Edustustojen raportit maittain
Kreikan merenkulkusektorilla on liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Kreikkalaiset varustamot ovat isoja toimijoita merenkulkusektorilla. Kreikkalaisten omistuksessa on noin 20 % globaalista kauppalaivastosta. Osa isoista varustamoista on tehnyt tilauksia uusista aluksista mutta monet laivanomistajat ovat vielä varovaisia tekemään päätöksiä uusien aluksien hankkimisesta vihreiden polttoaineratkaisujen kehittämisvaiheen takia. Kreikan saaristoliikenteen aluksia tullaan lähiaikoina uusimaan vihreän teknologian suuntaan hyödyntämällä Kreikan elvytys- ja rakennerahastovaroja. Kreikan telakoiden toimintaa ollaan uudistamassa yksityistämisprosessien toteuduttua, ja uusien omistajien ambitiona on elvyttää laivanrakennustoimintaa Kreikassa. Suurin osa Kreikan isoista rahti-ja matkustajasatamista yksityistettiin talouden kriisivuosina, ja tätä trendiä on jatkettu investointien lisäämiseksi ja satamien kehittämiseksi. Isoimpia huvipursisatamia on myös yksityistetty, ja hallituksen tavoitteena on saada yksityisten investointien avulla kehitettyä sektoria edelleen.
Merenkulku on yksi Kreikan perinteisistä palvelusektoreista matkailun lisäksi. Merenkulun arvioidaan tuovan noin 8 % Kreikan bkt:stä. Kreikkalaisomistuksessa on yli 5500 alusta, joka vastaa noin 20 % globaalista kauppalaivaston kapasiteetista. Euroopan tasolla kreikkalaisomistus nousee jo 61 %:iin käytettävissä olevien alusten kapasiteetista (82 % lng-aluksista, 80 % kuivarahtialuksista ja 75 % tankkereista). Kreikkalaisomistuksessa on kuitenkin vain 8,5 % konttilaivoista globaalisti, koska niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on säännöllisessä reittiliikenteessä. Kreikkalaiset ovat rekisteröineet isoimpia aluksiaan (yli 1000 grt) pääasiassa Liberian (1.667), Marshall-saarten (1364), Maltan (650) ja Panaman (601) rekistereihin. Kreikan omassa alusrekisterissä oli alkuvuonna kirjautuneena 590 alusta. Kreikan rekisterin velvoitteet kreikkalaisen miehistön käyttämisestä ovat monille, isoja aluksia omistaville yhtiöille haasteellinen velvoite.
Isoimmilla varustamoilla on omistuksessaan 100-200 alusta mutta sektorilla toimii myös pieniä yhtiöitä, joiden omistuksessa voi olla vain pari alusta. Kreikkalaiset varustamot ovat tehneet viimeisen vuoden aikana tilauksia uusista laivoista 190 kappaleen verran. Näistä tilauksista 92 kpl oli tankkereita ja 64 kpl kuivarahtialuksia. Kreikkalaiset ovat hankkineet myös käytettyjä aluksia 266 kpl viimeisen vuoden aikana, ja myyneet myös vanhempia aluksia. Monet omistajat ovat kuitenkin viivytelleet ostopäätösten tekemistä nykytilanteessa, kun vielä ei ole selkeyttä siitä, mikä uusi polttoaine tulee jatkossa hallitsemaan markkinoita vai edetäänkö rinnakkain eri vaihtoehtojen kanssa. Sähkön nähdään soveltuvan polttoaineeksi vain saariston ja mantereen väliseen liikenteeseen. Ydinenergia nähdään Kreikassakin mahdollisena tulevaisuuden polttoainevaihtoehtona rahtilaivoille.
Isoimpia kreikkalaisomisteisia varustamoita ovat:
Dynacom /Dynagas/Sea Traders TMS Cardiff Capital Group + Capital Gas Navios Maran Atlas Maritime Alpha Bulkers /Pantheon Tankers Thenamaris Danaos Shipping Latsco Shipping /Marla Tsakos Energy Navigation Diana Shipping Drydel Shipping Metrostar Management Athenian Sea Carriers Cosmoship Management Laskaridis Maritime Sea Pioneer Shipping Cape Shipping Eastern Mediterranean Maritime Eurobulk /EuroSeas Meadway Bulkers Safe Bulkers Vafias Group/Stealth Maritime Corp
Tsakos Energy Navigation on ilmoittanut julkisesti tavoitteekseen viherryttää omistamansa alukset vuoteen 2030 mennessä
.
Kreikan saariston lauttaliikenne
Saaristoliikennettä pyörittävät laivat ovat tärkeitä toimijoita Kreikassa sekä matkailuelinkeinon kannalta että saarten asukkaiden huoltovarmuuden takia. Siten Kreikan valtion budjetista on tuettu tätä liikennettä vuosittain 80 MEUR. Saaristoliikenteen laivakanta on kuitenkin suhteellisen vanhaa, ja Kreikan hallituksen aikomuksena on viherryttää lähimerillä liikkuvia aluksia hyödyntämällä EU:n elvytyspaketin varoja ja Kreikan rakennerahastovaroja.
Kreikan lauttaliikenteen toimijat, joista suurimpia ovat:
Attica Group + Superfast Ferries Grimaldi Group + Minoan Lines
Golden Star Ferries Seajets Fast Ferries Levante Ferries Saronic Ferries
Dodekanisos Seaways Zante Ferries Kerkyra Lines SAOS Ferries
Telakat
Neorion Shipyard ja Elefsis Shipyard kuuluvat vuodesta 2019 lähtien Yhdysvalloissa rekisterissä olevaan ONEX Shipyards and Technologies –konserniin (Panos Xenokostas). Telakoilla on toteutettu tähän mennessä pääasiassa laivojen korjaustoimenpiteitä. Matkustajalauttaliikennöijä Attica Group on alustavasti sopinut 100-metrisen laivan rakentamisesta Elefsinan telakalla, jonka polttoaineeksi suunnitellaan metanolia. Tämä olisi 17 vuoden tauon jälkeen ensimmäinen Kreikassa rakennettava laiva.
Onex Group allekirjoitti vähän aikaa sitten sopimuksen Robert Allanin yhtiön kanssa 30 hinausaluksen suunnittelemiseksi ja valmistamiseksi Elefsinan telakalla. Tuotannon arvo tulee oleman noin 280 MEUR.
Hellenic Shipyard:in (Skaramagkas Shipyard) yksityistämisprosessi saatiin vietyä maaliin viime vuonna, kun investoijan toivoma lisäalueen osto telakan välittömästä läheisyydestä toteutui. Telakan omistaja on rikas laivanvarustaja Georgios Prokopiou yhtiönsä Milena Enterprises Company ltd kautta. Hänen omistuksessaan ovat yhtiöt Dynacom Tankers, Sea Traders ja Dynagas LNG Partners, jotka hallinnoivat 170 alusta (öljytankkereita, kuivarahtia ja kaasutankkereita). Yhtiöllä arvioidaan olevan alustilauksia pääasiassa kiinalaistelakoilla (40 kpl).
Mediatietojen mukaan telakkayhtiö olisi sopinut Kreikan tilaamien GoWind –korvettien osittaisesta (vähintään 30 %) paikallisesta valmistuksesta tilauksen saaneen Naval Group:in kanssa. Prokopioun ambitiona on elvyttää kreikkalaista laivanrakennusta omalla telakallaan sekä Κreikan merivoimien laivatilausten että Kreikan saaristoliikennettä pyörittävien alusten osalta, jotta ne täyttävät jatkossa päästövaatimukset ja pystyvät hyödyntämään vihreämpiä polttoainevaihtoehtoja.
Halkidan telakalla suoritetaan pääasiassa laivojen korjaustöitä.
Salaminan telakalla (Spanopoulos Group) on valmistettu hinaajia ja muita erikoisaluksia laivojen korjaus –ja muutostöiden lisäksi. Myös Kreikan merivoimien tilaamat alukset ovat yhtiön mielenkiinnon kohteena.
Uudet telakat tulevat tarvitsemaan myös ulkomaista tietotaitoa tuotantokustannusten saamiseksi mahdollisimman kilpailukykyiselle tasolle.
Kreikan suurimmat satamat
https://nee.gr/en/port-port-authorities/
Kreikan suurin satama on Pireus Ateenan kyljessä. Satama yksityistettiin vuonna 2016 vasemmistopuolue Syrizan hallituskaudella. Kiinalainen valtionyhtiö Cosco hankki silloin satamasta 51 % osuuden, ja tehdyn sopimuksen mukaan sataman omistusosuutta oli mahdollisuus nostaa 67 %: iin viiden vuoden kuluttua, jos Cosco tekisi sovitut 300 MEUR investoinnit satamaan. Investoinnit toteutettiin, ja Kreikan valtio omistaa satamasta nykyisin 7,14 %. Rahtiliikenteen lisäksi, Pireus on tärkeä kotisatama myös Kreikan saaristoliikenteelle.
Thessalonikin satama yksityistettiin vuonna 2018, ja tarjouskilpailun voitti saksalaiskyproslainen konsortio Deutsche Invest Equity Partners ja Belterra Investments. Belterran omistaja on Mustanmeren alueelta peräisin oleva kreikkalaistaustainen venäläisliikemies Ivan Savvidis. Hän on tehnyt omaisuutensa tupakkateollisuudessa, ja oli Venäjän Duuman jäsen myös vuosina 2003-2011 Putinin puolueen listoilla. Savvidis on ostanut myös Thessalonikin jalkapallojoukkue PAOK:in ja matkailualan yritykset Makedonia Palace Thessalonikissa ja Porto Carras Halkidikin niemimaalla. . Savvidisin omistukseen mediasektorilla kuuluvat Ethnos-sanomalehti, Imerissia –uutissivusto sekä Open –tv-kanava, jonka uutisointi on Venäjää ”ymmärtävää”. Savvidis osti saksalaiset ulos satamasta vuonna 2021, ja on nyt sataman enemmistöosakas 67 % osuudella. Kreikan valtio säilytti 7,27 % osuuden Thessalonikin satamasta. Savvidis on osoittanut kiinnostusta myös Kreikan muita satamia kohtaan. Thessalonikin satamasta on rautatieyhteys Bulgarian Sofiaan ja Serbian Nisiin.
Igoumenitsan sataman yksityistämiskilpailun voitti italialainen Grimaldi konserni, joka toimii jo Kreikan markkinoilla omistamalla enemmistöosuuden Minoan Lines –matkustajalaivayhtiöstä. Yhtiö liikennöi joidenkin Kreikan saarikohteiden lisäksi Kreikan ja Italian välisellä reitillä, ja on siten myös Igoumenitsan sataman suurin käyttäjä.
Iraklion satama Kreetalla on myös Grimaldi – Minoan Lines –konsernin omistuksessa 67 % osuudella. Satama-aluetta on tarkoitus laajentaa lisäämällä risteilyaluksille laituripaikkoja ja rakentamalla alueelle majoituskapasiteettia.
Lavrion satama Ateenan lentokentän läheisyydessä on parhaillaan yksityistämisprosessissa. Alustavia tarjouksia ovat jättäneet rakennusyhtiöt GEK Terna ja Interkat, konsortiot Jet Plan Shipping/Aktor Concessions, GPH Cruise Port Finance/Premarine, Olympic Marine/MSC Cruises sekä yhtiöt Gulftainer company, IOTC Investments SCS sekä Israel Shipyard Industries. Celestyal Cruises on tehnyt Lavriosta kotisatamansa, ja siten risteilymatkustajien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Lavrion huvipursisatama on ollut houkutteleva kohde luksusveneille. Lavrio toimii saaristoliikenteen lähtösatamana myös lähietäisyydellä oleville saarille. Lavrion satamaan on tarvetta rakentaa lisää laiturikapasiteettia huvipursille ja yksi lisäpaikka risteilyaluksille. Näiden lisärakenteiden luvat ja osarahoitus on jo myönnetty valmiiksi tulevalle investoijalle. Tulevaisuuden suunnitelmissa on liittää Lavrion satama Ateenan lähijunaverkkoon lentokentän kautta.
Kavalan rahtisatama yksityistettiin vuonna 2023, ja sen uudeksi omistajaksi tuli konsortio International Port Investments Kavala, johon kuuluu kreikkalainen rakennusyhtiö GEK Terna ja amerikkalaiset Black Summit Financial Group ja EFA. Uuden omistajan vastuulla on tehdä 34 milj. EUR investoinnit sataman infrastruktuurin parantamiseksi,
Patraksen sataman yksityistämisprosessia ei ole vielä edistetty tarjouskilpailuun asti.
Alexandroupolin sataman yksityistäminen laitettiin vireille muutama vuosi sitten, ja Savvidis oli yksi kiinnostuneista investoijista. Yhdysvallat ja NATO esittivät taka-alalla vastalauseensa sataman yksityistämistä kohtaan, koska Alexandroupolin satamalla on tärkeä rooli NATOn sotilasoperaatioissa Mustanmeren ja Itä-Euroopan suuntaan. Siten Kreikan hallitus päätti pitää sataman valtion omistuksessa.
Monet näistä isoista Kreikan satamista sijaitsevat kaupunkien ytimessä, ja siten satamien sähköistäminen on tärkeä keino vähentää laivojen päästöjä. Kreikan valtion tavoitteissa on tarjota vähintään maan 12 satamassa sähköyhteys satamassa oleville laivoille (cold ironing) vuoteen 2030 mennessä. Satamien sähköistämisprojektien kustannusten odotetaan olevan 500-600 MEUR luokkaa.
Huvipursisatamat
Kreikan mantereella ja saarilla on kaavoitettu kaikkiaan 168 huvipursisatamalle sijainti. Kaikkia näitä sijaintipaikkoja ei vielä ole hyödynnetty huvipursisataman rakentamiseksi. Osa näistä huvipursien satamapaikoista on rakennettu kaupallisten satamien kylkeen. Monia kuntien tai valtion omistuksessa olevia satamia on yksityistetty, jotta niiden tasoa on saatu parannettua ja venepaikkoja lisättyä.
Greek Marinas Association Hellenic Professional Yacht Owners Association
Kreikan huvipursisatamien suurimpia yksityisiä toimijoita ovat:
Lamda Filisvosmarina sa Lamda Development Kiriacoulis Mediterranean Temes Aktor Concessions Tekal Athens Marina D Marin Mirum Group
Merenkulkualan koulutus
Merenkulkusektorin koulutuksessa on suomalaiskreikkalaista yhteistyötä. Novia ammattikorkeakoulu ja Aboamare tekevät yhteistyötä yksityisen kreikkalaisen koulutusorganisaation, GMC Maritime:n, kanssa. Koulutuksen Ateenassa suorittaneet nuoret saavat Traficomin hyväksymän suomalaisen tutkinnon, ja heille on tiedossa varma työpaikka tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Merenkulkusektorilla tulee olemaan jatkossa suuria tarpeita uudelleen kouluttaa henkilökuntaa vähäpäästöisimpien polttoaineiden ja uuden teknologian käyttöönoton myötä. Kreikan julkisia merenkulun koulutusohjelmia on tarvetta myös päivittää vastaamaan nykyajan vaatimuksia.
Kreikkalaisia start-up – yrityksiä merenkulkusektorilla