Edustustojen raportit maittain

Sveitsiläiset yritykset Axpo ja Alpiq ovat ottaneet merkittäviä askelia Suomen uusiutuvan energian kentällä, kun taas Liechtenstein Invest GmbH laajentaa tuulivoimahankkeitaan Päijät-Hämeessä. Axpo rakentaa neljän tuuliturbiinin tuulipuiston Vöyrin kunnassa, ja Alpiq on investoinut 54,9 prosentin osuuden P2X Solutionsista sekä hankkinut yhden Suomen suurimmista akkuenergiavarastointijärjestelmistä Merus Powerilta. Liechtenstein Invest puolestaan rakentaa Iittiin Perheniemen alueelle Päijät-Hämeen ensimmäisen tuulivoimalan.

Sveitsin talousennusteiden asiantuntijaryhmä odottaa Sveitsin talouden kasvavan vuonna 2024 edelleen keskimääräistä hitaammin. BKT kasvaa 1,2 %, kun maaliskuussa ennustettiin 1,1 % kasvua. Maailmantalouden asteittaisen elpymisen myötä kasvun odotetaan normalisoituvan 1,7 % vuonna 2025. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2024 palvelusektori ja yksityinen kulutus kasvoivat, mutta teollisuussektori pysyi paikoillaan. Globaali taloustilanne on vaihteleva, ja Sveitsin vientiä voivat hidastaa etenkin Euroopan talouden heikkoudet. Työttömyysasteen ennustetaan olevan keskimäärin 2,4 % vuonna 2024 ja 2,6 % vuonna 2025. Talouden riskit ovat tasapainossa, mutta geopoliittiset konfliktit ja inflaatio voivat tuoda haasteita.

Lähes 400 miljoonan Sveitsin frangin suuruisella rahoituspaketilla on tarkoitus edistää Sveitsissä digitalisaatiota terveydenhuoltoalalla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Sveitsin parlamentin kansallisneuvosto hyväksyi Digisanté-ohjelman torstaina. Lakiesitys siirtyy nyt parlamentin maaneuvostoon äänestettäväksi.

Sveitsin talous voi hyvin ja markkinamahdollisuudet ovat laajat. Lupaavimpia aloja suomalaisyrityksille lähitulevaisuudessa ovat muun muassa terveydenhuollon digitalisaatio, kuluttajabrändit sekä elintarvikevienti. Sveitsiläiset kuluttajat ovat myös oiva kohderyhmä Suomen matkailulle, ja Sveitsiläiset yritykset investoivat myös yhä useammin suomalaisiin yrityksiin, missä näemme markkinapotentiaalia Suomen taloudelle.

Sveitsin talous on vakaalla ja hyvällä pohjalla ja jatkaa kasvuaan. Inflaatio on laskenut viime kuukausina ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan maltillisesti lähitulevaisuudessa. Muuhun Eurooppaan nähden Sveitsin talous on pysynyt erittäin vakaana, inflaatio on ollut muuta Eurooppaa matalampaa, työttömyys erittäin vähäistä ja talous on jatkanut kasvuaan.

Sveitsin talous on vakaalla pohjalla, eikä viimeaikaiset globaalit maailmantaloutta heikentäneet tapahtumat ole vaikuttaneet Sveitsin talouteen yhtä paljon, kuin muualla Euroopassa. Vuoden 2023 ensimmäinen vuosineljännes oli odotettua vahvempi ja syyskuussa BKT:n koko vuoden kasvuennustetta nostettiin 0,2 prosenttiyksikköä 1,3 %:iin. Sveitsin talouden odotetaan kasvavan keskimääräistä vähemmän vuosien 2023 ja 2024 aikana ja vuoden 2024 kasvun odotetaan jäävän aiemmin odotettua heikommaksi 1,2 %:iin.

Sveitsi ja Liechtenstein toipuvat tällä hetkellä monia muita maita paremmin Covid-19-kriisistä ja vastaavat niihin taloudellisiin haasteisiin, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Covid-19 liittyvien rajoitusten aiheuttama kysyntävajaus johti rajoitusten poistamisen jälkeen kulutuksen ja talouden kasvuun, joka jatkuu ensi vuonna maltillisemmalla vauhdilla nykyisestä vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta. Lupaavimpia kasvupotentiaalia lähitulevaisuudessa löytyy seuraavilta toimialoilta: terveydenhuollon digitalisaatio/eHealth, elintarvikevienti, ulkomaan suorat sijoitukset (FDI) ja matkailu. Näin ollen Sveitsin ja Liechtensteinin verrattain hyvä taloustilanne kannattaisi hyödyntää taloudellisen toiminnan aktivoimiseksi tai vahvistamiseksi.

Älykkäät kaupungit: aihe, joka kiinnostaa kaikkia ja joka tekee kaupungeistamme tehokkaampia ja kestävämpiä tulevaisuudessa. Erityisesti digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia tehdä elämästä kaupungeissa "älykästä", ja Sveitsissä järjestettävä SmartSuisse-foorumi on omistettu tälle aiheelle vuodesta 2017 lähtien.

Vuoden 2022 lopussa Sveitsin tulevan vuoden talousnäkymät ovat positiivissävytteisiä. Suhdanneasiantuntijaryhmä alensi kuitenkin syyskuussa merkittävästi odotuksiaan maan bruttokansantuotteen kasvusta ja talouden näkymiin liittyy paljon epävarmuutta vallitsevan energiatilanteen myötä. Hallituksen syyskuussa julkaisemassa talousennusteessa esitellään perusskenaarion lisäksi kielteinen ja myönteinen skenaario Sveitsin taloudesta vuonna 2023. Vaikkakin kaikkiaan syksyn 2022 kehitys on ollut ennustettua positiivisempaa, ei vuoden 2023 talouden kehityksen odoteta olevan kovinkaan myönteistä verrattuna vuoden 2021 ja 2022 talouden tilanteeseen. Liechtenstein on selvinnyt taloudellisesti vuonna 2022 muuta Eurooppaa paremmin ja vuoden 2023 talousnäkymät ovat kohtalaiset. Sekä Sveitsin että Liechtensteinin talouden kehitykseen tulevana vuonna vaikuttaa muun muassa energiansaannissa tapahtuvat muutokset.

Sveitsin potentiaalia kaupallisella alalla olisi hyödynnettävä tähänastista systemaattisemmin. Lupaavimpia markkinamahdollisuuksia lähitulevaisuudessa löytyy seuraavilta toimialoilta: terveydenhuollon digitalisaatio/eHealth, elintarvikevienti, ulkomaan suorat sijoitukset (FDI) ja matkailu.

Kestävät pakkausratkaisut herättävät kasvavaa kiinnostusta Sveitsissä, ja ensimmäiset konkreettiset ratkaisut ovat jo käytössä elintarviketeollisuudessa.

Geneve tarjoaa suomalalaisyrityksille monipuoliset ja kansainväliset hankintamarkkinat. Usealla merkittävällä organisaatiolla on päämaja Genevessä. Suomalaisosaamista ajatellen mahdollisuuksia löytyy erityisesti seuraavilta sektoreilta: humanitaarisen kriisiliiketoiminta, terveys, ITC-palvelut ja teknologia, ympäristö ja kestävä kehitys.

Sveitsin potentiaalia olisi hyödynnettävä tähänastista systemaattisemmin. Lupaavimpia markkinamahdollisuuksia lähitulevaisuudessa löytyy seuraavilta toimialoilta: eHealth, koulutus, kiertotalous, elintarvikevienti ja matkailu.

Japanin ohella Sveitsi on yksi maista, jossa käytetään eniten julkista liikennettä koko maailmassa. Siihen sisältyy paikallinen julkinen liikenne sekä seutu- ja kaukoliikenne. Viime vuosina julkisen liikenteen infrastruktuuriin, liikennekalustoon ja ajoneuvoihin on investoitu keskimäärin 5,3 miljardia Sveitsin frangia (= 4,9 miljardia euroa) vuodessa.

Sveitsi edesauttaa multimodaalisten liikkuvuuspalveluiden kehittämistä liikkuvuusdataa käsittelevän avoimen yhteyspisteen avulla. Sen tavoitteena on parantaa liikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä. Suomen liikkumispalvelutietojen avoin yhteyspiste toimii hyvänä esimerkkinä uusien liikuvuuspalveluiden kehittämisessä.

CERN on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, joka sijaitsee Sveitsin ja Ranskan rajalla lähellä Geneveä. Suomi on ollut jäsenvaltio vuodesta 1991. Suomen jäsenyys järjestössä edesauttaa ennen muuta suomalaisten hiukkasfyysikkojen osallistumista CERNin koetoimintaan. Heidän lisäkseen laboratoriossa työskentelee muiden alojen suomalaisia tutkijoita. Koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksien lisäksi CERN tarjoaa yrityksille tilaisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan laboratoriolle sekä harjoittaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä laboratorion kanssa.

Sveitsin terveydenhuollon alalla on selvästi nähtävissä, että yksityisten lääkäreiden ja lääkäriasemien, sairaaloiden, laboratorioiden ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa voidaan parantaa ja että digitaalimuutosta voi nopeuttaa. Sveitsin liitovaltion hallitus haluaa edistää digitalisointia ja tiedon käyttöä. Samalla se haluaa käynnistää yhteiskunnallisen vuoropuhelun uuden tekniikan mahdollisuuksista ja riskeistä.

Chile on suomalaisyrityksille toimintaympäristönä Latinalaisen Amerikan kontekstissa helposti lähestyttävä maa. Chile jakaa pitkälti samat arvot Suomen kanssa, sillä on toimivat poliittiset ja taloudelliset instituutiot ja vakaat olot. Euroopan unionin ja Chilen tuore päivitetty kauppasopimus vapauttaa 99,9 % EU:n tavaraviennistä Chileen. Suomelle Chile on Latinalaisen Amerikan maista kolmanneksi suurin kauppakumppani. Maassa toimii noin 20 suomalaisyritystä chileläisen sisaryhtiön kautta, ja noin 80 yritystä myy tuotteitaan ja palveluitaan chileläisen kumppanin kautta. Suomella on Chilessä hyvä maine ja suomalaisyrityksillä hyvät mahdollisuudet tarjota kestäviä ratkaisuja muun muassa vihreässä siirtymässä ja erilaisissa digitalisissa ratkaisuissa.

Chilen vesilaki määrittelee veden hyödykkeeksi ja vesioikeudet yksityisomaisuudeksi, mikä on aiheuttanut vesieriarvoisuutta ja tyytymättömyyttä veden hallintaan. Uudistetussa vesilaissa pääsy juomakelpoiseen veteen ja sanitaatioon julistetaan ihmisoikeudeksi, tunnustaen vedet kansalliseksi julkiseksi omaisuudeksi. Veden hallinta Chilessä on hajanaista. Ministeriöiden ja virastojen lisäksi on yksityisiä veden käyttäjäorganisaatioita ja puolijulkisia maaseudun juomavesikomiteoita, jotka vastaavat muun muassa veden jakamisesta. Veden hallintaa pyritään parantamaan edistämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä perustamalla paikallisia vesialueneuvostoja.

Chilessä on merkittävää potentiaalia uusiutuvan energian tuotannossa ja se tavoittelee maailman johtavan vihreän vedyn viejän titteliä. Kiertotalous, vihreä vety ja älykkäät energiaratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Panostukset 5G-verkkoon Chilessä ovat avanneet telekommunikaatioalan markkinoita useille sektoreille ulottuvine mahdollisuuksineen. Suomalaisille ratkaisuille ja tuotteille on edelleen erityisesti kysyntää perinteisesti vahvoilla kaivos- ja metsäsektoreilla. Pandemian aikana on kasvanut kiinnostus myös koulutus- ja terveyssektoreilla.

5G-verkon tarjouskilpailu avaa telekommunikaatioalan markkinat suurine, useille sektoreille ulottuvine mahdollisuuksineen. Perinteisten, suomalaisviejien vahvojen kaivos- ja metsäsektoreiden normaalinäkymien lisäksi digitalisointimahdollisuudet ja uudenlainen innovaatioyhteistyö. Kiertotalous ja vihreä vety nykyisiä ja tulevia mahdollisuuksia. Virtuaalisuus on lisännyt koulutus- ja terveyssektorin kiinnostavuutta.

