Edustustojen raportit maittain

Maailmantalouden epävakaisuudesta huolimatta Arabiemiirikuntien (UAE) talous osoitti jälleen merkittävää suorituskykyä vuonna 2023, ja talouden kasvun ennustetaan jatkuvan vahvana 2024. Korkealla pysynyt öljyn hinta vetää taloutta, mutta öljysektorin ulkopuolinen talous osallistuu kasvuun yhä vahvemmin. Vahvistuneen teollisen tuotannon, kotimaisen kysynnän, kasvaneen turismin sekä mm. kiinteistö- ja kuljetussektoreiden voimakkaan kehityksen kautta öljyn ulkopuolisesta taloudesta on muodostunut tärkeä talouden pilari, jonka kasvun odotetaan vuonna 2023 asettuvan 4,5 prosenttiin. Maailmanpankki ennustaa vuoden 2023 BKT-kasvun asettuvan 3,4 prosenttiin ja vuodelle 2024 odotetaan 3,7 prosentin kasvua.

Arabiemiirikunnat (UAE) on yksi harvoista maista maailmassa, jonka taloudella menee loppuvuodesta 2022 yksiselitteisen hyvin ja kasvun ennustetaan jatkuvan 2023 vahvana. Maailmanpankin ennusteen mukaan öljyvetoisen BKT-kasvun odotetaan asettuvan vuonna 2022 5,9 prosentin tasolle ja maltillistuvan 4,2 prosenttiin vuonna 2023. Venäjän hyökkäyksen vuoksi poikkeuksellisen korkealla pysytellyt öljyn hinta vetää taloutta, mutta myös kasvu öljysektorin ulkopuolella on vahvaa mm. turismivirtojen nousun ansiosta.

Arabiemiirikuntien (UAE) talous on kääntynyt vuonna 2021 maltilliseen kasvuun. Vuoden loppua kohti vahvistunutta kehitystä edesauttoivat maan ripeät koronatoimet, rakenteelliset toimet sekä turismin palautuminen. Nämä ovat öljyn hinnan elpymisen lisäksi edesauttaneet maan talouden toipumista vuoden 2020 koronapandemian ja alhaisten öljyhintojen aiheuttamasta tuplashokista. UAE:n keskuspankin ennusteen mukaan BKT-kasvun odotetaan tuplaantuvan vuonna 2022. Arabiemiirikunnat jatkaa kunnianhimoisia toimia halutessaan olla koronakriisin jälkeen maailman nopeimmin toipuva talous, ja pidemmällä aikavälillä vakain ja monipuolisin talous. Arabiemiirikuntien uudistuksien keskeisiä ajureita ovat pyrkimys talouden monipuolistamiseen, vastaaminen ilmastonmuutokseen, huoltovarmuuden parantaminen ja kansainvälisten yritysinvestointien sekä osaajien houkuttelu maahan.

Arabiemiirikunnat ohjasi koulutukseen ja tutkimukseen julkisella puolella liittovaltion tämän vuoden budjetista AED 10,4 mrd (EUR 2,4 mrd). Maa tavoittelee ensiluokkaista koulutusjärjestelmää. Maassa on varsin suuri hajonta oppilaiden ja koulujen oppimistuloksissa. Julkiset koulut toimivat opetusministeriön alaisuudessa. Yksityiset koulut vastaavat 75% perusopetuksesta (K12), määrä on viime vuosina kasvanut. Myös julkisia kouluja yksityistetään PPP-mallien avulla. Sukupuolten segregaatiota on purettu myös julkisissa kouluissa. Vierastyöntekijöiden lasten koulutuksen maksaa joko vanhemmat tai vanhempien työnantajat. Opettajien ammattitaito ja koulutustausta vaihtelee - maa on ottamassa käyttöön opetusalan toimijoiden lisenssointijärjestelmän. Maan kansallinen korkeakoulustrategia 2030 pyrkii vahvistamaan maan korkeakoulutuksen normeja. Arabiemiirikunnat tähtäävät koulutuksen KV-strategiassaan maailman johtavaksi TNE-keskukseksi. Maa haluaa profiloitua vahvasti tietoyhteiskuntana ja on valmis investoimaan avainaloihin merkittävästikin.

Valtavalla vauhdilla kehittynyt Arabiemiirikunnat (UAE) tunnetaan öljy- ja kaasuvarojensa lisäksi kaupan, rahoitusalan, turismin ja logistiikan alueellisena keskuksena. Maailman 29. suurimman talouden kasvuennusteet olivat lupaavat, kunnes koronaviruspandemian ja siihen liittyneen öljyn hinnan laskun tuplashokki mullisti talouden. Dubain maailmannäyttelyä jouduttiin siirtämään vuodella ja hiilivetysektorin ohella kriisi iski kipeästi monille maalle tärkeille aloille. Maan odotetaan kuitenkin säilyvän alueen houkuttelevimpana liiketoiminnan keskuksena ja investointikohteena ja vuodelle 2021 odotetaan maltillista kasvua. Tilanne on sysännyt maan vauhdittamaan talouden rakenteen monipuolistamispyrkimyksiä. UAE on varteenotettava markkina suomalaisyrityksille, mutta kilpailu on kovaa ja menestyminen edellyttää ajallista ja taloudellista panostusta sekä oikeita yhteistyökumppaneita. Dubain maailmannäyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä suomalaisosaamista ja luoda yhteyksiä.

Arabiemiirikunnat investoi tulevina vuosina mittavasti taloutensa monipuolistamiseen saavuttaakseen kunnianhimoiset tavoitteensa koronakriisistä toipumiseksi ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Lupaavimmat sektorit ovat terveys, kiertotalous ja älykkäät energiaratkaisut, älykäs liikkuvuus (satamat ja laivat) ja koulutus sekä digitalisaatio. Näillä aloilla Team Finland -työllä rakennetaan ekosysteemeitä ja luodaan kysyntää suomalaisia ratkaisuja kohtaan. Dubaissa 2021-2022 järjestettävä Expo 2020 –maailmannäyttely tarjoaa Suomelle ja suomalaisyrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä osaamistamme ja toimii alustana yhteyksien luomiselle Gulfin alueen elinkeinoelämän toimijoihin.

