpymissuunnitelmaan sisältyvät hankkeet koskevat terveydenhoidon digitalisointia, maatalouden vihreää siirtymää, energiatehokkuustoimia, vihreää veroreformia, tieliikenteen viherryttämistä, digitalisaatiota sekä vihreää tutkimusta. Suomalaisyrityksille Tanskasta saattaisi löytyä mahdollisuuksia mm. terveydenhoitojärjestelmän digitalisointiin liittyen. Suomalais- ja tanskalaisyritysten yhteistyölle lienee myös potentiaalia.

Suomen tavaravienti Tanskaan oli arvoltaan hieman alle miljardi euroa vuonna 2020. Vienti laski 3 %:a koronavuoden aikana verrattuna vuoteen 2019. Suomen ja Tanskan välisessä palvelukaupassa vuosi oli vaikeampi, mikä heijastelee myös yleisemmin palvelukaupan kehityskulkuja viime vuonna.

Tanskan talous on selviytynyt koronakriisistä ennakoitua paremmin. BKT laski viime vuonna 3,7 %:lla vuoteen 2019 verrattuna. Ilmassa on merkkejä talouden elpymisestä: BKT kasvoi 0,6 % vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä ja työllisyys nousi 0,3 %:lla samalla jaksolla. Talouden toipuminen on kotimarkkinoilla viemässä oletettua pidempään. Kaikki edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ovat kuitenkin olemassa, kunhan laajoista yhteiskunnan rajoitustoimenpiteistä ensin päästään eroon.

Tanskan ilmastotavoitteen toimeenpano on tärkein uusi markkinamahdollisuus suomalaisyrityksille. Merituulivoiman tuotanto kaksinkertaistuu. Hallitus neuvottelee parhaillaan liikenteen ja maatalouden päästövähennyksistä. Mahdollisuuksia mm. biopolttoaineissa, sähköautojen tukipalveluissa, jätteiden uusiokäytössä, merenkulun viherryttämisessä, ympäristöystävällisissä pakkausmateriaaleissa ja asuntojen energiatehokkuuden lisäämisessä. Julkisella sektorilla satsaus terveydenhuoltoon. Kuluttajasektorilla erikoisruokavalioissa ja designtuotteissa myös kysyntää.

Tanskan hallitus julkaisi syksyllä 2020 kansallisen ilmasto-ohjelmansa, jonka avulla maa pyrkii toteuttamaan ilmastolakinsa kunnianhimoiset päästönvähennystavoitteet. Ensimmäisten konkreettisten toimien joukossa julkaistiin jätehuolto-, vesi- ja energiasektorin, sekä teollisuuden viherryttämishankkeet, jotka voivat tarjota markkinamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Tanskan hallitus julkaisi 29.10 uuden julkisten hankintojen strategian. Tavoitteena on muun muassa, että kaikki julkiset hankinnat ovat ympäristömerkittyjä vuoteen 2030 mennessä. Hankintojen kokonaisvolyymi nykytilanteessa on noin 51 miljardia euroa / vuosi.

Vientisektorin elvyttämiseen keskittynyt foorumi antoi 15.9 suosituksensa, joiden pohjalta käydään poliittiset neuvottelut tukipaketista vientiyrityksille. Vientiyritysten keskeisimmät haasteet ovat laskeva kansainvälinen kysyntä, lisääntynyt epävarmuus markkinoilla ja matkustamisen rajoituksista johtuvat vaikeudet. Suosituksissa korostuvat etenkin digitaaliset ratkaisut, matkustusrajoitusten lieventäminen sekä matkusrajoitusten kansainvälinen koordinaatio.

Tanskan autokannan reformia pohtinut työryhmä julkaisi 7.9.2020 ensimmäiset suosituksensa sektorin viherryttämisestä ja sähköautokannan kasvattamisesta. Keskeisenä suosituksena on kasvattaa perinteisten bensa- ja dieselkäyttöisten autojen verotusta. Yksinkertaista ratkaisua autokannan uudistamiseen ei työryhmän mukaan ole olemassa. Tanskan 2,7 miljoonasta henkilöautosta vain noin 40.000 on sähkö- tai hybridiautoja. Työryhmä ehdottaa 2030 tavoitemääräksi 750.000 sähköautoa.

Tanskan hallituksen 31.8 julkistaman budjettiesityksen lähtökohtana on Tanskan talouden kolme suurta haastetta: koronaepidemia, ilmastonmuutos ja hyvinvointivaltion säilyttäminen. "Koronabudjettiin" sisältyy 1 mrd euron suuruinen korona-kriisikassa. Hallitus arvioi talouden elpyvän nopeasti. Ensi vuodelle ennakoidaan jo 4,2 %:n BKT-kasvua. Tanskalaisten kuluttajien luottamus kotimaansa talouden kehitykseen on Euroopan kovin.

Tanska julkisti 22.6 toisen osuuden laajasta ilmastosuunnitelmasta. Maa aikoo nelinkertaistaa tuulivoiman tuotantokapasiteettinsa 2030 mennessä. Suunnitelman keskiössä on kaksi uutta energiasaarta, toinen Pohjanmerellä ja toinen Bornholmin matalikolla. Tämän lisäksi rakennetaan uusi merituulivoimapuisto Kattegatin merialueelle. Valtava tuulivoimahanke tarjoaa suomalaisille yrityksille mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Laajoista avaamistoimista huolimatta Tanskan koronatartunnat ovat hyvin matalla tasolla. Tanska keskittyy nyt pitkäjänteiseen ja kestävään COVID19-hallintaan, joka vaikuttaa väestön arkielämään mahdollisimman vähän. 

Vienninedistäminen tulee olemaan Tanskan ulkoministeriön selkeä pääprioriteetti seuraavien vuosien aikana. Vienninedistämisrahoitus kaksinkertaistetaan vuodelle 2021. Yritysten osallistumisesta vienninedistämistoimiin tulee halvempaa - yritysten vienninedistämiskustannuksista katetaan jatkossa 75 %. Uusilla toimilla halutaan myös houkutella investointeja Tanskaan.

Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet voimakkaasti Tanskan talouteen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan BKT voi laskea 3-6 % tänä vuonna. Kriisitukia on toukokuun alussa maksettu yrityksille n. 6 mrd. kruunua. Yli 70.000 yritystä on hakenut tukea apupaketeista. Työttömien määrä on kriisin aikana kasvanut lähes 50.000:lla. Talouden elpymisen puolesta puhuvat joustavat työmarkkinat ja vahva hyvinvointivaltio, sekä alhainen valtionvelka. Myös yksityisen kulutuksen kehitys lupaa hyvää talouden kannalta.