Hongkongin taloudessa BKT-kasvun ennustetaan olevan samassa haarukassa viime vuoden kasvun kanssa eli noin 2,5-3,5%. Ulkomaan vienti on kasvusuunnassa, mutta sisäisen kysynnän taso säilyy edelleen matalalla. Palveluvienti toimii talouden moottorina. Hongkong säilyttää asemansa kansainvälisenä finanssikeskuksena. Kaupungin liiketoimintaympäristön kehityksessä odotetaan seuraavina vuosina pientä nousua. Alueen vahvuutena nähdään matala verotus sekä kevyt yritysten säätely.

Hongkongin talous elpyy COVIDin jälkeen, mutta tuoreet luvut kuluneen vuoden taloudesta olivat pettymys. Turismi ei ole elpynyt odotetulla tavalla ja kulutus on sen myötä pysynyt alhaisena. Kiinan viennin ongelmat näkyvät myös Hongkongin kaupassa. Integraatio Manner-Kiinaan etenee finanssisektorin, työperäisen maahanmuuton ja rajalle suunniteltujen rakennushankkeiden kautta.

Kiina on Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita maailmanlaajuisesti. Suomen Kiinan-viennin perinteisten tukijalkojen lisäksi Kiina tarjoaa suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia erityisesti vihreän siirtymän, teollisuuden digitalisaation, terveysteknologian ja kulutustuotteiden alueilla. Mahdollisuuksien ohella liiketoimintaympäristön kehitys ja Kiinan markkinoihin kohdistuvat epävarmuustekijät - Kiinan sisäisen kehityksen suunta, koronapolitiikan murros, suurvaltakilpailu ja geopolitiikan vaikutukset - edellyttävät tarkkaa seurantaa. Kiinan asema valtavana markkinana ei kuitenkaan ole katoamassa. Koronarajoitusten purkaminen luo toivoa talouskasvuvauhdin elpymiselle, vaikka epävarmuus jatkuu.

Team Finland China today released its third survey on the impacts of China’s COVID-19 policy and Russia’s aggression war in Ukraine on Finnish businesses in China. The survey was conducted in November 2022 as a follow-up to the previous ones conducted in April and May 2022.

Satamakaupunginosa Nanshasta pyritään vuoteen 2035 mennessä kasvattamaan Guangzhoun kansainvälistä talousveturia. Suunnitelmissa on keskittyä erityisesti innovaatioihin ja teknologiaan, korkeatasoiseen teollisuustuotantoon ja logistiikkaan. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia tarjoavat erityisesti erilaiset älyratkaisut merenkulussa, satamateknologiassa ja liikenteessä sekä teollinen digitalisaatio ja tieto- ja viestintätekniikka.

Oheinen muistio sisältää yritysvastuutietoa Kiinasta kiinnostuneille suomalaisyrityksille.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

Team Finland China today released a second survey on the impact that China’s COVID-19 policy and Russia’s war in Ukraine are having on Finnish businesses in China. The survey was conducted between 20 and 27 May 2022 as a follow-up to the previous one conducted in April 2022.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

Team Finland Kiina kysyi huhtikuussa suomalaisilta yrityksiltä koronatilanteen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista liiketoimintaan Kiinassa. Suuri osa raportoi liikevaihto- ja investointinäkymien huonontuneen sekä kertoi arvioivansa Kiina-riskiä uudelleen.

Kiina on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Kiinan talouskasvu, investoinnit uuteen teknologiaan, infrastruktuuriin, ilmasto- ja energiasektorille sekä kulutusmarkkinan kasvu tarjoavat uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille myös jatkossa. Samanaikaisesti Kiinan liiketoimintaympäristön kehitystä leimaa epävarmuus. Maan omavaraisuuspainotuksen vaikutukset edellyttävät seurantaa ja yhteisen tilannekuvan ylläpitämistä.

Kiinan viranomainen on julkaissut uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikilta Kiinaan elintarvikkeita vieviltä yrityksiltä vaaditaan rekisteröitymistä. Aiemmin korkean riskin elintarvikkeita kuten esimerkiksi liha-, kala- ja maitotuotteita koskeneet riskinarviointi- ja rekisteröintivaatimukset laajenevat koskemaan kaikkia elintarvikkeita. Uudet rekisteröintivaatimukset vaikuttavat erityisesti niihin suomalaisiin valmistajiin ja viejiin, joilta ei tähän mennessä ole vaadittu rekisteröintejä. Näiden tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2020 noin 4 miljoonaa euroa. Uudet asetukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Vuoden 2022 alusta alkaen Kiinassa toimivien yhtiöiden ulkomaalaisten työtekijöiden aiemmin nauttimat verottomat luon-toisedut, lasten koulutus, asuminen ja kielikurssit, tulevat veronalaiseksi tuloksi. Veromuutos tulee nostamaan merkittävästi Kiinassa toimivien yritysten henkilöstökuluja, vähentämään ennestään muutoinkin väheneviä yritysten ”expattisopimuksia”, vaikeuttamaan ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja lahjakkuuksien muuttamista Kiinaan sekä mahdollisesti jopa vaikuttamaan negatiivisesti ulkomaalaisiin investointeihin.

Kiinan valtioneuvoston koronavirusepidemian torjuntaa koordinoiva johtoryhmä on julkaissut tammikuun puolivälissä tekniset ohjeet koskien konttien ja ulkopakkausten desinfiointia sekä toimenpiteitä tuontitavaroiden käsittelyä ja myyntiä harjoittavissa yrityksissä.

Team Finland-työ Kiinassa tulee vuonna 2021 keskittymään kuudelle eri sektorille, joilla tarjontamme vastaa parhaiten kiinalaista kysyntää. Näitä ovat 1) kestävät kaupungit (sis. bio- ja kiertotalous, digitalisaatio sekä älykäs liikenne ja energia), 2) ruoka ja maatalous, 3) koulutus, 4) talviurheilu, 5) matkailu ja 6) terveysteknologia. Teollisia investointeja Kiina tulee tekemään vuonna 2021 uuteen infrastruktuuriin, uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen. Tavoitteena on vahvistaa edelleen omaa tuotantorakennetta ja vähentää riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista oman kysynnän kautta.