Valtavalla vauhdilla kehittynyt, vuonna 2021 itsenäisyytensä 50-vuotistaivalta juhlistava Arabiemiirikunnat tunnetaan öljy- ja kaasuvarojensa lisäksi kaupan, rahoitusalan, turismin ja logistiikan alueellisena keskuksena.

Afganistan on hauras valtio ja sotatoimialue. Turvallisuustilanne on heikko ja poliittinen tilanne vaikeasti ennustettava. Liiketoimintaympäristön haasteet ovat moninaiset, ml. korruptio. Nykytilanne ei salli laajamittaisia yksityisiä investointeja eikä normaalia kaupallista toimintaa, vaikka potentiaalia olisi mm. kaivosteollisuudessa, energia-alalla sekä mobiili- ja ympäristöteknologiassa. Kansainvälisten rahoituslaitosten sekä järjestöjen (mm. Maailmanpankki, YK) rahoittamat hankkeet kilpailutuksineen tarjoavat merkittävimpiä ja vähiten riskialttiita mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kansainvälisissä hankinnoissa korostuvat turvallisuussektori, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja jälleenrakennus.

Namibian talous kasvaa 3-4 prosentin tasolla turismin ja palvelualan kasvun sekä mineraalien korkean maailmanmarkkinahinnan ansiosta. Namibialla on kunnianhimoiset tavoitteet luoda työpaikkoja monipuolistamalla taloutta ja tuotantoa, kehittämällä arvoketjuja ja edistämällä yksityisen sektorin investointeja. Toimien keskiössä on talouden rakenneuudistuksia sekä interventioita avainsektoreille kuten vihreään energiaan, luonnonvarojen hallintaan ja maatalouteen. Team Finland toiminnan painopistealueina jatkavat uusiutuva energia ja kestävä kaivostoiminta, jotka tarjoavat kasvavassa määrin mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle. Uutena toimialana vuonna 2024 mukana on kiertotalous, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia luoda uusia toimintatapoja, työpaikkoja ja yritystoimintaa. Koulutusyhteistyö jatkuu läpileikkaavana yhteistyömuotona suomalaisten korkeakoulujen tiiviin ja vilkkaan yhteistyön ansiosta namibialaisten vastinpariensa kanssa.

Angolassa eletään murroksen aikaa: maa on avautumassa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Angolan johtoon valittiin vuonna 2017 uudistusmielinen João Lourenço edellisen presidentin oltua vallassa 38 vuotta. Presidentti Lourenço pyrkii avaamaan taloutta ja vahvistamaan kansainvälisiä suhteita painottaen taloudellisen diplomatian ja ulkomaisten investointien merkitystä. Suomi haluaa edistää maidemme välisiä kaupallistaloudellisia suhteita.

Argentiinalla on tärkeä rooli maailman elintarvikehuollon turvaamisessa. Argentiinan maatalous voisi potentiaalisesti ruokkia yli 450 miljoonaa ihmistä. Argentiinan maataloussektorilla tarvitaan innovaatioita, joissa suomalaisilla on osaamista ja tarjontaa.

Argentiina on osallistunut aktiivisesti avaruusalan toimintaan pääasiassa kansallisen avaruuskomission (Comisión Nacional de Actividades Espaciales, CONAE) kautta. Argentiina on keskittynyt sekä siviili- että tieteellisiin avaruushankkeisiin. Edullisten pienten satelliittien kehitys on tuonut satelliittiteknologian kustannuksia merkittävästi alas ja mahdollistanut pienempien kaupallisten toimijoiden tulon bisnekseen. Viestinnän lisäksi havainnointi on noussut yhä merkittävämmäksi. Avaruusteknologia on noussut Suomen ja Argentiinan uudeksi yhteistyöalueeksi.

Etelä-Amerikka tunnetaan monipuolisesta luonnostaan sekä luonnonrikkauksistaan, mutta tällä hetkellä maanosaa pidetään yhtenä houkuttelevimmista sijainneista vetytalouden kehittämiselle. Mantereen eteläinen alue on sopiva vihreän vedyn tuottajille, sillä Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn alueella tuotetaan jo nyt valtava määrä puhdasta energiaa. Lisäpotentiaalia uusiutuvan energian tuotannolle on erityisesti Argentiinassa tuulivoiman sekä aurinkoenergian suhteen. Vettä on myös runsaasti saatavilla näiden kolmen maan alueella, niin makeaa vettä kuin myös merivettä, joten edellytykset vihreän vedyn tuotannolle eteläisessä Etelä-Amerikassa ovat otolliset.

Argentiinan epävakaa taloustilanne jatkuu, vaikka talous lähtikin kasvuun pitkän pandemia-ajan jälkeen. Monia argentiinalaisia yrityksiä kiinnostaa suomalainen teknologiaosaaminen. Käytännössä maan asettamat tuonnin ja ulkomaanmaksujen rajoitukset rajoittavat liiketoimintamahdollisuuksia. Tietyillä strategisilla aloilla edellytykset ovat kuitenkin paremmat.

Argentiina on syvässä talouslamassa, jota Covid-19 -kriisi on pahentanut. Sen tulisi panostaa markkinoiden luottamuksen palauttamiseen paitsi makrotalouden ja rahapolitiikan keinoin, myös helpottamalla investointeja ja tehostamalla vientiä. Tähän se tarvitsee teollisuustuotantonsa uudistamista ja maataloustuotantonsa rohkaisemista investointeihin ja vientiin. Tarpeita on erityisesti infrastruktuurin parantamisessa, digitalisaatiossa ja telekommunikaatiossa, samoin kiertotaloudessa ja energiasektorilla.

Vuonna 2023 Itävallan BKT oli 477 Mrd. euroa (Suomen 278 Mrd. e). Reaalinen BKT asukasta kohti oli 37 460 euroa (Suomessa 36 990 e). Asukkaita Itävallassa on reilut 9 miljoonaa.

Yli yhdeksän miljoonaa asukasta, pääkaupunki Wien kaksimiljoonaisine asukkaineen Euroopan unionin jäsenmaiden pääkaupungeista viidenneksi suurin, yhdeksän erilaista osavaltiota ja lähes 600 000 yritystä. 