Suomen tavaravienti Tanskaan oli arvoltaan noin miljardi euroa vuonna 2019. Tavaratuonti Tanskasta Suomeen oli lähes 1,6 miljardia euroa. Tavaravienti Tanskaan on painottunut mekaanisiin koneisiin ja laitteisiin sekä sähkökoneisiin ja -laitteisiin, joiden yhteenlaskettu osuus tavaraviennistä on noin 23 prosenttia.

Tanskalaisviranomaiset ovat ilmoittaneet lanseeraavansa lähiviikkoina mobiilisovelluksen, jolla voidaan jäljittää henkilöitä, jotka ovat olleet kontaktissa covid19-tartunnan saaneeseen henkilöön. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa sovellusta kehittää Tanskan valtiolle ilmaiseksi tanskalaisyritys NetCompany.

Tanskan parlamentti pääsi joulukuun 2019 alussa laajaan yhteisymmärrykseen uudesta ilmastolaista, jossa sitovaksi tavoitteeksi määritellään kasvihuonepäästöjen alentaminen 70% vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Neuvottelut konkreettisista toimista päästötavoitteiden saavuttamiseksi ovat käynnissä. Vuoden 2020 budjettilaki sisältänee osan tulevan toimintasuunnitelman toimista. Huomattavimpana yksittäisenä satsauksena 3 mrd. eur suuruinen ”vihreä tulevaisuussäätiö", jonka tarkoituksena on investoida vihreisiin ja kestäviin projekteihin.

Vain harvat tanskalaisyritykset tai julkisen sektorin toimijat ovat ottaneet tekoälyratkaisuja käyttöön toiminnassaan. Noin 5 % tanskalaisyrityksistä ja noin 3 % julkisen sektorin toimijoista on investoinut tekoälyratkaisuihin. Tanskan markkinoilla on tekoälyratkaisujen osalta hyödyntämätöntä potentiaalia.

Kehittyneestä energiantuotannostaan maailmalla tunnettu Tanska on Euroopan hännillä jätteiden lajittelun ja kierrätyksen suhteen. Muovijätteestä vain kolmasosa kierrätetään. Konsulttiyhtiö McKinseyn arvion mukaan Tanska menettää vuosittain 1,6 mrd. kruunua tuomalla maahan uutta muovia sen sijaan, että olemassa oleva muovijäte uusiokäytettäisiin. Hallituksen tavoitteena on luoda toimivat markkinat kierrätetyille ja kestäville muoveille.

Tanskan talouden kasvua jatkuu kuudetta vuotta peräkkäin, vaikka se huippuvuosista onkin tasaantunut. Alhainen velkaantumis- ja työttömyysaste edistävät taloudellista resilienssiä, vaikka lisääntynyt protektionismi ja brexit muodostavatkin uhkia Tanskalle. Kotimaantalouden suurimpia riskejä ovat työvoimapula ja kotitalouksien velkaantuminen. Tanskan keskuspankki kehottaa hallitusta pitäytymään tiukassa talouspolitiikassa.

Dominikaaninen tasavalta on Karibian ylivoimaisesti suurin talous ja yksi koko Latinalaisen Amerikan nopeimmin kasvavista kansantalouksista. Suomalaisyrityksille on mahdollisuuksia mm. digitalisaation ja automaation kehittämisessä ja kestävän energian ja kiertotalouden ratkaisuissa. Potentiaalia on myös koulutussektorilla, kaivosteollisuudessa ja terveydenhuollon kehittämisessä.

Alue on ollut perinteisesti Yhdysvaltain dominoimaa ja tämä näkyy Kiinan kasvavasta vaikutuksesta huolimatta selkeästi kauppatilastoissa. Karibian suurimmat valtiot väkiluvultaan ovat Kuuba, Haiti ja Dominikaaninen tasavalta (kukin yli 10 miljoonan väestö). Näiden lisäksi eniten potentiaalia alueella on Jamaikassa, Guyanassa ja Surinamessa. Haitin tilanne jatkuu kaoottisena joten sinne ei suunnitella markkinointiponnistuksia. Kiertotalous, energia, koulutus, metsätalous, terveydenhuolto, ICT digitalisaatio ja metereologia ovat näillä kaikilla mailla sektoreita jotka tarjoavat tilaisuuksia suomalaisille yrityksille. Maailmanpankin (WB) ja Latinalaisen-amerikan kehityspankin (IDB) luotoilla ollaan käynnistämässä terveydenhuollon ja digitalisaation hankkeita (DT, Jamaika ja Itä-Karibian OECS saarivaltiot).

Algeria on haastava markkina, mutta tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia lähes kaikilla Suomen vahvuusalueilla; metsäteollisuus, telekommunikaatioala, puhdas teknologia, teknologiateollisuus, terveysteknologia, kiertotalous ja sääteknologia. Suomalaiseen osaamiseen osataan Algeriassa luottaa. Ympäristöasioissa ja terveydenhoitoteknologian alalla Suomella on Algeriassa erinomainen maine. Seuraavan vuoden aikana odotetaan lisääntyvää kysyntää sääteknologian alalla. Algerian suuret teolliset investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia edellyttäen, että yritys kykenee toimimaan paikallisesti Algeriassa.

Algeria on haastava markkina, mutta tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia lähes kaikilla Suomen vahvuusalueilla; metsäteollisuus, telekommunikaatioala, puhdas teknologia, teknologiateollisuus, terveysteknologia, kiertotalous ja sääteknologia. Suomalaiseen osaamiseen osataan Algeriassa luottaa. Ympäristöasioissa ja terveydenhoitoteknologian alalla Suomella on Algeriassa erinomainen maine. Seuraavan vuoden aikana odotetaan lisääntyvää kysyntää sääteknologian alalla. Algerian suuret teolliset investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia edellyttäen, että yritys kykenee toimimaan paikallisesti Algeriassa.

Ecuadorin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Ecuador on noin 17 miljoonan asukkaan valtio, joka on hyvin riippuvainen raakaöljyn ja maataloustuotteiden kuten banaanien ja katkarapujen viennistä sekä kaivosteollisuudesta. Toukokuussa 2021 valtaan astuneen markkinatalousorientoituneen presidentti Lasson prioriteetit ovat rokoteohjelman ohella olleet julkisen talouden parantaminen ja maan avaaminen ulkoilmaisille investoinneille.