China is going through a massive vocational education and training (VET) reform. As China rebuilds its system, the Finnish VET-model has answers to many of the challenges China hopes to resolve. Currently VET-cooperation between China and Finland is built on business-to-business models (where Chinese institutes purchase products or service from Finnish providers), but the reform may open new possibilities for the Finnish players. Pedagogical teacher training, course module development and consultation on Finnish vocational qualification system will remain of interest, but joint programs with tuition fees may offer new forms of partnerships.

Kiinassa varsin hiljattain tapetille noussut New Infrastructure (新基建) kertoo koronakriisin jälkeisten investointikohteiden ohella Kiinan teknologisen kehityksen painopisteistä ja tavoitteista.

Kiinan talouden indikaattorit viittaavat jo nyt koronavirusepidemian merkittäviin vaikutuksiin ainakin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kiinan virallinen ostopäällikköindeksiluku (PMI) putosi helmikuussa historiallisen rajusti. Talous on käynnistymässä, mutta hitaasti, eikä kapasiteetti ole vielä lähimainkaan täydessä käytössä erilaisten rajoittavien toimien takia. Yleinen arvio on, että talouden täyteen käynnistymiseen saatetaan päästä aikaisintaan huhtikuussa ja vuodesta 2020 tulee kokonaisuudessaan epätavallinen. Kiinan hallinnon fokus on enenevässä määrin talouden saamisessa raiteilleen. Tukitoimet ovat kohdennettuja nimenomaan pk-yrityksiin ja kassavirtaongelmien tukemiseen. Lisäksi force majeure –sertifikaatteja on myönnetty vientiyrityksille, jotka eivät ole pystyneet pitämään kiinni sopimusvelvoitteistaan.

Koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset Kiinassa ja muualla maailmassa tulevat alustavien arvioiden mukaan olemaan merkittäviä. Suurimmat vahingot johtuvat Kiinan rajoittamistoimista kotimaassa. Hidastuminen näkyy etenkin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, toisella vuosipuoliskolla odotetaan Kiinan elvytystoimia. Kiina toistaiseksi haluton laskemaan BKT:n kasvutavoitteita. Tämä raportti on kirjoitettu 4.2. silloisten tietojen pohjalta.

Kiinassa on asetettu koronavirusepidemian vuoksi runsaasti liikennettä ja työntekoa koskevia rajoituksia. Toimitusketjuissa on pitkiä viivästyksiä. Tuotantokoneiston uudelleenkäynnistys on aloitettu, mutta mm. henkilöstöpula ja viralliset rajoitukset hidastavat prosessia. Viruksen leviäminen on mahdollista, joten epidemian vaikutusten laajuutta ja kestoa on vaikea arvioida. Selvää on, että isku globaaleihin toimitusketjuihin on kova, ja tuntuu myös suomalaisyrityksissä. Kiinan kansainvälisen rahti- ja henkilöliikenteen määrä on pudonnut huimasti lyhyessä ajassa. Tämä artikkeli sisältää yleisanalyysin lisäksi lyhyen katsauksen epidemian vaikutuksista eri liikennemuotoihin keskittyen rahtiliikenteeseen.

Kolumbia on yli 50 milj. asukkaan kasvava kansantalous, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin kulutuskysynnässä ja tuotannossa kuin B2B- ja B2G-markkinoillakin. Kysyntää on digitalisaatiolle ja automaatiolle, bio- ja kiertotalousratkaisuille sekä koulutus-, energia- ja turvallisuussektorin tuotteille sekä satamatoimintaan liittyvään teknologiaan.

Even though many challenges remain in access to education and equality in education opportunities in Colombia, there is political will for making improvements in this sector by the current government. This provides several opportunities for foreign institutions and organizations to contribute and collaborate for innovative solutions. These opportunities are both at the university and research level as well as on business level in education technology solutions, teacher training, consultancy processes, vocational education and training, early childhood education, sustainable education solutions, degree students-market, Talent Boost and education sector development cooperation/system level exchange.

Colombia's major cities, especially Bogota, Medellin, and Cali, have emerged as important centers for innovation and technology. Bogota ranked third in the 2023 Global Startup Ecosystem Index, which compared the most favorable environments for growth-oriented companies in South America. Economic growth, a strong education system, innovation and technology clusters, strategic location, and a growing consumer market create a favorable environment for business development and innovation.

Colombian Congress approved the National Development Plan 2022-2026 in May 2023. The plan offers a comprehensive review to Petros’ governments ambitions and main areas of focus in the upcoming four years.

Kolumbia on 50 milj. asukkaan kasvava kansantalous, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin kulutuskysynnässä ja tuotannossa kuin B2B- ja B2G-markkinoillakin. Kysyntää on digitalisaatiolle ja automaatiolle sekä koulutus-, energia- ja turvallisuussektorin ratkaisuille.

Kolumbia on vakaa demokratia, jossa liiketoiminnalle on hyvät edellytykset. Reiluin ja vapain vaalein kesäkuussa 2022 valittu vasemmistolainen presidentti Petro on käynnistämässä merkittäviä uudistuksia, joiden toteutusta myös yritysten on hyödyllistä seurata. Maan ihmisoikeus- ja turvallisuustilanteeseen liittyy ongelmia, joista yritysten on tärkeää olla tietoisia.

Kolumbia on 50 milj. asukkaan kasvava kansantalous, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin kulutuskysynnässä ja tuotannossa kuin B2B- ja B2G-markkinoillakin. Kysyntää on digitalisaatiolle ja automaatiolle, bio- ja kiertotalousratkaisuille sekä koulutus-, terveys- ja puolustussektorin tuotteille.