Itävallan talous painuu tänä vuonna lievään taantumaan. Ensi vuodelle odotetaan maltillista kasvua.

Itävalta on vaativa markkina-alue. Se on usealla alalla, kuten metsäteollisuudessa, Suomen kilpailija. Itävallan yrityskenttä koostuu pääosin pk-sektorista. Suomalaisten yritysten on hyvä valmistautua huolellisesti hakeutuessaan Itävaltaan. Maalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut uusia haasteita Itävallan yhteiskunnalle. Itävallan energia-, digitalisaatio- ja ilmastohankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia Suomelle. Wienissä toimii YK:n alaisia erityisjärjestöjä, joista erityisesti UNIDO/YK:n teollistamisjärjestö sekä kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ovat kiinnostavia suomalaisten yritysten kannalta.

Itävalta on vaativa markkina-alue. Se on usealla alalla, esim. metsäteollisuudessa, Suomen kilpailija. Itävallan yrityskenttä koostuu pääosin pk-sektorista. Suomalaisten yritysten on hyvä valmistautua huolellisesti hakeutuessaan Itävaltaan. Maalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Itävallan energia-, digitalisaatio- ja ilmastohankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia Suomelle. Wienissä toimii myös YK:n alaisia erityisjärjestöjä, joista erityisesti UNIDO/YK:n teollistamisjärjestö sekä YK:n alainen kansainvälinen atomienergia järjestö IAEA ovat kiinnostavia suomalaisten yritysten kannalta.

Itävalta vannoo kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan ekonomian ja ekologian yhdistelmään: 46 % varoista osoitetaan vihreään siirtymään, 41 % digitalisointihankkeisiin. Suunnitelma ylittää selkeästi EU:n vaatimukset ilmastonsuojelusta (tavoitetaso 37 %) ja digitalisoinnista (tavoitetaso 20 %).

Väestön ikääntyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maaseudun väestön väheneminen ja siten myös puute terveysalan ammattilaisista asettavat haasteita terveydenhoitojärjestelmälle myös Itävallassa. Perinteiset rajat terveyslaitosten, terveydenhuoltoalan ja sosiaalitoimen välillä hämärtyvät. Uudet teknologiat tukevat ennaltaehkäisyn tarvetta ja parantavat kommunikaatiota terveyshoitoalan henkilökunnan välillä.

Itävalta on vaativa markkina-alue. Se on usealla alalla kuten metsäteollisuudessa, Suomen kilpailija. Itävallan yrityskenttä koostuu pääosin pk-sektorista. Suomalaisten yritysten on hyvä valmistautua huolellisesti hakeutuessaan Itävaltaan. EU:n elpymispaketti sekä Itävallan energia-, digitalisaatio- ja ilmastohankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia Suomelle. Wienissä toimii myös YK:n alaisia erityisjärjestöjä, joista erityisesti UNIDO/YK:n teollistamisjärjestö on kiinnostava suomalaisten yritysten kannalta.

Alppimaan taloudella menee hyvin, joskin digitalisaatio odottaa vielä tekijäänsä. Vienti kasvaa ja vihreä Wien houkuttelee start up-yrityksiä.

Väestön ikääntyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maaseudun väestön väheneminen ja siten myös puute terveysalan ammattilaisista asettavat haasteita terveydenhoitojärjestelmälle myös Itävallassa.

Australia on maailman 14. suurin talous (25,9 milj. as.). Globaalista talousturbulenssista huolimatta Australian talouden ennakoidaan kasvavan 1,7% vuonna 2024 ja inflaation taittuvan alle neljän prosentin. Australia on maana monin tavoin verrattavissa Pohjoismaihin, mm. elintason, turvallisuuden, terveydenhoidon, korkea koulutustason ja selkeän sääntely-ympäristön osalta. Suomalaisille tuotteille, teknologioille ja palvelukonsepteille on vahvaa kysyntää. Australia rakentaa juuri nyt merkittäviä kumppanuuksia liittyen mm. vedyn hyödyntämiseen energiataloudessa, kyberturvallisuudessa ja kaivosalalla. 

Australia on maailman 12. suurin talous (25,4 milj. as.). Sen osuus maailmankaupasta on 1.7%. Globaalista taantumariskistä huolimatta Australian talouden ennakoidaan kasvavan lähes 2% vuonna 2023 ja inflaation taittuvan alle 5% vuoden aikana. Australia on maana monin tavoin verrattavissa Pohjoismaihin, mm. elintason, turvallisuuden, terveydenhoidon, korkea koulutustason ja selkeän sääntely-ympäristön osalta. Suomalaisille tuotteille, teknologioille ja palvelukonsepteille on vahvaa kysyntää. Australia rakentaa juuri nyt merkittäviä kumppanuuksia liittyen mm. vedyn hyödyntämiseen energiataloudessa, kyberturvallisuudessa ja kaivosalalla.

Australia on maailman 12. suurin talous (25 milj. as.). Sen osuus maailmankaupasta on 1.7%. Australia on monin tavoin verrattavissa Pohjoismaihin: elintaso, turvallisuus, terveydenhoito, julkinen liikenne, korkea koulutustaso ja tiukka normisto. Suomalaisille tuotteille, teknologioille ja palvelukonsepteille on kysyntää. Tärkeimmät kasvutoimialat ovat valmistava teollisuus, mineraalit ja energia sekä digitaaliset palvelut, elintarvike- ja terveysala. Australia rakentaa juuri nyt merkittäviä kumppanuuksia vedyn hyödyntämiseen energiataloudessa, kyberturvallisuudessa ja kaivosalalla.

Uusi-Seelanti otti ripeästi tiukat toimet käyttöön koronan leviämisen estämiseksi alkuvuodesta 2020. Ns. ensimmäisestä aallosta maa selvisikin hyvin ja nopealla aikataululla. Elokuussa Aucklandissa uudet tartuntatapaukset aiheuttivat jälleen kuitenkin huolta ja maan hätätason noston, mutta tästäkin toivuttiin. Bruttokansantuote on ollut laskussa ja kaikki kaupanalat kärsivät, mutta työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla. Vapaakauppaneuvotteluja jatketaan usealla rintamalla, ja vahvan taloutensa vuoksi Uusi-Seelanti on hyvin asemoitunut selviämään koronan aiheuttamista haasteista.

