Tarkastelu keskitettyjen evaluointien käytöstä ja hyödyllisyydestä

Keskitettyjen evaluointien käyttöä ja hyödyllisyyttä arvioiva tarkastelu kohdistui ministeriön keskitettyihin evaluointeihin vuosilta 2015 – 2022. Tarkastelu totesi, että keskitetyillä evaluoinneilla on ollut vähäinen muutosvoima ja vaikutus politiikkakeskusteluun. Keskitetyt evaluoinnit eivät saavuta poliittisia päättäjiä eduskunnassa tai kehityspoliittisessa toimikunnassa. Evaluoinnit ovat silti vaikuttaneet kehitysyhteistyön toimeenpanoon ulkoministeriössä, erityisesti linjauksiin, ohjeisiin ja prosesseihin. Käyttäjät odottavat evaluoinneilta parannuksia raportointiin, tiedon helppoa saatavuutta ja räätälöityjä tietotuotteita esim. ennakkotietoa, muutaman kohdan päähuomioita ja yhden sivun tiivistelmiä. Evaluoinneista oppimista ja hyödyntämistä rajoittavat informaatiotulva, henkilöstön rotaatio, erityisvirkahenkilöiden vaihtuminen ja riittämätön henkilöstön määrä suhteessa tehtäviin. Evaluointien hyödyllisyys riippuu osastoista ja yksiköistä, joiden on tarkoitus ottaa omistajuus evaluointituloksista ja hyödyntää niitä käytännössä. Oppimista tapahtuu jo evaluoinnin aikana referenssiryhmässä, mutta vähemmän johdonvastineprosessin aikana. Tarkastelu suositteleekin johdonvastineprosessin uudistamista, johdon sitouttamista, evaluointitiedon jakamisen tehostamista eri sidosryhmien tarpeet huomioiden. Osallistavuutta ja mahdollisuuksia yhteiseen oppimiseen tulisi lisätä evaluointiprosessin eri vaiheissa.