Ecuador on noin 17 miljoonan asukkaan valtio, joka on hyvin riippuvainen raakaöljyn ja maataloustuotteiden kuten banaanien ja katkarapujen viennistä sekä kaivosteollisuudesta. Toukokuussa 2021 valtaan astuneen presidentti Lasson prioriteetit ovat olleet rokoteohjelma, julkisen talouden parantaminen ja maan avaaminen ulkoilmaisille investoinneille.

Vuonna 2023 Viron BKT:n kasvu on jäämässä ennusteiden mukaan lähelle nollaa. Inflaatio on kiihtynyt viime kuukausina yli 20 prosenttiin ennen kaikkea energiahintojen voimakkaan nousun vaikutuksesta. Vaikutusta on paitsi kotitalouksien toimeentuloon myös etenkin energiaintensiivisen yritystoiminnan kannattavuuteen. Lähivuosien suuret budjettipanostukset ohjataan kokonaisturvallisuuteen, jossa mm. energia ja maanpuolustus painottuvat. Merituulivoimasta on suurten projektisuunnitelmien myötä kehittymässä Viron vihreän siirtymän veturi ja keskeinen investointien kohde. Viron sitoutuminen ilmastotavoitteisiin ja tähän liittyvät energiasektorin muutokset tarjoavat paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Lähivuosille on nykyisten ennusteiden perusteella odotettavissa korkeintaan vähäistä talouskasvua. Inflaatio Virossa on euroalueen korkein, heinäkuu 2021/heinäkuu 2022 jaksolla 22,7%. Samalla reaalipalkat laskevat useilla sektoreilla. Uusi hallitus päätti energianhintojen kompensoinnista ja nosti lapsilisiä sekä verovapaan tulon rajaa. Syksyn budjettineuvotteluissa painottuvat energia ja turvallisuus. Suomalaismatkailijat ovat vähitellen palanneet Viroon. Venäläismatkailijoiden puuttuminen ja inflaatio heikentävät näkymiä.

Talouskehitys on ollut nopeaa. Kuluvana vuonna BKT kasvaa ennusteiden mukaan 9,5 %. Kasvun odotetaan jatkuvan, joskin tasaantuvan aiempaan verrattuna. Inflaatio on kiihtynyt viime kuukausina yli 8 prosenttiin ennen kaikkea energiahintojen voimakkaan nousun vaikutuksesta. Suomalaistaustaiset yritykset ovat vahvasti läsnä Virossa. Markkinamahdollisuuksia on paljon. Työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin Suomessa, joskin Viron suhteellinen etu työvoimakustannuksissa on kaventumassa. Työvoimavaltaisia yrityksiä on jo siirtynyt Virosta halvempien työvoimakustannusten maihin (mm. tekstiiliteollisuus). Viron sitoutuminen ilmastotavoitteisiin ja tähän liittyvät energiasektorin muutokset tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Viron talouskehitys on vuonna 2021 ollut nousujohteista. Maan talouden kasvuvauhti oli keväällä Euroopan nopeimpia. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat matkailuala pois lukien jääneet useilla sektoreilla ennakoitua vähäisemmiksi. Kansallisen rahoituksen ja EU-tukien myötä maassa toteutetaan lähivuosina useita suurhankkeita, mikä tuo talouden näkymiin varmuutta ja avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.​​​​​​​ Palkkojen nousu on viime kuukausina kiihtynyt.

Talouskehitys on ollut nopeaa. Kasvun odotetaan jatkuvan korona-ajan jälkeen, joskin tasaantuvan aiempaan verrattuna. Suomalaistaustaiset yritykset ovat vahvasti läsnä Virossa. Markkinamahdollisuuksia on paljon. Työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin Suomessa, joskin Viron suhteellinen etu työvoimakustannuksissa on kaventumassa. Työvoimavaltaisia yrityksiä on jo siirtynyt Virosta halvempien työvoimakustannusten maihin (mm. tekstiiliteollisuus). Viron sitoutuminen ilmastotavoitteisiin ja tähän liittyvät energiasektorin muutokset tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Koronakriisi on ollut Viron talousvuoden keskeisin puheenaihe ja nimittäjä. Toistaiseksi kriisin vaikutukset ovat olleet pahimpia ennusteita maltillisempia, missä valtion tukitoimilla on ollut suuri merkitys. Kuitenkin etenkin matkailuala on syvässä lamassa, eikä muillakaan sektoreilla voida vielä huokaista. Lainoilla rahoitettujen tukien valossa vanhat vaatimukset tasapainoisesta budjetista alkavat näyttää yhä epärealistisemmilta.

Viron viime vuosien nopean talouskasvun ennustetaan hidastuvan tulevina vuosina. Tällä hetkellä palkat nousevat nopeammin kuin tuottavuus, mikä heikentää Viron kansainvälistä kilpailukykyä. Työvoimapulan ratkaiseminen vaatisi aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, mille ei tällä hetkellä ole poliittisia edellytyksiä. Vuoden 2020 budjettiesitys puolestaan syntyi odotuksia helpommin.

Egyptin kansantalous kasvoi vuonna 2020 lähes kolme prosenttia. Vuoteen 2019 verrattuna se laski liki kolme prosenttia. Suurimmat syyt kasvun hiipumiseen olivat COVID-19 aiheuttama matkailualan taantuma ja ulkomailla työskentelevien egyptiläisten rahalähetysten vähentyminen. Toisaalta talouden kasvua paransi ns. megaprojektit, kuten uuden hallinnollisen pääkaupungin ja useiden uusien kaupunkien rakentaminen sekä Suezin kanavan laajennus. Myös ulkomaisten suorien investointien määrä oli korkealla tasolla. Team Finland toiminnan painopistealueiksi Egyptissä olemme valinneet koulutuksen, ICT:n sekä energia ja Biotech- alat.

Kysyntätilanne on heikentynyt jonkin verran Covid-19 pandemian takia, mutta sen odotetaan paranevan kohtuullisen nopeasti. Pandemian toinen aalto on todennäköinen, mutta talouselämää rajoittavia toimenpiteitä tuskin enää asetetaan. Potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet suomalaisille yrityksille löytyvät energiatehokkuuteen, sähkön siirtoon ja varastointiin liittyvistä ratkaisuista, koulutuksesta, digitalisaatiosta, kiertotaloudesta ja maatalousteknologiasta.

Egypti pyrkii alueelliseksi energiakeskittymäksi kehittämällä voimakkaasti sekä fossiilisia polttoaineita että uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä voimalaitoksia. Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on määrä nousta 42 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Egyptissä olosuhteet ovatkin erinomaiset aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämiselle, mutta myös bioenergia tarjoaa suomalaisyrityksille mielenkiintoisen mahdollisuuden. Egyptin valtion leikatessa vaiheittain sähkön hintatukia yksityis- ja yritysasiakkaille mm. teollisuusyritysten halukkuus etsiä omia sähköntuotantoratkaisuja kasvaa.

