Ulkoministeri Soinin puhe häirintäselvityksen julkistamistilaisuudessa

Ulkoministeri Timo Soinin puhe ulkoasiainhallinnon häirintätapausten ennaltaehkäisyä sekä niiden käsittelyä ja seurantaa koskevan selvityksen julkistamistilaisuudessa, 24. maaliskuuta 2019.

(muutosvarauksin)

Tilasimme tämän selvityksen ministeri Virolaisen kanssa, koska viime vuoden puolella kävi ilmeiseksi, että ministeriön sisällä on epäluottamusta siihen, miten epäasialliseen käytökseen tai häirintään puututaan ja miten sitä ehkäistään.

Kuten Rambollin esityksestä kävi ilmi, selvitys koskee häirintätapausten ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä sekä häirintätapausten ja epäasiallisen kohtelun esiintuomista ja tapausten käsittelyn ja johdonmukainen seurannan tehostamista. Selvityksessä ei siis käyty läpi yksittäisten häirintätapausten selvittämistä.

Jo prosessi on tärkeä. Koko henkilöstölle (yli 2350, joista ulkomailla töissä 1500) annettiin mahdollisuus kertoa näkemyksensä ja kokemuksensa. Alle 25% (555) vastasi kyselyyn. Olisin henkilökohtaisesti toivonut suurempaa osallistumista, mutta tärkeintä on, että kaikki saattoivat osallistua.

Vastausten perusteella on selvää, että ministeriössä on epäkohtia ja puutteita. Ongelmiin ja kitkakohtiin on puututtava - ennakkoluulottomasti. Tässä meillä kaikilla on oma rooli ja vastuu.

Toisaalta on muistettava - kuten selvityksen tekijät toteavat - että selvitys ei ole kuvaus ministeriön koko hallinnosta tai toimintakulttuurista. Eikä se ole edustava otos koko henkilöstön näkemyksistä.

Kyselyssä kartoitettiin sitä, mitä ongelmia meillä mahdollisesti on, ei ns. lessons learned tai hyvänhallinnon oppeja. Tällöin vastaukset luonnollisesti ilmentävät epäkohtia. Otetaan tästä opiksi ja lähdetään nyt yhdessä – johto ja henkilöstö – viemään asioita parempaan suuntaan. Kaikkea ei voida korjata yli yön, mutta asioita voidaan muuttaa, jos halutaan. Ja nyt halutaan. Hyvinvoiva työyhteisö on tärkeä osa ihmisten elämää – se on myös osa ulkoministeriön tuloksellisuuden varmistamista.

Selvityksessä on käyty laajasti läpi eri ongelmakohtia. Osa niistä liittyy ministeriön toimintarakenteeseen, esimerkiksi siirtymävelvollisuuteen. Osa liittyy - myös muissa työpaikossa usein koettuun - avoimuuden ja tiedonkulun sekä johtamisen puutteisiin.

Nyt on kuitenkin hyvä katsoa eteenpäin. Siksi keskeistä tässä selvityksessä ovat suositukset. Niiden avulla voimme edelleen kehittää ministeriön työyhteisötoimintaa.

Nyt on syytä yhdessä katsoa, miten näitä suosituksia on paras viedä eteenpäin, jotta tuloksia syntyy. Osa haasteita liittyy ohjeistamiseen ja koulutukseen. Nämä ovat käsitykseni mukaan nopeastikin toteutettavissa.

Yksi keskeinen – ja käsitykseni mukaan nopealla aikavälillä toteutettavissa oleva – suositus on HR- ammattilaisten palkkaaminen ulkoministeriöön.  On tärkeää, että saamme ammattilaisia mukaan selvittämään häirintätapausten selvittämistä ja seurantaa. Tämän suhteen odotankin, että seuraajani katsoo sen perään, että ulkoministeriön budjettiin lisätään vähintään kahden uuden määräaikaisen viran perustaminen tehostamaan häirintätapausten ehkäisyä ja selvittämistä. Tämän selvityksen perusteella ulkoministeriölle on voitava osoittaa sellaiset ammattiresurssit, jotta voimme hoitaa työnantajalle kuuluvat velvollisuudet liittyen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tapausten hoitamiseen.

Joidenkin suositusten osalta vaaditaan varmaankin lisäselvitystä. Esimerkiksi, onko jonkinlainen ”Pysyvä Helsinki-henkilöstö” -malli käytännössä toteutettavissa – eli erotettavissa rotaatiosta - ja jos on, niin kuinka laajasti ja millä aikavälillä.  

Kiitos Rambollille selvityksen tekemisestä. Ja kiitos virkamiesjohdolle ja hallinnolle, että otatte tästä nyt kopin toimenpiteiden eteenpäinviemiseksi.