Kolumbian talous on Latinalaisen Amerikan 4. suurin Brasilian, Meksikon ja Argentiinan jälkeen. Maan talouskasvu on ollut alueen voimakkainta 2000-luvulla. Vuonna 2016 solmittu rauhansopimus on vahvistanut taloutta entisestään. Kuluva vuosi on ollut tiukkojen koronarajoitusten takia vaikea, mutta tulevana vuonna talouden ennustetaan palautuvan varsin nopeasti. Elpyminen nojaa investointeihin, jotka kohdistuvat uusiutuvaan energiaan, digitalisaatioon sekä maaseutukehitykseen, ml. kierto- ja biotalous. Suomalaisyrityksille avautuu mahdollisuuksia hyötyä näistä merkittävästi. Maassa on selvästi kasvavaa kysyntää suomalaisten yritysten tarjonnalle niin puolustus-, terveys- kuin koulutussektorillakin.

Kuuban hallitus on ennustanut, että maan BKT kasvaa tänä vuonna 4 prosenttia, viime vuoden kasvun ollessa 2 prosenttia (LatinNews Daily 13.1.2022).  Kuuballa on myös tarve modernisoida infrastruktuuriaan sekä koko teollisuutta.

Alue on ollut perinteisesti Yhdysvaltain dominoimaa ja tämä näkyy Kiinan kasvavasta vaikutuksesta huolimatta selkeästi kauppatilastoissa. Karibian suurimmat valtiot väkiluvultaan ovat Kuuba, Haiti ja Dominikaaninen tasavalta (kukin yli 10 miljoonan väestö). Näiden lisäksi eniten potentiaalia alueella on Jamaikassa, Guyanassa ja Surinamessa. Haitin tilanne jatkuu kaoottisena joten sinne ei suunnitella markkinointiponnistuksia. Kiertotalous, energia, koulutus, metsätalous, terveydenhuolto, ICT digitalisaatio ja metereologia ovat näillä kaikilla mailla sektoreita jotka tarjoavat tilaisuuksia suomalaisille yrityksille. Maailmanpankin (WB) ja Latinalaisen-amerikan kehityspankin (IDB) luotoilla ollaan käynnistämässä terveydenhuollon ja digitalisaation hankkeita (DT, Jamaika ja Itä-Karibian OECS saarivaltiot).

Kypros EU:n jäsenmaana toimii Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maantieteellisessä läheisyydessä. Epävakaan naapuruston takia Kypros korostaa omaa vakauttaan ja turvallisuutta, johon ulkomaisia yrityksiä ja investointeja houkutellaan aktiivisesti monin tavoin ja eduin. Suomalaisyritysten kannattaa tarkastella Kyprosta laajemmasta kuin pelkästä saaren näkökulmasta.

Kypros EU:n jäsenmaana toimii Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maantieteellisessä läheisyydessä, johon ulkomaisia yrityksiä ja investointeja houkutellaan monin eduin aktiivisesti. Suomalaisyritysten kannattaa tarkastella Kyprosta laajemmasta kuin pelkästä saaren näkökulmasta.

Kyproksen elpymis- ja resilienssisuunnitelma kohti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta luo vision koronanjälkeiseen aikaan. Huomioon otetaan uudistukset ja investoinnit ilmastonmuutoksen hidastamiseksi sekä energia- ja liikennejärjestelmien muuttamiseksi asteittain sähköiseksi ja ympäristön kannalta kestävämmiksi. Kyproksen vesivarannot ja luontoympäristö ovat myös kohteita, joihin panostetaan. Kiertotaloutta ja kierrätystä kehitetään.

Kyproksen tuhatsivuinen elpymis- ja resilienssisuunnitelma luo kokonaan uuden vision koronanjälkeiseen aikaan. Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet. Suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta pyritään kehittämään entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.

Kyproksella on pitkä historia merenkäynnistä. Saarella on maailman yhdenneksitoista suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin laivasto. Limassol on suuri meriliikenteen keskittymä ja kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin kolmansien osapuolien merenkulkuliikenteen hallinto: siellä toimii yli kaksisataa merenkulkualan yhtiötä. Kyproksen merenkulkuministeriö aikoo olla pro-aktiivinen toimija sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla.

EU:n elpymissuunnitelman yhden miljardin potilla ja Kyprokselle MFF-paketista suunnattavalle 1,45 miljardin euron summalle riittää käyttöä. Kypros aikoo niiden avulla ottaa yhteiskunnalllisia jättiaskelia, joissa suomalaisyritysten kannattaisi olla myös mukana. Kyproksella pieni on kaunista, mikä sopii suomalaisille yrityksille hyvin. Suunnitelmia laaditaan vauhdilla, nopeasti reagoivat ovat etusijalla. Kypros vahvistaa terveydenhuoltokapasiteettiaan, uudistaa koulutusjärjestelmänsä ja oikeuslaitoksensa, muuttaa rakennuskantansa energiatehokkaaksi, digitalisoi julkiset palvelut, vahvistaa IT-sektoria ja siirtyy nopeisiin laajakaistoihin, asentaa hiilikuitukapselit kaikkialle ja siirtyy 5 G:hen.

EU:n investointipankki myönsi Tshekin valtiovarainministeriön kanssa tehdyn lainasopimuksen perusteella keväällä 2023 24mrd CZK (949m euroa) Tshekin rautateiden merkittävään uudistamiseen osana 48,8mrd CZK (2mrd euroa) pakettia. Seuraava tuleva lainaerä on kooltaan 13mrd CZK (527m euroa). Rahoituksen avulla on tarkoitus kehittää rautateitä, niiden tekniikkaa, turvallisuutta ja saavutettavuutta koko Tshekin alueella, sekä siirtymää ekologisempiin ja tehokkaampiin kuljetusmuotoihin henkilö- ja tavaraliikenteessä. Hankkeiden rautatieverkoston parantamiseksi on määrä valmistua vuoteen 2028 mennessä. Rautatiehankkeet kuuluvat Fialan hallituksen prioriteettihankkeisiin ja ovat näkyviä parannuksia äänestäjille.

Maat ovat nopeasti kasvavia talouksia, ja niillä on merkittäviä tarpeita teollisuuden uudistamiseen sekä vihreän siirtymän että digitalisaation osalta. Energiatehokkuus on noussut keskeiseksi panostusalueeksi energiakriisin seurauksena ja hiilineutraalien energialähteiden käyttö lisääntyy.

Maat ovat nopeasti kasvavia talouksia, ja niillä on merkittäviä tarpeita teollisuuden uudistamiseen sekä vihreän siirtymän että digitalisaation osalta. Maat panostavat näihin merkittävästi myös elpymispaketeissaan. Lisäksi elpymissuunnitelmissa on panostuksia energiatehokkuuteen ja terveydenhuoltoon. Tshekissä on vuoden 2021 lopussa aloittanut uusi yritysmyönteinen hallitus, joka suhtautuu myös positiivisesti kestävään kehitykseen. Tshekki on EU-puheenjohtajamaa vuoden 2022 jälkipuoliskon.

Tshekin elpymissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa yksityisiä ja julkisia investointeja ja siten vauhdittaa talouden elpymistä. Vuonna 2022 BKT:n kasvua tuetaan myös EU:n uudella rahoitusjaksolla. Tshekillä on paineita uudistaa vahvasti teollisuuteen nojaavaa elinkeinoelämää digitalisoinnin ja ilmastoystävällisten ratkaisujen kautta. Samanaikaisesti elpymisvarat täytyy käyttää tiukassa aikataulussa, joten oikein hankkeiden valitseminen rahoituskohteiksi on tärkeää. Tshekin elpymispaketti on yhteensä noin 7 miljardia euroa, josta 42 % käytetään ilmastotavoitteita tukeviin uudistuksiin ja investointeihin.

Tshekki toimitti kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 3.6. Kansalliseen elpymiseen on suunnitelman mukaan käytössä noin 7,8 miljardia euroa, joista 7,1 miljardia on EU:n elpymisvaroja ja loput kansallisia varoja.

Tshekin kansallisen elpymissuunnitelman eräitä painopisteitä ovat digitalisaatio (mm. laajakaistaverkot, 5G), fyysinen infrastruktuuri ja vihreä siirtymä, koulutus ja työmarkkinat sekä terveys. Slovakian elpymissuunnitelman eräitä prioriteetteja ovat vihreä talous, koulutus, terveys ja digitalisaatio. Tshekissä teollisuussektorin (ms. autot) muutoshaaste kohti kestävää ja ympäristöystävällistä tuotanto- ja toimintamallia avaa mahdollisuuksia esim. tekoälylle ja kestäville tuotanto-ratkaisuille, jotka kattavat useita osa-alueita, mm. akut, kierto- ja materiaalitehokkuus. Tshekin ja Slovakian koulutussektoreiden uudistaminen on korkealla poliittisella agendalla. Suomen hyvän maineen hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä vaikuttamis- ja myyntityötä.

Tshekin kansallisen tekoälystrategian taustalla vaikuttaa EU:n yhteinen tekoälyjulistus. Strategian mukaan hallitus on sitoutunut tekemään Tshekistä yhden Euroopan innovaatiojohtajista tulevien kahdentoista vuoden aikana. Lisäksi Tshekki pyrkii tulemaan automaation mallimaaksi ennen EU-puheenjohtajuuttaan vuonna 2022.

Tshekin talouden vahvaa kasvua ovat vauhdittaneet teollisuuden vienti ja kotitalouksien kulutus. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 2,8 % ja ennusteet povaavat kasvun jatkuvan seuraavan neljän vuoden ajan 2,2 % - 2,6 % vauhdilla. Työttömyysprosentti on EU:n alhaisimpia ja työvoimasta on pulaa. Tämä on johtanut keskipalkkojen huomattavaan nousuun viime vuosien aikana. Maan ulkomaankaupan kulmakivenä toimii autoteollisuus ja etenkin Skoda, joka valmistautuu tekemään suuria harppauksia sähköautotuotannossa. Tshekki tarvitsee panostuksia tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja koulutukseen, jotta nykyisen kaltainen talouskasvu voidaan säilyttää. Valtiota uhkaa tikittävä eläkepommi ja julkisten menojen kasvu. Budjettialijäämään mietitään ratkaisuja, kuten mahdollista 7 % digiveroa suurille internetpalveluita tarjoaville yrityksille.

Akkusektori on keskeisessä asemassa valtioiden siirtyessä päästöttömään liikenteeseen. Euroopan komission arvion mukaan vuonna 2030 joka kolmas ajoneuvo EU:n alueella tulee olemaan CO2-päästötön. Arvioiden mukaan vuonna 2025 Euroopan akkumarkkinoiden vuotuinen arvo tulisi olemaan 250 miljardia euroa. Tällä hetkellä litium-akuista noin 85 prosenttia valmistetaan Aasiassa ja vastaavasti vain kolme prosenttia Euroopassa. Tshekin tulevaisuuden visiona on, että akut valmistetaan eurooppalaisten yritysten toimesta EU-alueella, pohjautuen eurooppalaiseen R&D:hen. Tshekin hallitus on asettanut tavoitteeksi innovaatiostrategiassaan infrastruktuurin rakentamisen ja valmistautumisen laaja-alaiseen ei fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen käyttöönottoon. Tshekissä sähköautojen ja samalla myös akkuteollisuuden veturina tulee todennäköisesti olemaan Skoda, joka on ilmoittanut valmistavansa täysin akkusähköllä toimivan auton vuonna 2020 ja laajentavansa viiteen automalliin vuonna 2025. Lisäksi Skodan Mlada Boleslavin tehtaalla olisi tarkoitus valmistaa suurin osa Volkswagen-konsernin hybridiautojen sähkökomponenteista vielä vuoden 2019 aikana. Yritysten lisäksi akkusektorilla tarvitaan raaka-aineita. Tshekin Cinovecissa sijaitsee Euroopan suurin litium-esiintymä.

Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani ja läheisyytensä ja arvoketjunsa ansiosta luonnollinen markkina suomalaisyrityksille. Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt Saksan talousnäkymiä. Inflaatio, energiakriisi sekä jatkuvat toimitusketjuongelmat ja työvoimapula haittaavat taloutta. Epävarmuuksista huolimatta Saksan liittohallitus pitää kiinni tavoitteesta uudistaa maan talous kohti ilmastoneutraaliutta 2045 mennessä. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja infrastruktuuriin panostetaan, ja erityisesti energiasektori on murroksessa. Suomalaisyrityksillä on hyvät edellytykset menestyä Saksan markkinoilla. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista ja digitalisaatiota tukeville ratkaisuille eri aloilla.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seuraukset heikensivät kevään aikana selkeästi Saksan talouden kokonaisnäkymiä ja kasvuennusteet lähes puolittuivat, vaikka kotimainen kysyntä pitikin talouskasvua alkuvuonna niukasti plussan puolella. Liittohallitus odotti huhtikuun ennusteessaan vuodelle 2022 2,2%:n ja Saksan keskuspankki kesäkuun ennusteessaan 1,9%:n BKT-kasvua. Edellisvuonna talouskasvu oli 2,7%. Yritysjohtajien tunnelmia mittaava Ifo-indeksi saavutti elokuussa matalimman lukeman (88,5) sitten kesäkuun 2020.

Opettajien jatkokoulutuksen heikko tilanne nousi Saksassa keskusteluun koronapandemian etäopetusloikan myötä. Saksassa havahduttiin siihen, että koulujen digitaalinen infrastruktuuri ja opettajien digitaaliset taidot ovat paikoin erittäin puutteellisia. Infraa parannetaan jo julkisella rahoituksella; opettajien jatkokoulutus on mahdollinen seuraava kehityskohde.

Tämä raportti kertoo Saksan koulujen digiloikasta etäopetukseen pandemia-aikana, digitaalista opetusta hankaloittavasta tiukasta tietosuojapolitiikasta ja liittovaltion mittavasta investointipaketista koulujen digitalisaatioon. Lisäksi raportti listaa koulutuksen digitalisaatioalan toimijoita ja edelläkävijäkouluja, jotka voisivat toimia suomalaisten koulutusviejien pilottikumppaneina Saksassa.

Tämä raportti esittelee koulutusviennin kannalta perustavanlaatuista tietoa Saksan koulutusjärjestelmän rakenteesta, koulutuspolusta, koulutusalan toimijoista ja suurtapahtumista. Laajemmassa mittakaavassa koulutusvienti on Saksassa ennemmin maakuvatyötä kuin suurten kassavirtojen vienninedistämistä.

Koronakriisi on vauhdittanut Saksan rakenteellisia uudistuksia, ja maan uuden hallituksen tavoitteena on talouden perustavanlaatuinen transformaatio kohti ilmastoneutraaliutta. Digitaalinen ja vihreä siirtymä tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista tukeville ratkaisuille eri aloilla, ja myös digitalisaatio on kaikki sektorit läpileikkaava tavoite.

Saksa meni juuri ennen joululomien alkua uuteen lockdowniin tartuntalukujen kasvaessa edelleen. Saksan talous on selvinnyt vuodesta kuitenkin odotettua paremmin. Tälle vuodelle liittohallitus odottaa 5,5 % laskua, mutta ensi vuoden toiselle neljännekselle odotetaan jo huomattavaa kasvua. Loppuvuoden lockdownin vuoksi Saksan talous mennee kuitenkin vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa taantumaan.

Saksan elinkeinoelämä huolissaan marraskuun sulkutilan taloutta jakavista vaikutuksista; toisaalta talouden sektoreiden osasululla halutaan suojata kokonaistaloutta. Marraskuun lockdownin arvioidaan maksavan Saksan taloudelle reilut 19 mrd €. Liittohallitus on luvannut jälleen uuden tukipaketin vuoden toisen lockdownin taloudellisten vaikutusten pehmentämiseksi. Liikevaihtoon perustuva tuki yltää 10 mrd euroon.

Saksa allokoi 413,3 miljardia euroa ensi vuodelle etenkin talouden, työnantajien ja terveyssektorin tukemiseen. Budjetti on koronalisästä huolimatta jopa viidenneksen pienempi kuin tämän vuoden budjetti.

Saksan liittohallitus pääsi elokuun lopulla sopuun uusista talouden tukitoimista. Niillä pääosin pidennettiin jo sovittujen tukitoimien määräaikoja: osa-aikatyörahaa korotetaan ja sen käyttöä pidennetään vuodella vuoden 2021 loppuun. Yrityksille annettiin myös vuoden loppuun saakka aikaa ilmoittaa maksukyvyttömyydestään. Yrityksille suunnattua tukiohjelmaa pidennettiin syyskuusta vuoden loppuun. Perheitä tuetaan ylimääräisillä palkallisilla sairaspäivillä.

Saksan taloudellisia kriisitoimia kuvataan "suureksi singoksi". Valtion takaus yritysten lainoille on rajaton ja suoria tukia myönnetään nopeasti ja epäbyrokraattisesti. Talousennusteita leimaa epävarmuus, merkittävin muuttuja on sulkutoimenpiteiden kesto. Melko optimistisillakin olettamilla BKT:n arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 5 prosenttia. Autoteollisuuden tilaukset, tuotanto ja vienti ovat laskeneet noin kolmanneksen edellisvuodesta. Tuotantoa käynnistellään nyt varovasti uudelleen. Kriisi voi luoda myös uusia mahdollisuuksia; korona voi siirtää tuotantoketjuja lähemmäksi kotimaata ja pakottaa Saksan kauan kaipailtuun digiloikkaan.

Saksassa juhlittiin vuoden lopussa Berliinin muurin murtumisen 30-vuotispäivää ja reflektoitiin voimakkaasti kansan yhtenäisyyden tilaa. Jakolinja idän ja lännen välillä on edelleen todellinen. Itäsaksalaisista vain kolmannes pitää jälleenyhdistymistä onnistuneena ja lähes puolet identifioituu edelleen ensisijaisesti itäsaksalaiseksi, "ossiksi".

Saksan BKT supistui lievästi vuoden toisella neljänneksellä, tekninen taantuma vältettiin täpärästi kasvun ollessa kolmannella neljänneksellä positiivinen (0.1 %). Työttymyys on silti ennätysmatalalla, alle 5 % ja monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Tosin matalapalkkaisten ja osatyöllisten osuus on suuri. Myös alueellisia eroja on; lännessä talous on edelleen itäosavaltioita vahvempi.