Espanjan talouskasvu jatkuu odotettua parempana ja pysynee EU-keskiarvon yläpuolella myös vuonna 2025. Keskeinen kasvun vauhdittaja on maahanmuutto. Valtion vuoden 2024 talousarviosta ei sisäpoliittisten herkkyyksien vuoksi päästy sopuun, mutta Espanja onnistunee pienentämään budjettivajettaan EU:n edellyttämällä tavalla. Kiire EU-elpymisvaroilla toteutettavien hankkeiden toimeenpanemisessa jatkuu. Tuoreimmat elpymisvarapanostukset suuntautuvat muun muassa teollisuuden vähähiilistämiseen, kiertotalouteen ja pk-yritysten digitalisaatioon.

Espanjan talouskasvu hidastuu viennin ja teollisuustuotannon yskiessä, mutta kasvulukema pysyy EU-keskiarvoa korkeampana. Valtiontalouden liikkumavara on vuonna 2024 vähäinen. Uusi hallitus suunnittelee kuitenkin menoja lisääviä uudistuksia, joilla tuetaan erityisesti työntekijöitä ja pienituloisia. Tuoreimmat elpymisvarainvestoinnit keskittyvät kestävään liikenteeseen ja digitaalisiin teknologioihin ja voivat tarjota mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Digitalisaatioteemat saavat hallituksessa oman ministeriönsä.

Espanjan talous on vahvalla pohjalla pandemiavuosien notkahduksen jälkeen, ja talouden kasvuluvut ovat EU:n keskiarvoa korkeampia. Maa on myös yksi suurimmista EU-elpymisrahoituksen saajista. Meneillään on kymmenkunta mittavaa strategista hanketta erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi. Hankkeet luovat uusia markkinamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatiossa, vihreässä energiasiirtymässä, vähähiilisessä teollisuudessa ja rakentamisessa, kiertotaloudessa sekä älykaupunkiratkaisuissa. Kumppanuus espanjalaisten yritysten kanssa on edellytys kytkeytymiselle elpymishankkeisiin. Pääsy Espanjan markkinoille voi vauhdittaa tietä myös Latinalaiseen Amerikkaan.

Vahva vienti pitää Espanjan talouskasvun EU-keskiarvoa korkeampana, mutta energia- ja inflaatiotukitoimet rasittavat valtiontaloutta. Päivitetyn elpymissuunnitelman uusissa rakenteellisissa uudistuksissa painottuvat kestävä liikenne, ympäristö ja julkishallinnon modernisoiminen. Eläkeuudistuksesta saavutettiin sopu, mutta lopputulos ei riittäne takaamaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Jos pääoppositiopuolue Partido Popular (PP) voittaa heinäkuun 2023 parlamenttivaalit, tiedossa on veronkevennyksiä, yritysmyönteistä politiikkaa ja jatkoaika ydinvoimaloille.

Espanja hakee EU:n elpymisvälineestä yli 90 mrd. € lisärahoitusta, josta suuri osa käytettäisiin maan strategisiin elpymishankkeisiin. Hitaasti käynnistyneiden elpymisinvestointien toimeenpano on kiihtynyt, mutta kirittävää riittää. Mittavan mikroelektroniikka- ja puolijohdehankkeen painopisteinä ovat muun muassa fotoniikka, RISC-V -suorittimet ja kvanttiteknologia, ja vuoden 2023 aikana panostetaan erityisesti TKI-toimintaan ja testauskapasiteettiin. Espanja käynnistää uuden strategisen elpymishankkeen, jolla vauhditetaan teollisuuden dekarbonisaatiota.

Espanjan talouden odotetaan kasvavan EU-keskiarvoa nopeammin vuonna 2023. Työllisyyskehitys jatkuu hyvänä ja valtion energia- ja inflaatiotukitoimet vauhdittavat taloutta, mutta EU-elpymisrahoituksen toimeenpanossa on kirittävää. Ennätyssuuri valtion budjetti vaalivuodelle 2023 lisää sosiaalimenoja, julkisia investointeja ja puolustusmäärärahoja. Julkista taloutta tasapainottavat toimet olisivat edelleen tarpeen, mutta rakenteelliset uudistukset eivät ole edenneet suunnitellusti.

Espanjan talouden tunnusluvut vuonna 2022 olivat odotettua paremmat Venäjän sodan vaikutuksista huolimatta. Pandemiasta on toivuttu, keskeiset elinkeinoelämän sektorit, kuten turismi ja autoteollisuus, elpymässä ja työttömyysluvut historiallisen alhaiset. Espanja saa EU:n Next Generation -elpymispaketista (RRF) yhteensä miltei 150 miljardia euroa. Keskeisimmät elpymissuunnitelman sektorit ovat julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatio (ml. julkiset palvelut, terveys, teollisuus, turismi) sekä vihreän siirtymän eri osa-alueet, kuten uusiutuvat energiat, energiatehokkuus ja kiertotalous. RRF-hankkeiden toimeenpanossa vauhdin odotetaan kiihtyvän vuonna 2023 aikaikkunan sulkeutuessa, mikä korostaa Espanjan markkinoiden mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Vuoden 2022 aikana on tehty sekä poliittisella että yritystasolla avauksia, joiden pohjalle rakennetaan tulevana vuonna. Kumppanuus espanjalaisten yritysten kanssa on edellytys kytkeytymiselle elpymishankkeisiin.

Espanjan talouden suunta on EU-komission mukaan lyhyellä aikavälillä oikea, mutta julkisen talouden epätasapaino tulevien vuosien haaste. Varovaiseen finanssipolitiikkaan tulisi siirtyä vuodesta 2023 alkaen. Lisätoimia tarvitaan energiasiirtymän ja kiertotalouden edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Hallitus hyväksyi suuren mikroelektroniikka- ja puolijohdehankkeen, johon ohjataan julkista rahaa yli 12 mrd. EUR. Tavoitteena on nostaa Espanja puolijohdeteollisuuden eturintamaan ja kehittää niin tutkimusta, suunnittelua, valmistusta kuin alan ekosysteemiä.