Koronavirus on mullistanut maailman vuonna 2020 monella tapaa. Vaikutukset etenkin talouteen ovat olleet ennennäkemättömät. Ripeiden ja kohtuullisen onnistuneiden koronaviruksen vastaisten toimien ja lukuisten talouden tukipakettien vuoksi Australian tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi kuin useiden muiden maiden. Maan talouden elpymisen uskotaan myös tapahtuvan suhteellisen nopeasti ja taloudellisten pitkäaikaisvaikutusten olevan verrattain kohtuullisia maailman tilanteen huomioon ottaen. Heinäkuussa Victorian osavaltiossa leviämään lähtenyt korona voi kuitenkin muuttaa tilannetta.

Australian taloudellinen tilanne on verrattain tasainen. Loppuvuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 maastopalot ja maailmalla leviävä koronavirus ovat kuitenkin aiheuttaneet haasteita. Palojen jälkeinen uudelleenrakentaminen tarjoaa silti myös uusia liikemahdollisuuksia, ja etenkin uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut ovat erityisen mielenkiintoisia suomalaisyrityksille. Australia on edelleen erinomainen markkina ja monipuolinen liiketoimintaympäristö.

Pitkän kasvukauden jälkeen Australian talous alkaa näyttää hidastumisen merkkejä, mihin liittovaltion hallinto on reagoinut välittömästi toimilla kulutuksen piristämiseksi. Hiileen painottunut energiasektori sähkönjakeluongelmineen on nostanut kysyntää uudistuvista ja älykkäistä ratkaisuista. Suomen ja Australian välinen kauppa ja matkailu ovat kasvussa, ja Australian markkina tarjoaa jatkossakin erinomaisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille etenkin energiatehokkaiden ja älykkäiden innovaatioiden saralla.

Suurlähettiläs Kalle Kankaanpään maakatsaus Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan markkinoille 2024.

Kesällä 10-vuotista EU-taivalta juhlistava Kroatia saavutti 1.1.2023 pitkän aikavälin tavoitteensa liittyen sekä Schengen- että euroalueeseen. Rajaton matkustaminen ja euron käyttöönotto helpottavat kaupankäyntiä entisestään jalkapallon suurvallaksi nousseen Kroatian kanssa. Eurooppa-neuvoston päätöksellä Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovinasta tuli EU-ehdokasmaa joulukuussa 2022. Ehdokasmaastatuksen ansiosta Bosnia-Hertsegovina saa EU:lta merkittävää rahoitusta jäsenyystavoitteen toteuttamiseksi – myös kansainvälistä projektirahoitusta on kiitettävästi tarjolla.

Bosnia-Hertsegovinan (BiH) energiariippuvuus on suhteellisen vähäistä, ja maa on Länsi-Balkanin maista ainoa sähkön nettoviejä. Hiilivoima on maan energiantuotannon kulmakivi. Kaasun suhteen BiH on täysin riippuvainen Venäjästä, joskin kaasun kulutus maassa on melko vähäistä. Öljyä BiH tuo Kroatian kautta. Uusiutuvan energian suhteen BiH:ssa on keskitytty vesivoiman rakentamiseen, tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen on vielä vähäistä. Puun polttaminen on yleinen kotitalouksien lämmittämisen muoto.

Terveysteknologia, kiertotalousajattelua tukevat jäte- ja energiaratkaisut, vihreä ja digitaalinen talous, liikenne, Smart City –konsepti sekä energiatehokas korjausrakentaminen ovat aloja, joiden kautta suomalaisyritykset voivat päästä mukaan vuonna 2013 EU:n jäseneksi liittyneen Kroatian talouden kunnostustalkoisiin. Kroatian naapurimaa Bosnia-Hertsegovina, vaikkei unionin jäsen olekaan, saa kohdennettua rahoitustukea EU-rahastoista ja monista muista kansainvälisistä lähteistä. Bosnia-Hertsegovina on Kroatian ja Suomen tavoin luonnonvaroiltaan rikas, mutta ilman laatu on ongelma energia-, kaivos- ja metalliteollisuuden johdosta. Puhtaan teknologian toimittaja löytää paikkansa alueen markkinoilta.

Kroatia on uudistanut vuodelta 2009 peräisin olevan energiastrategiansa. Ilmastopolitiikkaa ei kuitenkaan ole integroitu tämänhetkisen EU-puheenjohtajamaan energialinjauksiin. Seuraavan 10 vuoden aikana Kroatia aikoo panostaa uusiutuvaan energiaan: maahan halutaan erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiainvestointeja. Samalla kansallinen sähköyhtiö HEP aikoo modernisoida vanhoja vesivoimaloita.

Lähes 170 miljoonan asukkaan Bangladeshin talouskasvu (noin 6 % vuonna 2022) kuuluu alueen nopeimpiin ja kasvu jatkuu suurten infrastruktuurihankkeiden edetessä. Tänä vuonna käyttöön otettu Padma-joen ylittävä silta parantaa yhteyksiä merkittävästi, minkä arvioidaan nostavan maan talouskasvua jopa prosentilla lähivuosina. Matala palkkataso ja runsas työvoima houkuttelevat länsimaisia yrityksiä kasvavassa määrin Bangladeshiin ja maa tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille. Esimerkiksi energia-ala, smart cities ja smart ports -ratkaisut sekä koulutus-, terveys- ja viestintäteknologiat kiinnostavat Bangladeshissa. Oheinen muistio sisältää yritysvastuutietoa Bangladeshiin tähtääville suomalaisyrityksille.

Bangladesh on nousemassa YK:n vähiten kehittyneiden maiden luokituksesta vuonna 2026, minkä uskotaan lisäävän jo nyt kaupallista aktiviteettiä ja vientipotentiaalia myös suomalaisten yritysten kannalta. Bangladeshissa on vientipotentiaalia suomalaisyritysten telecom, energia-, satama- ja muille infrastruktuuriratkaisuille sekä palveluviennille. Bangladeshin uusi 5G strategia tulee lisäämään tietoliikennekapasiteetin tarvetta ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen luo mahdollisuuksia suomalaisille alan toimijoille PK-yritykset mukaan lukien. Bangladesh panostaa viennin kasvuun ja tulevat satamien laajennus- sekä uudisrakentamishankkeet ovat maan tärkeimpiä julkisen sektorin urakoita. LNG-infrastruktuuri ja voimalaitokset ovat keskeisimpiä energiasektorin investointihankkeita.