Tanskan tavoitteena on olla maailman johtava kasvisruoan ja vihreiden proteiinien tuottaja – ja nyt tavoitteen toteutuminen näyttäisi olevan hieman lähempänä. Tanskan ruoka-, maatalous- ja kalastusministeriö julkaisi lokakuussa 2023 maailman ensimmäisen kansallisen toimintasuunnitelman kasvipohjaisille elintarvikkeille.

Tanskalla on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin talous – Ruotsin ja Norjan jälkeen. Maa on vauras ja yksi maailman vakaimmista valtioista sekä poliittisesti että taloudellisesti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Tanskan merkitys Suomen viennille on kasvanut. Tanska on Suomelle 13. tärkein vientimarkkina ja sen osuus Suomen viennistä oli 2,19 % vuonna 2022.

Tanskan hallitus julkaisi maanantaina 9.10.2023 aloitteen, jonka tavoitteena on nelinkertaistaa aurinkoenergian ja maatuulivoiman tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tuottaa 50 miljardia kilowattituntia sähköä vuodessa. Tähän pyritään rakentamalla lisää energiapuistoja. Tanskassa on jo tunnistettu 32 aluetta, joille energiapuistojen rakentaminen olisi mahdollista

Tanskan talousministeriön toukokuussa julkaisemassa katsauksessa ennakoidaan pehmeää laskua Tanskan taloudelle. Talouskriisi on onnistuttu välttämään ja näkymät ovat parantuneet verrattuna talvella julkaistuihin ennusteisiin. Tanskan BKT:n ennakoidaan kasvavan 0,6 prosenttia ja inflaation odotetaan laskevan 4,3 prosenttiin vuonna 2023.

Tanskan ilmastotavoitteiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä on epävarmaa, totesi kansallisia ilmastotoimia arvioiva riippumaton asiantuntijaryhmä helmikuussa. Myöskään EU:n linjaukset tarvittavista päästöleikkauksista eivät nykytason ilmastotoimien avulla tule toteutumaan. Tanskassa pyritään kuitenkin edelleen vahvasti sovittuihin tavoitteisiin - tanskalaiseen tapaan vihreän siirtymän valtavaa vientipotentiaalia unohtamatta. Tanskan hallitus satsaa vahvasti hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan päästöjen leikkaamisessa.

Tanskan talouden lähtökohdat ovat hyvät vuoden 2023 alussa: työllisyys on ennätyskorkealla, kotitalouksille on kertynyt säästöjä ja julkinen talous on terveellä ja vakaalla pohjalla. Tanskan vaihtotaseen ylijäämä viime vuonna oli 350 miljardia kruunua (47 mrd. euroa). Suomen tavaraviennin arvo Tanskaan kasvoi 19 % vuonna 2022. Tanska tarjoaa suomalaisyrityksille mielenkiintoisia mahdollisuuksia monilla eri aloilla. Lähimarkkina voi toimia myös ponnahduslautana Eurooppaan tai muualle maailmaan.

Tanskan uuden laajapohjaisen hallituksen fokus energiapolitiikassa on jo sovittujen tavoitteiden tehokkaassa toimeenpanossa uusien aloitteiden sijaan. Hallitusohjelmaan sisältyviä energialinjauksia voidaan kuvailla vihreän siirtymän ”turbovaihteeksi”. Tuulivoima- ja aurinkoenergiapuistojen, sekä sähkökaapeli- ja kaukolämpöputki-infrastruktuurin rakentamisessa on hallituksen mukaan edettävä paljon suunniteltua nopeammin.

Viime vuonna Tanskan julkinen talous ehti jo palautua korona-pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 pysähdytti talouskasvun myös Tanskassa. Teollisuuden, hallituksen ja yritysten painopistealoja ovat vihreä siirtymä, ilmastotoimet, digitalisaatio ja terveysteknologia. Pitkällä aikavälillä talouden kasvua tulevat vauhdittamaan mittavat infrastruktuurihankkeet. Merituulivoiman tuotanto kaksinkertaistuu. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia löytyy voimatalouden, cleantechin, meriteollisuuden, ICT:n, terveyssektorin, rakennusteollisuuden ja palvelusektorin aloilla.

Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa on Tanskassa korkeammalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Tämä koskee etenkin life sciences–sektoria, joka on Tanskan ulkomaanviennin merkittävin osa-alue merikuljetusten ohella. Life sciences-alan osuus elinkeinoelämän kokonaisinvestoinneista TKI-toimintaan on lähes 40 prosenttia tai 16 miljardia kruunua (n. 2,1 mrd. euroa). Kaksi kolmasosaa kaikesta Tanskassa tehtävästä tutkimuksesta tapahtuu yksityisissä yrityksissä.

Tanska, Saksa, Alankomaat ja Belgia allekirjoittivat 18.5.2022 yhteisjulistuksen, jonka tavoitteena on lisätä Pohjanmeren merituulivoimatuotannon kapasiteettia 65 GW:iin vuoteen 2030 mennessä ja 150 GW:iin vuoteen 2050 mennessä.

Tanskan talous on ollut koronapandemian jälkeen vahvassa noususuhdanteessa. Valtionvelka on alhaisella tasolla ja työttömyys alhaisin 13 vuoteen. Maailmanlaajuiset toimitusongelmat ja korkeaa inflaatio luovat kuitenkin epävarmuutta. Yritysten kasvua on jo pitkään hillinnyt pula työvoimasta, materiaaleista ja raaka-aineista. Ukrainan sota tulee vaikuttamaan Tanskan talouskehitykseen muun muassa nousevien energianhintojen kautta.

Tanskan hallitus ja parlamentin enemmistö ovat laatineet sopimuksen vedyn ja vihreiden polttoaineiden kehittämisestä ja edistämisestä. Power-to-X-teknologian kehittäminen on Tanskalle tärkeä prioriteetti sekä ilmastotavoitteiden että energiariippumattomuuden saavuttamiseksi.