Espanjassa vuoden 2021 talouskasvu oli pettymys, mutta työllisyyskehitys jatkuu vahvana. Vuotta 2022 kohtaan tunnettua toiveikkuutta syö Venäjän sota Ukrainassa. Sodan suorat talousvaikutukset ovat vähäiset, mutta Espanja on haavoittuva energian ja polttoaineen hinnan nousulle. Työmarkkinauudistus saatiin hyväksyttyä, mutta eläkereformin toinen vaihe on poliittisesti erittäin vaikea. Hallitus pyrkii toimeenpanemaan mittavan määrän EU-elpymisvaroja jo ennen vuoden puoltaväliä.

Espanjan toipumista Covid-19-pandemian aiheuttamasta kovasta iskusta talouteen auttaa korkea rokotekattavuus. Talouden odotetaan kasvavan vuonna 2022 noin 6 prosentilla. EU:n elpymispaketista ohjataan Espanjalle yhteensä noin 140 miljardia euroa ja toimeenpanossa vuosi 2022 on keskeinen. Keskeisimmät elpymissuunnitelman sektorit ovat julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatio (ml. julkiset palvelut, terveys, teollisuus, turismi) sekä vihreän siirtymän eri osa-alueet, kuten kiertotalous ja energiasiirtymä. Tämä luo suomalaisyrityksille merkittäviä uusia mahdollisuuksia Espanjan markkinoilla. Kumppanuus espanjalaisten yritysten kanssa on edellytys kytkeytymiselle elpymishankkeisiin.

Vuoden 2021 talouskasuvu on Espanjassa jäämässä alle viiden prosentin, ja paluu pandemiaa edeltäneelle BKT-tasolle tapahtuu monia maita hitaammin. Budjettialijäämän ja velkasuhteen tasapainottamisessa luotetaan vielä talouskasvuun. EU-elpymisvarojen toimeenpano ei ole edennyt toivottua tahtia, mutta vauhdin odotetaan ensi vuonna kiihtyvän. Tärkeät päätökset työmarkkina- ja eläkereformeista ovat käsillä.

Korkea sähkön hinta rokottaa Espanjassa niin yksityistä kulutusta kuin yritysten tuotantoa. Maan hallitus pyrkii hillitsemään kuluttajahintoja sähköyhtiöiden tuottoja leikkaamalla, veroja ja maksuja alentamalla sekä haavoittuvia kuluttajia tukemalla. Elinkeinoelämässä sähköyhtiöihin kohdistuvat toimet herättävät kuitenkin närää. Pahimmillaan jännite voi uhata Espanjan elpymisen kannalta tärkeitä reformeja.

Koronan aiheuttama kriisi iski Espanjaan erittäin ankarasti, ja maan talous supistui 10,8 % vuonna 2020. Espanjan näkymät ovat nyt toiveikkaammat. Suotuisan trendin jatkuminen on edelleen riippuvainen pandemian kehityksestä ja sen vaikutuksista. Pitkällä aikavälillä haasteina tulevat edelleen olemaan valtiontalouden alijäämän ja korkean työttömyyden aiheuttamat ongelmat, joihin pyritään vaikuttamaan Next Generation EU -elpymishankkeilla ja rakenneuudistuksilla.

COVID-19 tilanne on ajanut Espanjan talouden alamaihin. Espanja on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä talouksista. Jos vuonna 2019 oltiin yhä kasvu-uralla, talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 10,5 % - 12,6 %. Vakava taloustilanne ja voimakas työttömyyden kasvu näkyvät kuluttajien luottamuksen heikkenemisenä ja kulutuksen laskuna. EU:n elpymisvaroista odotetaan lääkettä tilanteeseen. Potentiaalista kysynnän kasvua erityisesti voimakkaan julkisen tuen ansiosta on varsinkin ICT-alalla ja digitalisaatiossa muun muassa teollisuudessa, terveysalalla ja julkisissa palveluissa. Suomi näyttäytyy näiden sektoreiden edelläkävijänä.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez esitteli 7.10. kansallisen elvytyssuunnitelman suuret linjat, jotka ohjaavat vuosina 2021–2023 EU:n elvytysvarojen käyttöä. Reilu kolmasosa (37 %) Espanjan odottamista lähes 72 mrd. euron varoista ohjataan vihreisiin investointeihin ja toinen kolmannes (33 %) digitalisaation edistämiseen. Kaksi muuta keskeistä elvytystä ohjaavaa toimintalinjaa ovat alueiden ja sukupolvien välisten sekä sukupuolten välisten taloudellisten erojen kurominen umpeen. Yksittäiset hankkeet kootaan 10 veturihankkeen alle. Hallitus julkisti 6.10. myös suuntaviivat vuoden 2021 valtion talousarviolle, jossa julkisen sektorin ns. menokatto on historiallisen suuri.

Espanjan talous alkaa pikkuhiljaa elpyä yhteiskunnan rajoitusten poistamisen myötä. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta, mikä hidastaa toiminnan uudelleen käynnistymistä ja vaikuttaa kulutukseen sekä investointeihin. Valtion talous oli epätasapainossa jo ennen kriisiä, mikä suitsii hallituksen mahdollisuuksia tehdä elvytyspolitiikkaa. Jo tänä vuonna valtionvelan arvioidaan nousevan ainakin 120 prosenttiin BKT:sta. EU:n elvytyspaketin nopea hyväksyminen onkin Espanjalle elintärkeää.

Espanjan keskuspankki julkisti huhtikuun lopulla koronaviruskriisin valossa päivitetyt arvionsa Espanjan talouden kehityksestä kuluvana ja tulevana vuonna.

Tulevat eurovaalit ja Espanjan omat ennenaikaiset vaalit nostivat Suomen vaalituloksen espanjalaislehtien otsikoihin. Sosialistit valjastivat pääministeri Pedro Sánchezin johdolla perussuomalaisten nousun ja samanlaisen tuloksen välttämisen Espanjassa oman vaalikampanjansa aseeksi.

Covid-19 on pysäyttänyt Etiopian vankan talouskasvun. Vaikka se on viivästyttänyt myös valtionyhtiöiden yksityistämistä, nämä megahankkeet todennäköisesti kuitenkin etenevät, koska ne tuottavat Etiopialle sen kipeästi tarvitsemia valuuttatuloja. Telekommunikaatio- ja energiasektoreiden osittainen yksityistäminen tuo niille mukaan ulkomaalaisia yrityksiä, jotka tarvitsevat järjestelmä- ja laitetoimituksia vuosia eteenpäin. Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamat hankkeet esimerkiksi vesi-, maatalous- ja opetussektoreilla luovat myös markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Tarve digitaalisille ratkaisuille alkaa nousta vähitellen esille esimerkiksi opetussektorilla, ei vähiten Covid-19 takia.

Belgia kuuluu Suomen 10. Suurimman vientimarkkinan joukkoon, ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen maan merkitys kauppavaihdossamme on entisestään kasvanut.

Turkki tarjoaa mahdollisuuksia koulutusviennissä etenkin digitaalisia oppimisratkaisuja ja oppimisekosysteemejä sekä opettajien täydennyskoulutuspalveluita tarjoaville yrityksille.

Brasilia on käynnistämässä maailman suurimmaksi sanottua 5G-taajuushuutokauppaa. Se käsittää 67 erää, jotka kattavat neljä taajuusaluetta: 700 MHz, 2,3 GHz, 3,5 GHz ja 26 GHz. Huutokauppaan liittyviä investointeja jatketaan yli kaksi vuosikymmentä.

Kyproksen tuhatsivuinen elpymis- ja resilienssisuunnitelma luo kokonaan uuden vision koronanjälkeiseen aikaan. Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet. Suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta pyritään kehittämään entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.

Kyproksella on pitkä historia merenkäynnistä. Saarella on maailman yhdenneksitoista suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin laivasto. Limassol on suuri meriliikenteen keskittymä ja kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin kolmansien osapuolien merenkulkuliikenteen hallinto: siellä toimii yli kaksisataa merenkulkualan yhtiötä. Kyproksen merenkulkuministeriö aikoo olla pro-aktiivinen toimija sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla.

Myös Brasiliassa otetaan käyttöön 5G-verkko. Taajuushuutokauppa oli tarkoitus järjestää vuoden 2020 lopulla, mutta COVID-19-pandemian takia asian odotetaan siirtyvän vuoden 2021 puolelle. Asia on tärkeä myös Nokialle, joka on ollut vahvasti läsnä Brasiliassa jo vuosikymmeniä.

Ranskalla on kunnianhimoiset tavoitteet vihreän siirtymän edistämisessä. Usean muun EU-maan tapaan se tavoittelee merkittäviä lisäinvestointeja niiden saavuttamiseksi. Eniten lisärahoitusta kaipaavat päästöttömämmät ratkaisut asumis- ja liikennesektoreilla. Huolimatta viime vuosina lisääntyneistä investoinneista ollaan useimmilla aloilla vielä kaukana päästövähennystavoitteista. Haasteita aiheuttaa julkisen talouden huomattava alijäämä, joka vaikeuttaa ilmastoinvestointien kasvattamista. Ranskan vihreitä investointeja mahdollistaa muiden EU-jäsenmaiden tapaan unionin Green Deal- ja nettonolla-asetuksen viitekehys. Lisäksi komissio on hyväksynyt valtiontukien käyttämisen vihreisiin investointeihin, mitä Ranska hyödyntää.

Ranskalainen media on hyvin kiinnostunut Suomesta – viime vuonna Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 22 300 kertaa. Otsikoissa dominoivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutokseen liittyvät kysymykset. Myös kulttuuri, matkailu ja yhteiskunnalliset aiheet olivat näkyvästi esillä. Suomen profiili säilyi korkeana sekä klassisessa musiikissa että maailman onnellisimpana maana.

Ranska on EU:n toiseksi suurin talous. Se on kooltaan 70 % Saksan taloudesta ja kymmenen kertaa Suomen taloutta suurempi. Vuonna 2024 talouskasvun odotetaan säilyvän plussan puolella 0,5–1 prosenttiyksikön välillä. Tästä huolimatta Ranska on eurooppalaisten vientimaidemme joukossa vasta sijalla kuusi. Mahdollisuudet kauppasuhteidemme tiivistämiseen ovat olemassa.

Ranskan taloudella menee verrattain hyvin. Hallitus pyrkii osoittamaan ensi vuoden budjettiehdotuksellaan suhtautuvansa vakavasti julkisiin menoihin, sillä Ranskan valtion velka on ylittänyt kolme biljoonaa euroa. Alijäämä ylittää selvästi EU:n finanssipoliittisten sääntöjen rajat, mikä tekee Ranskasta yhden euroalueen heikoimmin suoriutuneista maista. Vaikka hallitus haluaakin kiristää kukkaronnyörejä jonkin verran, aikoo se myös jatkaa ostovoiman ja yritysten investointimahdollisuuksien puolustamista. Pintansa pitävä inflaatio, joka hellittänee hieman, on edelleen sisäpoliittisesti herkkä kysymys. Hallitus voi suurella todennäköisyydellä päättää hyväksyä lakiehdotuksen ilman äänestystä turvautumalla viime vuoden tapaan perustuslain 49 artiklan kohtaan 3.

Ranskan hallitus on laatinut vihreän teollisuuden lakipaketin, jonka avulla vauhditetaan vihreää siirtymää ja vahvistetaan maan kilpailukykyä. Ranska aikoo puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä. Energiaa koskevien kulutustottumusten muuttaminen ja sähkön tuotannon lisääminen ovat keskeisiä ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ydinenergian rooli tulee olemaan merkittävä.

Vuosi 2023 on alkanut Ranskassa hallituksen talouspolitiikan vastaisen sosiaalisen liikehdinnän värittämänä. Talouskasvu on sen sijaan ollut ennakoitua positiivisempaa. Varsinaiselta taantumalta on toistaiseksi vältytty, mutta globaalin mittakaavan riskit ovat tästä huolimatta olemassa.

Ranskalainen media oli Suomesta erityisen kiinnostunut viime vuonna: Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 27 300 kertaa. Osumia oli 1,5 kertaa edellisvuotta enemmän. Ranskalaisyleisö pääsi nauttimaan laajoista Suomi-reportaaseista niin televisiossa, radiossa kuin lehdistössäkin. Verkossa laajimmalle levisivät Le Figaron artikkelit, joista monilla oli lähes 27 miljoonaa lukijaa. Mediaa kiinnostivat eniten maamme Nato-hakemus ja suomalainen kulttuuri. Myös kohu pääministeri Sanna Marinin tanssivideoiden ympärillä sai huomiota.

OECD on merkittävä kansainvälinen organisaatio, jolla on yli 100 miljoonan euron vuosittainen hankintabudjetti. OECD:n tavoitteena on laajentaa toimittajaverkostoaan. Suomalaiset yritykset ja toimijat ovat tervetulleita rekisteröitymään OECD:n hankintaportaaliin ja sitä kautta osallistumaan kilpailutuksiin. Lisäksi Team Finland järjestää OECD:n kanssa hankintapäivän suomalaisille yrityksille ja asiantuntijoille 16.2.2023.