Bangladeshissa on vientipotentiaalia suomalaisyritysten energia-, satama- ja muille infrastruktuuriratkaisuille sekä palveluviennille. Lisäksi maan tietoliikennekapasiteetin ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen luo mahdollisuuksia suomalaisille alan toimijoille, ml. PK-yritykset. Chittagongin satama ja asevoimien hankinnat ovat näistä tärkeimmät julkiset urakat. LNG-infrastruktuuri ja voimalaitokset taas keskeisimpiä yksityisiä investointihankkeita.

Data centers in Belgium can provide interesting opportunities.

Belgian tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta merkittävästi ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Belgia pyrkii kasvattamaan merituulivoimakapasiteettinsa kahdeksaan gigawattiin. Pohjanmerelle sijoittuva energiasaari on 45 kilometrin päässä rannikolta, ja se on kooltaan kuusi hehtaaria. Saaren rakennustyöt ovat alkaneet, ja ensimmäiset tuuliturbiinit on määrä ottaa käyttöön vuonna 2028.

Belgian talouden ennustetaan kasvavan noin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Samalla kuitenkin myös valtion velka kasvaa valtion budjetin ollessa alijäämäinen. Belgian inflaatio oli viime vuonna selvästi alempi kuin EU-maissa keskimäärin, mutta sen odotetaan tänä vuonna hieman nousevan. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän noin 5,5 prosentissa ja yksityisen kulutuksen jatkuvan vahvana. Belgian vienti ja tuonti keskittyvät edelleen voimakkaasti EU-alueelle Saksan, Ranskan ja Alankomaiden osuuden ollessa lähes puolet maan kokonaisviennistä. Belgia on Suomen kymmenen suurimman vientimaan joukossa, ja Suomen vienti Belgiaan on kasvanut yli 60 % viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Belgia on biolääketieteen ja -teollisuuden kärkimaita niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Belgian biolääkesektori on koko arvoketjun kattava ekosysteemi, jonka avulla Belgia on noussut maailman kolmanneksi suurimmaksi biolääkkeiden viejäksi.

Belgian pohjoisosassa Flanderissa sijaitsevat satamat ovat keskeisellä asemallaan täydellinen solmukohta Euroopan markkinoille: 60 % Euroopan ostovoimasta on 500 kilometrin säteellä Flanderista. Tärkeitä painopistealueita Belgian satamissa ovat digitalisaatio, teknologia, energiasiirtymä ja vihreä siirtymä.

Belgia kuuluu Suomen 10. Suurimman vientimarkkinan joukkoon, ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen maan merkitys kauppavaihdossamme on entisestään kasvanut.

Belgian pohjoisosassa sijaitseva dynaaminen Flanderin alue on maan talouden veturi. Alueen elinkeinoelämä on vahvasti vientiin suuntautunut ja sen osuus Belgian kokonaisviennistä on yli 80 %. Flanderi on tärkeä logistinen keskus. Satamatoiminta on merkittävää (Antwerpen). Flanderissa toimii myös useita isoja suomalaisyrityksiä, jotka ovat huomattavia työllistäjiä alueella.

Team Finland- ja vienninedistämistyö sekä suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistäminen Belgiassa ovat osoittautuneet haastaviksi.

Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Belgian markkinoille on haasteellista puuttellisen kysynnän ja tarjonnan vuoksi. Belgian hallituksen muodostamista koskevissa poliittisissa keskusteluissa potentiaalisia aloja voisivat olla energia, liikkuvuus ja digitalisaatio, mutta konkreettiset aloitteet hallitukselta edelleen puuttuvat. Puolitoista vuotta vaalien jälkeen muodostettu hallitus on edelleen niin tuore, ettei mitään kauaskantoisia teollisia investointisuunnitelmia ja -päätöksiä ole tehty.

Suomen vienti Bulgariaan on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Bulgariassa on kiinnostusta suomalaisten yritysten energiatehokkuus- ja ympäristöratkaisuja sekä innovaatio- ja koulutusyhteistyötä kohtaan. Bulgariassa on mahdollisuuksia myös suomalaiselle meriteollisuusosaamiselle. Bulgarian kansallisen elpymissuunnitelman investoinnit kohdistuvat mm. energiasektorin reformiin, energiatehokkuuteen, eri alojen digitalisaatioon, koulutukseen ja terveyssektorille. Suunnitelmassa on myös useita uudistuksia korruption kitkemiseksi ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Päätös Bulgarian Schengen-jäsenyydestä lento- ja vesirajoilla on tehty 31.3.2024 alkaen. Tavoitteena on euro-alueen jäsenyys 2025. Bulgariassa on järjestetty viidet parlamenttivaalit kahden vuoden sisällä, kesäkuussa aloittanut yhteistyöhallitus on vakauttanut maan tilannetta.

Vuoden kestäneen poliittisen käymistilan jälkeen joulukuussa 2021 nimitetyn hallituksen talouden prioriteetteja ovat innovaatiot, digitalisaatio sekä talouskasvun vihreät ratkaisut. Hallitus myös korostaa korruption kitkemistä ja oikeuslaitoksen uudistuksia. Vielä keskeneräinen kansallinen elpymissuunnitelma (6,2 mrd) kohdistaa rahoitusta mm. energiasektorille sekä eri alojen digitalisointihankkeisiin. Kiinnostus kierrätysjärjestelmiä ja kiertotalousratkaisuja kohtaan on kasvussa. Sosiaalisektorilla mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat opetussektorin reformi ja terveydenhuollon investoinnit.

EU:n elvytyspaketista saatavaa rahoitusta tullaan käyttämään yhteiskunnan eri sektoreiden IT-hankkeisiin ja digitalisointiin. Puhtaan ympäristöteknologian kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan. Koulutusviennin mahdollisuudet Bulgariaan kannattaisi selvittää tarkemmin.

