Ministeri Virolaisen esittely Kehityspolitiikan tulosraportista eduskunnalle

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle 13. marraskuuta 2018.

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle 13.11.2018
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen

 

Arvoisa puhemies!

Suomen kehityspolitiikan tulosraportti on tärkeä etappi tämän hallituskauden kehityspolitiikalle. Eduskunnan keväällä 2016 hyväksymässä kehityspoliittisessa selonteossa asetettiin neljä painopistettä, joilla tuetaan kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelman toteuttamista. Sitouduimme myös uudistamaan kehitysyhteistyön toimintatapoja ja tulosten seurantaa sekä raportoimaan eduskunnan toiveen mukaisesti kehityspolitiikan tuloksista.  

Tänään keskusteltava kehityspolitiikan tulosraportti tuo ensimmäistä kertaa yhteen eri ohjelmissa ja kumppanuuksissa syntyneet tulokset. Raportti arvioi työn onnistumista ja haasteita sekä sisältää tärkeitä havaintoja siitä, mihin Suomen kehityspolitiikkaa on tulosten aikaansaamisen näkökulmasta viisasta kehittää. Raportti esittää kuusi suositusta, joista osa keskittyy menestyksen resepteihin ja osa kehittämishaasteisiin.

Palaan näihin kohta, mutta ensin muutama peruslähtökohta raportista:

- On tärkeä huomata, että raportoidut tulokset ovat Suomen pitkäjänteisen kehityspolitiikan tuloksia. Kehityspolitiikassa toimeenpano sekä tulosten ja vaikutusten synty on huomattavan pitkäjänteistä. Tässä raportissa esitellään vuosien 2015-2018 aikana raportoituja tuloksia. Useat ohjelmat on aloitettu aiemmilla hallituskausilla, jopa vuonna 2006.

- Uutta tässä raportissa on katsaus nimenomaan tuloksiin ja vaikutuksiin, ei vain varojen käyttöön ja kohdentamiseen. Numeerisen tulostiedon rinnalla kerrotaan laadullisista tuloksista sekä politiikkavaikuttamisen tuloksista.

- Raportti asettaa Suomen kehityspolitiikan ja sen rahoittaman kehitysyhteistyön osaksi laajempaa kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä. Yksin kehitysyhteistyöllä ei maailmaa muuteta paremmaksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden ja kehityspolitiikkamme painopistetavoitteiden saavuttaminen tarvitsee johdonmukaista tukea eri politiikan osa-alueilta ja toimijoilta.

Arvoisa puhemies,

Suomi on mukana ratkaisemassa ihmiskunnan suuria ongelmia. Kehitysyhteistyömme tuottaa tuloksia, jotka edistävät maamme ulkopolitiikan tavoitteita ja turvallisuuttamme sekä kansainvälisten sitoumustemme toteutumista. Työn tuloksilla on ollut konkreettista vaikutusta miljoonien ihmisten elämään ja yhteiskuntien rakentumiseen. Parannamme ihmisten mahdollisuuksia rakentaa elämäänsä kotiseuduillaan puuttumalla muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. 

Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet ovat kehityspolitiikkamme selkeä prioriteetti. Tulosraportti muun muassa osoittaa, että vuosina 2015-2018 on Suomen kahdenvälisen yhteistyön tuella raportoitu 1,5 miljoonan naisen ja tytön saaneen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja. Kumppaniamme YK:n väestörahastoa tukemalla on autettu kymmeniä miljoonia naisia ja tyttöjä.

Maailmalla naisten oikeuksia väheksyvät äänet ovat voimistuneet ja rahoitus on kärsinyt. Suomenkin on entistäkin tärkeämpää edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia. Kyse on paitsi ihmisoikeuksista ja ihmisten hyvinvoinnista, myös laajemmin kehityksestä. Yhteiskunta ei kukoista, elleivät sen kaikki voimavarat ole mukana sitä rakentamassa.

Kehityspolitiikan toisen prioriteetin eli kehitysmaiden talouksien kehittämisen kohdalla juuri naisten työllistyminen on keskeistä. Suomen eri kumppanuuksissa on kansalaisjärjestöjen työllä, yksityisen sektorin rahoitusinstrumenteilla sekä kahdenvälisellä ja monenkeskisellä yhteistyöllä tuettu yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä muun muassa Afrikkaan. Työn tuloksia on ilo esitellä tasa-arvonkin näkökulmasta: työpaikoista naisten osuus on ollut vähintään puolet – ja kansalaisjärjestöprojekteissa jopa 60 prosenttia. 

Arvoisa puhemies,

Toimivien ja kehittyvien yhteiskuntien perusedellytys on koulutettu väestö. Suomen opetusalan kumppanimaissa (Mosambik, Etiopia, Afganistan, Nepal, Myanmar ja Palestiinalaisalue) yläkoulua käyvien nuorten määrä on noussut keskimäärin 38 prosenttiin ikäluokasta. Samaan aikaan tyttöjen ja poikien välinen ero kouluun pääsyssä on miltei hävinnyt.

Opetus on erinomainen esimerkki tulosajattelusta: on onnistuttu tavoitteessa saada lapset kouluun, mutta ei vielä tavoitellussa pitkän aikavälin vaikutuksessa eli laadukkaassa koulutuksessa ja oppimisessa. Oppimisen kriisi on tunnustettu maailmanlaajuisesti: oppimistulokset ovat erittäin heikkoja, ja merkittävänä syynä ovat huonosti koulutetut opettajat. Opettajakoulutuksen ja opetuksen laadusta tunnettu Suomi on kansainvälisesti haluttu kumppani ja voi vaikuttaa opetussektorilla tulevaisuudessa nykyistä vahvemmin. Jatkotyötä asiassa tehdään parasta aikaa yhdessä koulutussektorin kanssa.

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos on kehitysmaissa uhka niille myönteisille kehitysaskelille, mitä on aikaansaatu. Se uhkaa vesittää myös tulevien vuosien työn tulokset. Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat kaikkein suurimmat kaikkein köyhimmille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville. Kehitysyhteistyövaroin tuetaankin sekä ilmastonmuutoksen ehkäisyä että sopeutumistoimia väistämättömiin muutoksiin.

Kehityspolitiikkamme neljännessä painopisteessä, luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutos liittyy oikeastaan kaikkeen. Tulosraportti kertoo ilmastotyön vaikuttavuudesta: Suomi on ollut mukana kehittämässä maailman suurinta päästökauppajärjestelmää Kiinassa ja hiiliveron toimeenpanoa Etelä-Afrikassa. Ruokaturvan ja pienviljelijöiden tukemisen saralla yli 2 miljoonaa ihmistä on hyötynyt kansalaisjärjestöjen ja lähes 2,5 miljoonaa ihmistä kahdenvälisen yhteistyön kautta. Luonnonvarojen kestävän käytön piiriin on saatu kansalaisjärjestöjen, kahdenvälisen yhteistyön (mm. Kenia, Laos, Tansania ja Sambia) ja Finnfundin toimin yli kolme miljoonaa hehtaaria.

Merkittävä osa globaalista ilmastotyöstämme tapahtuu Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) ja Vihreän ilmastorahaston (GCF) kautta. Suomen omista kehityspolitiikan finanssisijoituksista merkittävä osa kohdistetaan ilmastotoimiin mm. Maailmanpankin kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) alaisuuteen perustamamme ilmastorahaston sekä Finnfundin kautta. Finanssisijoitusten tuloksia voidaan esitellä seuraavalle eduskunnalle.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ole huomioitu kehityspolitiikassa vielä riittävästi. Kaiken Suomen rahoittaman toiminnan tulisi olla ilmastokestävää -vähentää päästöjä tai tukea sopeutumista muutokseen. Tulosraportinkin havaintojen valossa on oltava entistäkin tarkempi siinä, että näin todella tapahtuu.

Arvoisa puhemies,

Tämä raportti on tässä salissa keskusteltavana erittäin tärkeään aikaan. Valmistauduttaessa tulevaan vaalikauteen on tarpeen olla käytettävissä luotettavaa tietoa tulosten saavuttamisesta sekä analyysiä onnistumisten ja haasteiden taustatekijöistä.

Tulosohjauksen yksi tärkeimmistä ajatuksista on ohjata toimintaa sen pohjalta, mitä opimme ja havaitsemme tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

Raportin johtopäätöksistä kolme ensimmäistä kertovat onnistumisten pohjalta tärkeitä reseptejä hyvien tulosten saamiselle:

- Kannattaa keskittää resursseja tärkeimpiin tavoitteisiin ja teemoihin. Kun voimavaroihin yhdistyy asiantuntemus ja vaikuttamistyö saadaan parhaiten hyviä asioita aikaan.

- Yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat hitaasti ja tavoitteisiimme päästään parhaiten niitä pitkäjänteisesti tukien.

- Kannattaa toimia Suomen keskeisten arvojen pohjalta: muun muassa tasa-arvon, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja –oikeuksien, osallisuuden sekä syrjimättömyyden puolustajia on liian vähän. Arvoihin pohjautumalla saamme roolia ja tuomme lisäarvoa – ja sitä kautta vaikuttavuutta.

Johtopäätöksistä kolme on tärkeitä kehittämisalueita:

- On kehitettävä nykyistä parempia keinoja tukea hauraita maita, joissa konfliktit, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos vaarantavat tuloksia. Tämä kokonaisvaltaisen tuen ja nopeamman reagoinnin tarve koskee sekä kansainvälistä yhteisöä kokonaisuudessaan että EU:ta ja meitä Suomea. 

- On jatkettava kehitysyhteistyön toteutuksen ja kehitysrahoituksen kehittämistyötä. Saavutettujen tulosten kestävyyden varmistamiseen ja tulosohjauksen vahvistamiseen panostetaan. Julkinen raha ei tule koskaan riittämään maailman kehitystarpeisiin. Lahjamuotoista tukea täydentävää ja yksityistä rahoitusta liikkeelle saavaa innovatiivista kehitysrahoitusta kannattaa hyödyntää jatkossakin.

- On toimittava kokonaisvaltaisesti. Kestävän kehityksen tavoitteita edistetään niin Suomen ulko- ja turvallisuus-, kehitys-, ilmasto-, energia- kuin kauppapolitiikallakin. Myös kehitysyhteistyön eri muotojen synergiaa on hyvä vahvistaa.

Arvoisa puhemies,

Toivon eduskunnan kiinnittävän tämän raportin johtopäätöksiin huomiota. Ne nojaavat kattavaan analyysiin siitä, mitä tuloksia syntyy sekä huolelliseen pohdintaan siitä, mitä vahvuuksia ja kehittämistarpeita kehityspolitiikassa vaikuttavuuden kannalta on.

Kiitos.