Ranska on EU:n toiseksi suurin talous, jonka bruttokansantuote – 2 500 miljardia euroa – on kymmenen kertaa Suomen vastaavaa suurempi. Ranska on vahvasti palvelutalous, suuri eurooppalainen pankki- ja rahoituskeskus ja matkailun globaali ykköskohde.

Ranskan hallitusta huolestuttaa yhteiskunnallinen mieliala inflaation ja energiakriisin vaikuttaessa ostovoimaan. Sen vuoksi maassa on otettu käyttöön moninaisia tukia kuluttajille, yrityksille ja maataloudelle. Energian kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa pyritään tasapainottamaan lyhyellä aikavälillä energian kohtuukulutuspaketilla ja vapaaehtoisiin toimiin vetoamalla. Myös uusiutuvan energian investointeja halutaan nopeuttaa.

Ranskan talouden elpyminen on odotettua maltillisempaa maailmanpolitiikan tapahtumien myötä. Liiketoimintaympäristö ja yritysten usko markkinoiden kehitykseen ovat ymmärrettävästi kärsineet inflaation seurauksena. Tuotanto- ja elinkustannusten nousu sekä huomattavasti muuttunut Euroopan energiamarkkinoiden tilanne nakertavat niin kuluttajan kuin elinkeinoelämänkin luottamusta. Hallitus on pyrkinyt tukemaan kotitalouksia ja yritysten toimintaedellytyksiä verrattain etupainotteisesti. Vahva palvelusektori toimii talouden yhtenä moottorina, mutta kuluttajien kasvava varovaisuus voi varjostaa talouskasvua.

Vielä vuodenvaihteessa Ranskan keskuspankki ennakoi kuluvalle vuodelle 3,6 prosentin talouskasvua, mutta niin keskuspankki kuin muutkin tahot ovat sittemmin joutuneet laskemaan odotuksiaan. Sodan tuomasta epävarmuudesta ja koronapandemian pitkittymisestä huolimatta Ranskan talouskehitys on kuitenkin pysynyt kuluvan vuoden alussa plussan puolella, mutta kasvuennuste on laskenut 2,8 prosenttiin. Kasvunäkymiä synkistää ensi vaiheessa kasvava inflaatio, joka johtuu erityisesti kasvaneista energiakustannuksista, kun taas pidemmällä tähtäimellä vaikutukset tuntuvat varsinkin arvoketjuissa ja tarpeessa järjestellä niitä uudestaan.

Ranskalainen media kirjoittaa Suomesta paljon. Kiinnostus vaikuttaa lisääntyvän vuosi vuodelta. Viime vuonna Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 17 700 kertaa. Kun käsiteltyjä teemoja tarkastellaan lähemmin, erottuvat joukosta sekä koronakriisiin että ympäristöön liittyvät artikkelit. Kulttuurista kirjoitettiin poikkeuksellisen usein. Media oli kiinnostunut myös esimerkiksi HX-hävittäjähankkeesta, osaajahoukuttelusta Suomeen ja suomalaisen yritysmaailman kuulumisista. Eräänlaisiksi kestosuosikeiksi muodostuneet suomalainen onnellisuus, koulutus ja tasa-arvo vilahtivat otsikoissa niin ikään.

Ranskan markkina on EU-maiden toiseksi suurin, ja Ranskan talous on elpynyt vahvasti saavuttaen jo ennen vuoden 2022 alkua koronaviruspandemiaa edeltäneen tason. Sadan miljardin euron elpymispaketilla ja kymmenien miljardien lisäinvestoinneilla Ranska panostaa tulevaisuuden teknologioihin ja perinteisen teollisuuden uudistamiseen. 

Ranska julkisti jo viime vuoden syksyllä kunnianhimoisen 100 miljardin euron elvytyspaketin, josta 60 prosenttia on kansallista rahoitusta ja 40 prosenttia EU-rahoitusta. Digitalisaatio on yksi elvytyspaketin kulmakivistä ja siihen on allokoitu seitsemän miljardia euroa. Investointeja suunnataan teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatioon sekä strategisiin sektoreihin, joita ovat esimerkiksi tekoäly, 5G, kyberturvallisuus, pilvipalvelut ja kvanttilaskenta.

Presidentti Macronin investointipaketti ”France 2030” on Ranskan taloussyksyn merkkipaalu, jonka tavoitteena on vahvistaa Ranskan kilpailukykyä kohdennetuilla 30 miljardin euron investoinneilla tulevaisuuden teknologioihin ja perinteisen teollisuuden uudistamiseen. Macron esitteli paketin tasan puoli vuotta ennen presidentinvaaleja. France 2030 on Ranskan aiemman sadan miljardin euron elpymissuunnitelman kohdennettu jatko-osa. Lisämiljardit panostetaan kymmeneen keskeiseen alaan ydinvoimasta vetytalouteen ja terveyssektorista auto- ja ilmailuteollisuuteen, kulttuuriakaan unohtamatta. Olennaista on vähähiilisyys.

Ranskan talous on vahvassa nousussa: kuluvalle vuodelle ennakoidaan vähintään kuuden prosentin kasvua. Talous pyörii lähes täydellä teholla ja pandemiaa edeltänyt taso ollaan saavuttamassa ennen vuoden loppua. Hyvin edenneet rokotukset ovat edistäneet paluuta kohti normaalia, reilut 85 prosenttia yli 12-vuotiaista on täysin rokotettu. Talousministeri Bruno Le Maire kiittää koronapassin olleen erittäin hyvä ratkaisu. Elinkeinoelämän etujärjestö on todennut kannattavansa koronapassin harkittua käyttöä.

Kesän kynnyksellä Ranskan talouden kasvunäkymät ovat lupaavat: lähemmäs kuuden prosentin talouskasvu vuonna 2021 näyttää mahdolliselta. Yrityksille suunnattuja tukitoimia poistetaan asteittain, mutta yrityskentälle ei haluta antaa tunnetta jäämisestä oman onnensa nojaan. Ranskan elpymissuunnitelman täytäntöönpano etenee jatkuvasti. Keskeinen ulottuvuus on teollisuuden siirtyminen vähähiiliseen tuotantoon tai hiilettömyyteen. Kokonaisuuteen nivoutuu myös Ranskan kansallinen vetystrategia seitsemän miljardin euron investointeineen.

Ranska panostaa 1,8 miljardia euroa kvanttiteknologiaan seuraavien viiden vuoden aikana. Kyseessä on strateginen investointi teknologiseen suvereenisuuteen, joka nostaa Ranskan alan kärkimaiden joukkoon. Tavoitteena on varmistaa Ranskan kyvykkyys tieteen ja teknologian ohella teollisissa arvoketjuissa ja inhimillisen pääoman kehittämisessä. Leijonanosa eli 780 miljoonaa euroa kohdistetaan kvanttilaskennan kehittämiseen. Kokonaisuuteen kuuluu yritysvetoisen innovaatioympäristön tukeminen, jossa suuryritykset ja parikymmentä kasvuyritystä on avainroolissa. Strategian ja paikallisten toimien avulla pyritään tehostamaan yliopistojen, valmistajien ja start-up-yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Ranskan sadan miljardin euron elpymissuunnitelman täytäntöönpano on alkanut, ensi vaiheessa Ranskan oman budjetin kautta tulevien 60 miljardin euron turvin. Maaliskuussa 2021 maksatuksia on tehty 16 miljardin euron edestä, ja lisäksi tuotantoverojen laskuun on kanavoitu kymmenen miljardia. Parikymmentä hanketta on käynnistynyt ja kevään mittaan määrä nousee. Teknologiahankkeisiin panostetaan: esimerkiksi vety- ja kvanttiteknologia, kyberosaaminen ja tekoäly ovat tärkeitä aloja.

Ympäristötietoisuus ja pyrkimys kestäviin ratkaisuihin ovat Ranskassa nykyään valtavirtaa toimialasta riippumatta. Kehitys näkyy myös rakennussektorilla, jossa puurakentamisen markkinaosuus on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä reilut yksitoista prosenttia omakotitaloista ja parikymmentä prosenttia laajennusrakentamisen hankkeista toteutetaan puurakenteisina. Markkinaosuus kasvaa myös julkisissa rakennushankkeissa kuten kouluissa.

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Suomalaisyritysten kannattaa muistaa Ranskan markkinoiden kehittyvät mahdollisuudet. Ranskalaiset ovat innostuneet niin mölkystä kuin sauvakävelystäkin.

Ranska ajaa terveysalan strategisen autonomian vahvistamista teollisuuspolitiikan keinoin. Se toivoo innovatiivisten terveystuotteiden ja teollisten prosessien käyttöönoton edistämistä. Ranskalaisten ja suomalaisten toimijoiden verkottaminen samoin kuin tekoäly-yhteistyön vieminen seuraavalle tasolle voi tarjota markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, EU:n elpymisvälineen rahoitusta unohtamatta.

Ranskan 490 miljardin euron talousarvioehdotus vuodelle 2021 on leimallisesti elvytysbudjetti, joka panee täytäntöön maan elpymissuunnitelmaa: ekologista ja digitaalista siirtymää, solidaarisuutta ja kilpailukykyä. Koronavirusepidemian vuoksi romukoppaan ovat lentäneet aiemmat julkisen talouden tasapainottamista koskeneet tavoitteet, mutta ei huolellisen taloudenpidon ohjenuora.

Ranskan markkina on maailman seitsemänneksi suurin talous ja kolmanneksi suurin Euroopassa. Maan johto on sitoutunut jatkamaan uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi ja talouskasvun lisäämiseksi. 100 miljardin euron kansallinen elpymissuunnitelma tähtää talouden ekologisen ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseen. Suuria teollisia investointeja on luvassa muun muassa tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin mukaan lukien vihreän vedyn sovellusten kehittäminen.

Ranskan talouteen haetaan lisää potkua jatkamalla massiivista elvytystä koronakriisistä nousemiseksi. Syyskuussa julkaistiin uusi 100 miljardin euron elpymissuunnitelma "France Relance" jo aiemmin ilmoitettujen noin 470 miljardin euron tukien jatkoksi. Elpymissuunnitelmasta noin 40 miljardia euroa saadaan EU:n kautta. Ranska onkin EU:n elpymisvälineen kolmanneksi suurin saaja Italian ja Espanjan jälkeen.

Koronavirusepidemian aiheuttama talouskriisi on kurittanut autoalaa niin Suomessa kuin maailmallakin, eikä Ranska tässä suhteessa ole poikkeus. Ranskan poliittisessa johdossa nähdään koronakriisin olevan samalla tilaisuus nopeuttaa ekologista siirtymää.

Rakkaus hyvää ruokaa kohtaan ja gastronomia osana arkea ja juhlaa lienee yksi voimakkaimmin Ranskaan liitetyistä mielikuvista – eikä turhaan! Miten siis ruokaan intohimoisesti suhtautuvan maan markkinoille voi päästä ja mitä pitää ottaa huomioon?

Ranskan uusi liikennelaki (Loi d’orientation des mobilités) hyväksyttiin marraskuun lopussa kansalliskokouksen äänestyksessä. Lainsäädännöllä vastataan presidentti Macronin asettamaan tavoitteeseen parantaa kaikkien kansalaisten päivittäistä matkustamista niin, että se on entistä helpompaa, edullisempaa ja puhtaampaa kaikkialla Ranskassa. Muutoksilla on suuri merkitys myös yritysten kannalta.

Kiertotalouteen siirtyminen on noussut korkealle Ranskan poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden joukossa. Tästä kertoo myös kiertotaloutta ja hävikin vähentämistä koskeva lakiehdotus, jonka on määrä edetä syyskuussa 2019 parlamentin käsittelyyn. Esitys on samalla osa Ranskan vuoden 2018 kiertotaloustiekartan täytäntöönpanoa. Tiekarttaan kytkeytyy niin ikään liike-elämän vapaaehtoinen sitoumus muovijätteen vähentämiseksi.

Britannia on maailman kuudenneksi suurin talous ja siten ostovoimainen markkina suomalaisille tuotteille ja palveluille. Euroopan unioni on brexitin jälkeenkin sen suurin kauppakumppani ja investointien lähde. Konservatiivihallitus valmistautuu ensi vuoden vaaleihin, joissa työväenpuolueen voittoa pidetään todennäköisenä. Maan talous kasvaa vuonna 2024 vain puolisen prosenttia, mutta seuraavina vuosina kasvun odotetaan piristyvän. Julkinen velka on melkein 100% BKT:sta, joka kaventaa hallituksen investointimahdollisuuksia. Tutkimukseen ja kehitykseen rahoitukseen halutaan kuitenkin panostaa, sen BKT-osuustavoite on 2,4%. UK on palveluiden tuottamisen, viennin ja vapaakaupan suurvalta. UK:n ja EU:n suhde on paranemaan päin. Pohjois-Irlannin aiheuttama kitka on vähentynyt ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyö lisääntyy UK palattua EU:n Horisontti- ja Kopernikus –ohjelmiin.