Bahrainin BKT kasvoi 4,9 prosenttia vuonna 2022, mikä on korkein kasvuvauhti viimeiseen kymmeneen vuoteen. Poikkeuksellisen korkealla pysytellyt öljyn hinta on vetänyt taloutta, öljysektorin ulkopuolisen kasvun tuella. Kasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2023 2,9 prosenttiin. Bahrain pyrkii monipuolistamaan öljytuloista riippuvaista talouttaan, keventämään valtiontaloutensa alijäämää talouspoliittisten uudistusten avulla sekä houkuttelemaan kansainvälisiä yritysinvestointeja. Suomen ja Bahrainin välinen kauppa on ollut vaatimatonta. Bahrainin markkina on Gulfin maista pienin, mutta mahdollisuuksia yhteistyölle ja kaupan kasvattamiselle on. Maan strategiset tavoitteet ja alueet, joita pyritään kehittämään ovat lähellä suomalaisen osaamisen ja yritysten tarjoaman ydintä. Liiketoimintamahdollisuuksia nähdään löytyvän mm. vihreän siirtymän, jätehuollon kehittämisen, kiertotalouden, koulutuksen sekä ICT:n ja digitalisaation alueilla.

Bahrainin talouden ennustetaan kasvavan 2–2,5 prosentin vuosivauhtia 2019–2021, jonka jälkeen kasvuennusteet nousevat 3 prosentin tuntumaan. Kuningaskunnan talouden selkäranka muodostuu öljy- ja kaasutuloista. Mm. öljyn markkinahinnan kehityksen ja öljyntuotantokapasiteetin vahvistumi-sen odotetaan tukevan maata tavoitteissaan vähentää julkisen talouden alijäämää. Maa on toiveikas vuonna 2018 löydetyn Khalij al-Bahrainin öljy- ja kaasuesiintymän osalta. Bahrainin talouskehityksen haasteita ovat mm. valtiontalouden korkea velka-aste, riippuvuus öljy- ja kaasutuloista sekä maan sisäisten ja alueellisten jännitteiden vaikutus liiketoimintaympäristöön. Maa pyrkii monipuolistamaan öljy- ja kaasutuloista riippuvaista talouttaan sekä keventämään valtiontaloutensa alijäämää ja kehittämään liiketoimintaympäristöään talouspoliittisten uudistusten avulla. Mm. 5 prosentin arvonlisäveron käyttöönotto 2019 toi valtion kassaan lisätuloja, mutta monet säästötoimet ja uudistukset ovat edenneet hitaasti. Bahrainin odotetaan ottavan lisävelkaa sekä vastaanottamaan taloudellista apua kumppanimailtaan myös lähitulevaisuudessa. Suomen kauppa Bahrainin kanssa on vähäistä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan.

Bolivian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Talouspolitiikka Boliviassa jatkaa valtiojohtoista linjaansa. Luonnonvarat, kuten maakaasu ja mineraalit, ovat valtion omistuksessa ja valtion omistamat yrityksen muodostavat huomattavan osan maan taloudesta. Talouskasvua tuetaan julkisilla investoinneilla, mikä toisaalta syventää valtion velkaantumista.

Talouspolitiikka Boliviassa jatkaa valtiojohtoista linjaansa. Luonnonvarat, pääasiassa maakaasu ja mineraalit, ovat valtion omistuksessa ja valtion omistamat yrityksen muodostavat huomattavan osan valtion taloudesta. Vuodesta 2014 valtiontalouden kehitys on ollut negatiivinen, kun sekä julkisen talouden, että kauppataseen alijäämä on kasvanut.

Brasilia kuuluu maailman 10. suurimman tieteen ja innovaatioiden nettoinvestoijan joukkoon ja maa tuottaa 3,2 % koko maailman ja yli puolet Latinalaisen Amerikan tieteellisistä tuloksista. Brasilian TKI-investoinnit ovat n. 1,14 % BKT:sta (v. 2020) ja vuonna 2023 Brasilia nousi 49. sijalle Globaalissa innovaatioindeksissä (GII) LAK-alueen kärkeen. Brasilian hallitus on rakentanut uudelleen kansallista koulutus-, tiede- ja innovaatiorahoitusta historiallisen suurilla lisäbudjeteilla edellisten hallitusten määrärahaleikkauksien jälkeen.

Brasilian talous kasvoi viime vuonna 2,9%, erityisesti vahvan maatalousviennin siivittämänä. Hyvän kasvun myötä Brasilia nousi maailman 9. suurimmaksi kansantaloudeksi ja on suurempi kuin Kanada, Venäjä tai Etelä-Korea. IMF ennustaa, että Brasilia nousee maailman 8. suurimmaksi taloudeksi vuoteen 2026 mennessä.

Maailman suurimmaksi sanottu 5G taajuuksien huutokauppa Brasiliassa tapahtui vuoden 2021 lopulla. Sen jälkeen kaupallisten 5G verkkojen käyttöönoton nopeus on ylittänyt huutokauppaehdoissa asetetut tavoiteajat ja 5G-peiton kattavuus on ylittänyt kaikki Brasilian kansallisen telekommunikaatioviraston, Anatelin, asettamat tavoitteet.

Latinalaisen Amerikan suurvalta Brasilia on maailman suurimpia maita, mm. maailman 9. suurin talous. Se on myös mielenkiintoisimpia kehittyvien talouksien markkinoita suomalaisyrityksille. Brasilia on demokratia, oikeusvaltio ja markkinatalous. Yli 40 suomalaisyrityksellä on tytäryhtiö Brasiliassa sekä useammalla sadalla on maassa edustaja. Lisäksi brasilialaiset yritykset ovat yhä kiinnostuneempia investoimaan Suomeen, erityisesti teknologiayrityksiin, kilpailukykynsä parantamiseksi innovaatioilla. Maasta löytyy myös korkeasti koulutettuja asiantuntijoita suomalaisten yritysten tarpeisiin.

Jo suuren kokonsa puolesta Brasilian koulutusmarkkinat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia suomalaiselle koulutusviennille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja koulutuksen korkea laatu tunnetaan Brasiliassa, mikä luo hyvän lähtökohdan neuvotteluille. Brasiliassa tarve opettajien täydennyskoulutuksille on kasvavaa. Opettajilta vaaditaan uusia taitoja, kun koulutusalan teknologiaratkaisut ovat saamassa lisää tilaa markkinoilla. Koulutusalan innovaatiot osana opetusta ovat keskeisessä roolissa, kun opiskelijoille opetetaan tulevaisuuden työelämätaitoja.

This report intends to provide useful information and analysis for Finnish companies interested in accessing the Brazilian healthcare sector. The first section of the report will briefly present information on the main characteristics of the healthcare sector in Brazil, highlighting major players and trends. Next, the report will discuss the recent dynamics of the Brazilian population, an aspect with great influence on the healthcare market, particularly due to the increasing share of elderly people in the population. The following section will focus on health expenditure, and it will present information on the relevance of the Brazilian healthcare market on the world stage and on the profile of expenditure in Brazil vis-à-vis other major countries in the sector. The last two sections of the report will analyse foreign trade and investments and major players operating in the market. The goal of these sections will be providing information on goods demanded by the market, the degree of foreign interest in it and the profile of companies demanding health goods and products. At last, the study will present the main conclusion and a summary of opportunities.

Brasilia on alueellinen suurvalta, maailman 12. suurin talous ja yksi mielenkiintoisimmista kehittyvien talouksien markkinoista suomalaisyrityksille. Kaikilla mittareilla Brasilia on puolet Latinalaisesta Amerikasta. Brasilia on myös demokratia, jossa on pitkälti sama arvomaailma kuin Suomessa. Yli 60 suomalaisyrityksellä on tytäryhtiöt Brasiliassa, joista monilla on laajaa toimintaa, ja yli 400 suomalaisyrityksellä on maassa edustaja. Lisäksi brasilialaiset yritykset ovat yhä kiinnostuneempia investoimaan Suomeen, erityisesti teknologiayrityksiin, kilpailukykynsä parantamiseksi. Monet brasilialaiset yritykset ovat myös innokkaita innovoimaan.

Brasilialla on mittavat ja monipuoliset energiavarat. Brasilia tuottaa tänä päivänä lähes puolet energiastaan uusiutuvista energialähteistä maailman keskiarvon ollessa 13 %. Sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on noin 85 %. Bioenergia kattaa yli puolet maan uusiutuvien energialähteiden osuudesta energiantuotannossa. Brasilia on nähty yhtenä tärkeänä toimijana kestävien polttoaineiden tuotannossa, ei vain kotimaisilla markkinoilla mutta myös kansainvälisen viennin parissa. Brasilia on maailman seitsemänneksi suurin öljyntuottaja ja maan odotetaan nousevan viiden suurimman joukkoon vuosikymmenen loppuun mennessä. Biopolttoaineiden tuotannossa odotetaan 18 %:n kasvua vuoteen 2030 mennessä. Energian kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan keskimäärin 3 %:n vuosivauhdilla. Uusien energialähteiden osuuden maan energiantuotannossa odotetaan kasvavan ja odotettavissa on merkittäviä investointeja.

Brazil is one of the five largest mineral producers in the world and the sector represents a great amount of the country’s GDP. Even during the pandemic, the sector presented a good performance in terms of production and exports. Local companies have announced plans to increase investments to develop more sustainable methods, improved productivity and increase security based on digital solutions. Innovative Finnish companies have an opportunity to explore and enter this huge market through technology.

Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin talousalue ja Suomen tärkein kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Brasilian puolustusministeriön alaisilla toimijoilla on suuri määrä strategisia hankkeita ja projekteja, jotka voivat avata markkinamahdollisuuksia myös korkean teknologian suomalaisyrityksille.

Yli 58 miljoonan oppilaan ja 213 miljoonan asukkaan Brasilia tarjoaa suomalaiselle koulutusviennille monenlaisia mahdollisuuksia. Brasiliassa on yhteensä 180 000 koulua ja lukiota, minkä lisäksi maassa on 2600 korkeakoulua. Peruskoulua ja lukiota käy tällä hetkellä 48,4 miljoonaa oppilasta, ja maan korkeakouluissa opiskelee 8,4 miljoonaa opiskelijaa. Opettajia maassa on eniten maailmassa, noin 2,6 miljoonaa. Brasilian koulutusmarkkinoiden liikevaihdon arvioidaan nousevan 130 miljardiin euroon vuonna 2022.

Brasilian vesi- ja sanitaatiosektori on muutosvaiheessa. Heinäkuussa 2020 hyväksytyn lakiuudistuksen myötä tarkoituksena on lisätä yksityisten toimijoiden osallistumista markkinoille, mikä tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Investointiennuste on jopa 114 miljardia euroa seuraavien 12 vuoden aikana. l

Brasilia on käynnistämässä maailman suurimmaksi sanottua 5G-taajuushuutokauppaa. Se käsittää 67 erää, jotka kattavat neljä taajuusaluetta: 700 MHz, 2,3 GHz, 3,5 GHz ja 26 GHz. Huutokauppaan liittyviä investointeja jatketaan yli kaksi vuosikymmentä.

Brasilialla on mittavat ja monipuoliset energiavarat. Brasilia tuottaa tänä päivänä lähes puolet energiastaan uusiutuvista energialähteistä maailman keskiarvon ollessa 11 prosenttia. Sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on 83 prosenttia.

Brasilia on ainoa maailman TOP10-talous Latinalaisessa Amerikassa, kaikilla mittareilla puolet Etelä-Amerikasta. Maa on toipumassa koronakriisin lisäksi myös vuosien 2015-2016 lamasta. Markkinamyönteinen hallitus nousi valtaan 2019 ja jatkaa maan avaamista kv. kilpailulle, esimerkkinä EU-Mercosur-sopimuksen hyväksyntä. Eläkeuudistuksen jälkeen valtiontalouden tasapainotus meneillään verouudistuksen, byrokratian purkamisen ja yksityisohjelman avulla, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Elpymisen Brasiliassa ennustetaan tapahtuvan nopeammin kuin alueen muissa maissa vahvemman teollisen pohjan vuoksi. Yksi maailman suurimmista 5G-huutokaupoista tulossa keväällä 2021.

Myös Brasilian talous kärsii COVID-19-pandemian seurauksena, mutta maalle tärkeä maataloussektori on kasvussa, sekä tuotannon että viennin osalta, tilanteesta huolimatta.

Myös Brasiliassa otetaan käyttöön 5G-verkko. Taajuushuutokauppa oli tarkoitus järjestää vuoden 2020 lopulla, mutta COVID-19-pandemian takia asian odotetaan siirtyvän vuoden 2021 puolelle. Asia on tärkeä myös Nokialle, joka on ollut vahvasti läsnä Brasiliassa jo vuosikymmeniä.

COVID-19 on vaikuttanut voimakkaasti myös Brasilian talouteen. Talouden arvioitiin kasvavan kuluvana vuonna hieman yli 2%, mutta nyt arviot ovat useassa tapauksessa 0 ja -1% välillä. Talouden uskotaan kääntyvän vuoden jälkipuoliskolla jälleen kasvuun ja olevan ensin vuonna ripeää. Eniten pandemian vaikutuksista ovat kärsineet Brasilian lukuisat epävirallisella taloussektorilla toimivat. Tilanne on vaikea myös PK- ja mikroyrityksille, suurten yritysten kestäessä paremmin. Talousministeri Guedesin mukaan hallituksen toimet ovat vaikutukseltaan yhteensä noin 130-140 mrd euroa.

Talousministeriön mukaan säästöt noin 171 miljardia euroa 10 vuoden sisällä. Lisäksi määritettiin minimieläkeikä, jota Brasiliassa ei ole aiemmin ollut.

Pienikokoinen, joskin Suomessa vielä heikosti tunnettu Bhutanin kuningaskunta itäisellä Himalajalla on toimiva ja vakaa yhteiskunta. Huomionarvoista on toimiva vapaakauppasopimus Intian kanssa, joka mahdollistaa pääsyn 1,3 miljardin kuluttajan markkinoille. Bhutanissa on käynnissä mittavia uudistuksia ja Suomi kiinnostaa mallimaana. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia löytyy erityisesti rakennusteollisuudessa, puurakentamisessa, metsäsektorilla, kaivostoiminnassa, koulutuksessa, terveysteknologiassa sekä laajemmin digitalisaatiossa ja clean techissä.

Suomalaisyritysten toimintaympäristö Valko-Venäjällä on huonontunut merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Maan tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet näyttävät nykytilanteessa varsin rajallisilta. Valko-Venäjän talouteen on iskenyt tänä vuonna kolme shokkia: Venäjän öljytoimitusten keskeytyminen, COVID-19-epidemia sekä poliittinen kriisi elokuun presidentinvaalien jälkeen. Ihmisoikeustilanne ja oikeusvaltion toiminta ovat heikentyneet merkittävästi. Yleinen pysähtyneisyyden tila maan taloudessa jatkuu, eikä maan johto ole edelleenkään valmis aloittamaan tarvittavia uudistuksia talouden rakenteen ja valtionyhtiösektorin tervehdyttämiseksi. Maa on matkalla kohti alati syvenevää lamaa. Maan bruttokansantuotteen arvioidaan kutistuvan 2,8 prosenttia vuonna 2020 ja 5,5 prosenttia vuonna 2021. Suomalaisyrityksillä on nähty suurempaa kaupallista potentiaalia metsä-, energia- ja IT-sektoreilla. Maan poliittisen ja taloudellisen tilanteen heikentymisen sekä EU:n ja Yhdysvaltain asettamien pakotteiden myötä yhteydet ja kaupalliset mahdollisuudet hallituksen ja valtionyritysten kanssa ovat kärsineet. Valtiontalouden heikko tila johtaa julkisten investointien vähentymiseen ja heikentää siten myös suomalaisyhtiöiden markkinanäkymiä Valko-Venäjällä; tämä koskee erityisesti suurempia suomalaisia energia-alan toimijoita. Yhteistyömahdollisuudet näyttävät olevan vähentymässä myös IT-sektorilla.

Kanada panostaa lähivuosina entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämä avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön myös suomalaisille yrityksille.

Kanadan talouden ennustetaan kasvavan 8,2 % vuonna 2021. Pandemian jälkeen maa panostaa kestävään kehitykseen tavoitteena rakentaa taloudesta parempi ja vahvempi. Kanadan Team Finland -tiimi näkee mahdollisuuksia energiasektorilla (energiatehokkuus ja uusiutuva energia) sekä kiertotalouden ratkaisuissa. Kanadan kiinnostus akkuteknologian ja sähköautotuotannon kehittämiseen luo mahdollisuuksia yhteistyöhön. Kanadalla on myös hyvä asema keinoälyssä ja peliteollisuudessa, joka tulee huomioida tulevaisuudessa.

Syyskuussa 2024 Sveitsin talous kohtasi monia muutoksia, kuten nousseen työttömyysasteen ja kohentuneen kuluttajien luottamusindeksin. Sveitsin talousasioista vastaava valtionsihteeristö (SECO) julkaisi uuden työmarkkinaraportin ja uuden kuluttajien luottamusraportin.

Sveitsin talousasiantuntijaryhmä ennustaa vuoden 2024 talouskasvun jäävän selvästi alle keskiarvon, sillä ennuste on vain 1,2 prosenttia. Maailmantalouden asteittainen elpyminen voi silti vauhdittaa ennustettua kasvua 1,6 prosenttiin vuonna 2025.

Sveitsiläiset yritykset Axpo ja Alpiq ovat ottaneet merkittäviä askelia Suomen uusiutuvan energian kentällä, kun taas Liechtenstein Invest GmbH laajentaa tuulivoimahankkeitaan Päijät-Hämeessä. Axpo rakentaa neljän tuuliturbiinin tuulipuiston Vöyrin kunnassa, ja Alpiq on investoinut 54,9 prosentin osuuden P2X Solutionsista sekä hankkinut yhden Suomen suurimmista akkuenergiavarastointijärjestelmistä Merus Powerilta. Liechtenstein Invest puolestaan rakentaa Iittiin Perheniemen alueelle Päijät-Hämeen ensimmäisen tuulivoimalan.