angle-left Vastuu rauhasta esillä aasialaisten uskonnollisten vaikuttajien kanssa Berliinissä

Vastuu rauhasta esillä aasialaisten uskonnollisten vaikuttajien kanssa Berliinissä

Suomi ja Saksa järjestivät 18–20.6.2018 konferenssin otsikolla uskontojen vastuu rauhasta (Responsibility of Religions for Peace). Konferenssiin osallistui seitsemänkymmentä lukuisia eri uskontokuntia edustavaa henkilöä eri puolilta Aasiaa. Mukana oli lisäksi koko joukko eurooppalaisia ja amerikkalaisia asiantuntijoita. Kirkon Ulkomaanavun vetämä Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto osallistui myös valmisteluihin.

Aasian uskonnot kohtasivat. Kuva: Florian Gaertner / photothek

Konferenssin kokoonkutsujina toimivat Suomen ja Saksan ulkoministerit. Itse konferenssissa Suomea edustivat avajaisistunnossa puhunut alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen, konferenssin avauksesta ja loppuanalyysista yhdessä saksalaisen kollegansa kanssa vastannut uskontojen välisistä vuoropuheluprosesseista vastaava suurlähettiläs Pekka Metso sekä rauhanvälityksestä vastaava suurlähettiläs Sirpa Mäenpää. Saksan avauspuheenvuoron konferenssissa piti varaministeri Michael Roth.

Uskonnoilla ja uskonnollisten yhteisöjen edustajilla on usein keskeinen rooli konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhanvälityksessä. Suomi on ollut edelläkävijänä kehittämässä yhteistyötä uskonnollisten toimijoiden kanssa. Saksan ulkoministeriö lähestyikin ulkoministeriötä syksyllä 2017 ja ehdotti yhteishanketta aasialaisten uskonnollisten vaikuttajien kokoamiseksi yhteen rauhantyötä käsittelevään konferenssiin. Saksan ulkoministeriö oli järjestänyt vastaavanlaisen kokoontumisen Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulleille uskonnollisille toimijoille vuonna 2017 mutta halusi kehittää lähestymistapaa yhdessä Suomen kanssa, jolla Saksa korosti olevan omaansa syvällisempi kokemus tematiikasta.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun aasialaisten uskontokuntien edustajia koottiin yhteen tässä laajuudessa. Mukaan haluttiin henkilöitä, joilla oli omakohtaista kokemusta rauhantyöstä: konfliktien ennaltaehkäisystä, rauhanvälityksestä sekä konfliktien jälkeisessä tilanteessa toimimisesta.

Suurlähettiläät Pekka Metso ja Heidrun Tempel analysoivat konferenssin johtopäätöksiä. Kuva: Florian Gaertner / photothek

Tavoitteena oli tarjota aasialaisille toimijoille mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia sekä ryhmäkeskusteluissa että kahden kesken. Konferenssin pääsisältönä olivat työryhmät, joissa käsiteltiin uskonnollisten toimijoiden roolia rauhanvälityksessä, uskonnollisten yhteisöjen suhdetta mediaan, uskontoa ja rauhanopetusta sekä uskonnon ja sukupuolten suhdetta rauhanrakentamiseen.

Toinen keskeinen tavoite oli luoda pohjaa tulevalle yhteistyölle. Konferenssin osanottajilla olikin paljon ajatuksia siitä, miten Berliinissä luotuja yhteyksiä tulisi hyödyntää. Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto, joka toimii jo aktiivisesti mm. Myanmarissa, todettiin hyväksi työvälineeksi. Verkoston sihteeristönä toimii Kirkon ulkomaanapu. Ulkoministeriö on tukenut verkostoa sen perustamisesta 2013 lähtien.

Konferenssissa käsiteltiin vaikeita aiheita sukupuolittuneesta väkivallasta meneillään oleviin aseellisiin konflikteihin. Uskontokuntien välillä on Aasiassakin paljon jännitteitä. Vastakkainasettelua myös lietsotaan tietoisesti ja sosiaalinen media antaa siihen uusia välineitä. Itse konferenssissa merkillepantavinta oli kuitenkin keskinäinen kunnioitus ja avoimuus kuulla muita uskontoja ja kulttuureja edustavien kokemuksia. Yleisvaikutelmaksi jäi vahvasti, että kokoontuminen oli oikein ajoitettu ja täytti sille asetetut tavoitteet. Berliinin kokoontuminen nähtiin alkuna monenlaiselle mahdolliselle konkreettiselle yhteistyölle – paikallis-, alue- ja globaalitasoilla.

Pekka Metso, Janne Jokinen, Janne Oksanen

peace
religions