Naapurimaiden sopu tuo uutta toivoa Afrikan Sarveen

Etiopia ja Eritrea sopivat heinäkuussa pari vuosikymmentä kestäneen rajakiistansa. ”Molemmissa maissa iloitaan sovusta ja odotetaan sen hyötyjen näkyvän ihmisten elämässä”, Suomen Etiopian-suurlähettiläs Helena Airaksinen arvioi.

”Monilla etiopialaisilla on rajan takana sukulaisia ja ystäviä, joihin ei ole voinut olla yhteydessä 20 vuoteen.  Avautuneet suorat puhelinlinjat ovat olleet kovassa käytössä. Ihmiset soittavat Etiopiasta läheisilleen, mutta myös ihan sattumanvaraisiin numeroihin, onnittelevat eritrealaisia ja jakavat iloa”, Helena Airaksinen kertoo.

Etiopiassa suunnitellaan innolla Asmaran ja Massawan matkoja.  Maan televisiossa on esitelty majoitusvaihtoehtoja ja kerrottu lentojen ja bussimatkan hintoja.  Pääsystä meren rannalle iloitaan.

Airaksinen pitää erityisen kiinnostavana seurata, miten asiat alkavat edetä 20 vuotta eristyneenä eläneessä ja kriisien koettelemassa Eritreassa.

 

Suurlähettiläs Helena Airaksinen pakolaisleirillä Gambellassa.  Kuva: Jukka Pajarinen.
Suurlähettiläs Helena Airaksinen pakolaisleirillä Gambellassa.  Kuva: Jukka Pajarinen.
 

Etiopia ilmoitti kesäkuussa toimenpanevansa Algerissa vuonna 2000 solmitun rauhansopimuksen sekä rajakomission päätökset ilman ehtoja. Etiopia luopuu kiistan kohteena olleesta Badmen kaupungista ja tavoittelee suhteiden normalisointia.  Tämän jälkeen asiat alkoivat edetä nopeasti.

Etiopialaislähteiden mukaan maat ovat sopineet 20 vuotta jatkuneen sotatilan lopettamisesta. Poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurisuhteet sekä turvallisuuteen liittyvä

yhteistyö aloitetaan uudelleen. Rajakomission päätökset pannaan toimeen, ja alueellista rauhaa ja vakautta edistetään.  

Suomelle kiitosta

Eritrean hyväksyi Etiopian tarjoaman sovinnon vain pari viikkoa Etiopian ilmoituksesta. Ensimmäinen korkeantason delegaatio vieraili Etiopiassa ulkoministeri Osman Salehin johdolla kesäkuun lopulla. Heinäkuussa Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kävi tapaamassa Eritrean presidentti Isaias Afwerkiä Asmarassa. Molemmista tapaamisista on välittynyt kuva lämpimästä, suorastaan sydämellisestä vastaanotosta. Valtionpäämiehet allekirjoittivat yhteisen julkilausuman rauhasta ja ystävyydestä.

Sovinto Eritrean kanssa on suuri voitto pääministeri Abiy Ahmedille. Tämä on hänen kauaskantoisin ja merkittävin uudistuksensa, joka vaikuttaa koko Afrikan Sarven alueen taloudelliseen ja poliittiseen integraatioon, kehitykseen sekä vakauteen ja turvallisuuteen.

Airaksinen muistuttaa myös Suomen roolista ja pitkäjänteisestä työstä Eritreassa. Tämän huomioi myös Etiopian ulkoministeri Workeneh Gebeyehu vieraillessaan kesäkuussa Suomessa. Hän pyysi Suomea käyttämää kaikkia kontaktejaan ja kannustamaan Eritreaa hyväksymään sovintotarjous.

Etiopia pääsee merelle, Eritrea eroon sanktioista

Koko Afrikan Sarvi hyötyy sovinnosta monin tavoin kun alueen kansainvälinen maakuva paranee. Tämä edistää investoijien luottamusta ja houkuttelua Etiopiaan. Etiopialle aukeaa uudelleen kipeästi kaivattu pääsy Eritrean satamiin ja Punaiselle Merelle. Etiopia panostaa vahvasti tuotannolliseen teollisuuteen ja teollisuuspuistoihin, joissa valmistuvat tuotteet täytyy saada nopeasti markkinoille. Jopa 95 prosenttia Etiopian viennistä kulkee meriteitse, tällä hetkellä valtaosa Djiboutin kautta.

 

Afrikan unionin päämaja Addis Abebassa. Kuva: Helena Airaksinen.

Etiopian ja Eritrean välisen sopimuksen myönteiset vaikutukset on nähty jo alueella, kun myös Eritrea ja Somalia ovat normalisoineet suhteitaan.

”Voi olla, että Eritreassa on nähty, että nykyinen kehitys on tullut tiensä päähän. Eritrealla on nyt mahdollisuus samankaltaiseen muutokseen, jota Etiopia käy läpi kohti vapautta ja uudistuksia”, Airaksinen arvioi.

Eritrean pääsemineen eroon YK:n sanktioista voi olla tärkein kannustin sopimuksen toimeenpanolle.  Maan talous ei kehity niin kauan kuin YK:n sanktiot ovat päällä, jäätynyt tilanne rajalla syö turhaan vähiä resursseja ja pitkä asepalvelus saa nuoret jättämään maan. 

”Asepalveluksesta ja militarisoinnista vapautuvat rahat voitaisiin nyt ohjata kansaa paremmin hyödyttäviin kohteisiin.”

Airaksisen mukaan Eritrean haaste onkin nyt, miten säilyttää kansan usko siihen, että rauha on oikeasti solmittu eikä kyse ole lupauksista, joita ei aiotakaan pitää.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla