Suomalaisyritykset löysivät Somalian

”Somalit ovat luonnostaan yrittäjiä, Suomessa on ensiluokkaista osaamista ja teknologiaa. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle ”, Suomessa tällä viikolla vieraillut Somalian kauppa- ja teollisuusministeri Mohamed Abdi Hayir sanoo.

Somalia tunnetaan Suomessa lähinnä pitkäaikaisen kehitysyhteistyön kautta. Nyt yhä useampi suomalaisyritys on kiinnostunut maasta myös kauppakumppanina.  Somalia tarjoaa jo mahdollisuuksia yrityksille erityisesti kehitysrahoituslaitosten hankkeiden kautta. Kun maan tilanne vakiintuu ja kehittyy, sinne tullaan tekemään paljon suuria investointeja, joissa suomalaisten yritysten on mahdollisuus olla mukana. Miten liiketoiminnassa päästään alkuun hauraan valtion kanssa?

”Somalialla on paljon tarjottavaa suomalaisyrityksille. Suomessa Somaliaa kiinnostavat erityisesti uusiutuvan energian hankkeet, aurinko- ja tuulivoimaratkaisut. Tarvitsemme energiaa teollistaaksemme maamme ja luotamme suomalaiseen teknologiaan", ministeri Mohamed Abdi Hayir sanoo.

Somalian hallitus on  kiinnostunut kehittämään yksityissektoria, jonka merkitys maan kehitykselle on suuri. Yli 75 prosenttia somalialaisista työskentelee yksityisellä sektorilla. Ministeri näkee kaupallisen yhteistyön mahdollisuuksia myös maataloustuotteiden jalostamisessa, kalastuksessa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä.

”Teemme työtä kaupankäynnin riskien vähentämiseksi, uusimme lainsäädäntöä ja kehitämme verotusta", sanoo ministeri Mohamed Abdi Hayir.

Miten riskejä hallitaan?

Somaliassa  toimiminen sisältää riskejä, ja maahan matkustaminen vaatii erityisiä maksullisia turvajärjestelyjä, joihin yrityksen on varauduttava.

Finnpartnershipin vetämä pilottihanke on vuoden alusta lähtien etsinyt tapoja edistää Suomen ja Somalian välistä kauppaa. Suomen somaliyhteisö on aktiivisesti mukana hankkeessa.

”Pilottihanke on näyttänyt, että suomalaisyritykset ovat kiinnostuneita Somaliasta. Vuoden loppuun mennessä olemme avustaneet hankkeen kautta jo pariakymmentä suomalaisyritystä yhteistyöhön somalialaisten kanssa”, kertoo ohjelmajohtaja Birgit Nevala Finnpartnershipistä.

Täysin erityyppisten liiketoimintaympäristöjen yhteen sovittamisessa on haasteensa. Somalialaisten yritysten on ollut tärkeää päästää näkemään Suomessa, miten teknologia toimii käytännössä joko tuotantolaitoksilla tai valmiissa kohteissa.

Yllätyksiä tulee

”Pilottihankkeen avulla pystytään paikallisesti havainnollistamaan tuotteen, palvelun tai teknologian toimivuus. Ilman konkretiaa hyväkin tuote tulkitaan usein pelkäksi puheeksi. Samalla päästään myös testaamaan riskejä käytännön tasolla. Näin saadaan arvokasta tietoa laajempaa liiketoimintaa varten. Mikään ei ole niin varmaa kuin se, että matkan varrella tulee yllätyksiä”, Birgit Nevala arvioi. 

Nevalan mukaan eteen tulevia haasteita on vaikea tietää etukäteen. Siksi yrityksille tarjotaan liikekumppanuustukea sekä kumppaneita Matchmaking-palvelun kautta. Somaliaan avustuksen määrä on yrityksille korkein mahdollinen, 85 prosenttia hankkeen alkuvaiheessa. Näin pystytään selvittämään mitkä ovat riskit ja miten niihin voidaan vastata, millaisella liiketoimintamallilla tällaisessa ympäristössä pystytään toimimaan ja ketkä ovat sopivia kumppaneita.

Suomalaiset ja somalilaiset yrityksen löysivät toisensa Finnparnershipin tapaamisessa.
Suomalaiset ja somalialaiset yritykset löysivät toisensa Finnpartnershipin tapaamisessa.

Afrikan maihin sopiva malli

Nevalan mukaan liikekumppanuustuella tähdätään aina myös vientiä syvemmälle, yrityksen pitkäaikaiseen etabloitumiseen kohdemaahan.

”Näin edistetään myönteistä kehitystä ja luodaan työpaikkoja. Tällainen yhteistyö otetaan myös usein vastaan puhdasta vientiä avoimemmin, ja malli näyttää toimivan erityisen hyvin juuri Afrikan maissa.” 

Ministeri Abdi Hayir kiittää Suomen somaliyhteisön panosta molempien maiden yritysten saattamisessa yhteen.  Monet Suomen somalien perustamat yritykset ovat jo Somaliassa.

”Somaliassa muistetaan myös hyvin pitkäaikainen kehitysyhteistyömme ja Suomen tuki muun muassa terveydenhoitomme kehittämiseen. Tämä luo vankan luottamuksen ja pohjan kaupan kehittämiselle.”

Ministerin yllätti Suomessa osaamisen lisäksi yhteistyökyky. 

”Maidemme väliset suhteet ovat erinomaiset ja yhteistyön perusta on luotu. Nyt on hyvä aika lähteä liikkeelle, sillä kaikki muutkin ovat tulossa markkinoillemme. Tulevaisuus on Afrikassa.”

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla