Suomi-Tadžikistan-bisnesseminaari nosti esiin kaupan mahdollisuuksia ja haasteita

31.10.-1.11.2017 järjestetty ensimmäinen Suomi-Tadžikistan-bisnesseminaari tarjosi erinomaisen mahdollisuuden yritysten väliseen verkostoitumiseen ja maiden liiketoimintaympäristöjen kartoittamiseen. Kuva: UNDP

Suomen Keski-Aasian kiertävän suurlähettilään (KSL) Niklas Lindqvistin Tadžikistanin asemamatkan yhteydessä järjestettiin vienninedistämismatka, jonka päätapahtumana toimi maailman ensimmäinen Suomi-Tadžikistan-bisnesseminaari. 31.10.-1.11.2017 pidetty tapahtuma oli YK:n kehitysohjelma UNDP:n järjestämä ja loi otollisia mahdollisuuksia business-to-business-tapaamisille.

Kasvunvaraa kaupassa

Suomi rahoittaa Tadžikistanissa UNDP:n alueellista "Wider Europe: Aid for Trade in Central Asia" -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tukea pienyrittäjyyttä ja siten tukea Tadžikistanin kauppaa ja vientiä. Nyt pidetty bisnesseminaari sai alkunsa suomalaisen konsultin Petri Nummisen UNDP:lle laatimasta selvityksestä Suomen ja Kirgisian välisen kaupan kehittämismahdollisuuksista. Tätä konseptia hyödyntäen selvitettiin myös Suomen ja Tadžikistanin välisen kaupan kehittämispotentiaalia.

Jälkimmäisessä selvityksessä tarkasteltiin lukuisia yhteistyösektoreita mukaan lukien: maatalous, kalastus ja kalanviljely, elintarvikkeet ja muut tuotteet, infrastruktuurihankkeet, ICT, terveydenhuolto, rakennusteollisuus, matkailu, koulutus ja kaivostoiminta. Suomen ja Tadžikistanin välinen kokonaiskauppa oli vuonna 2016 noin miljoona euroa, josta suurin osa oli vientiä Suomesta Tadžikistaniin. Maailmanpankin kasvuennuste Tadžikistanille vuodelle 2017 on kuitenkin 5,5 prosenttia ja vuodelle 2018 5,9 prosenttia, joten kasvunvaraa löytyy molempiin suuntiin.

Bisnesseminaari oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja oli hienoa huomata, miten suurta kiinnostusta tilaisuus herätti. Seminaariin oli kokoontunut pitkälti toista sataa tadžikistanilaista eri alojen yritysedustajaa ympäri maata. Osa oli tuonut mukanaan maistiaisia (mm. hunajaa, pähkinöitä, marjoja). Erityisesti Tadžikistanista Suomeen potentiaalisesti tuotavista tuotteista esille nousi mulperimarja, jonka kilohinta Tadžikistanissa on vain muutaman euron. Suomessa mulperimarja tunnetaan sitä vastoin kalliina superfoodina, kilohinnan lähennellessä 25 euroa. Muita mahdollisia vientituotteita Tadžikistanista Suomeen voisivat olla esimerkiksi keltaiset rusinat, kuivatut aprikoosit ja mantelit.



Bisnesseminaarin ensimmäinen päivä keräsi koolle toista sataa tadzhikistanilaista liikemiestä. Kuva: UNDP

Tadžikistan – haasteellinen yrityskumppani

Vaikka kaupan kehittämismahdollisuuksia löytyy, Tadžikistanin toimintaympäristö on monella tapaa haastava. Yhtenä ongelmana Tadžikistanista Suomeen tuotavien elintarvikkeiden kohdalla on se, että maassa ei ole ruokalaboratoriota, joita ilman vienti EU-maihin on hankalaa. Lisäksi Tadžikistanin ja muiden -stan maiden tunnettavuus on Suomessa kovin heikkoa. Tadžikistanilaisten tuotteiden pääsemiseksi Suomen markkinoille niiden tulisi olla todella erityisiä, sillä esimerkiksi kuivattuja hedelmiä tuodaan jo Suomen markkinoille edullisesti muista kaukomaista.

Tadžikistanin erittäin haastavaa yritysympäristöä leimaavat lisäksi korruptio, korkea satunnainen verotus ja kilpailukyvyn kannalta negatiivinen, vanhoillinen mentaliteetti. Tadžikistan on Keski-Aasian köyhimpiä maita ja sen kehitystä hidastutti v. 1991–1996 käyty sisällissota, jonka jäljiltä maa on edelleen erittäin hauras. Lisäksi alueen turvallisuustilanne Afganistanin naapurimaana tuo oman leimansa maan kehitykseen.

Tadžikistanista vain noin seitsemän prosenttia on maanviljelykelpoista aluetta, loppu vuoristoa. Lisäksi Tadžikistanilaisilla ei ole vielä vankkaa tieto-taitoa palveluiden tuottamisesta kuten turismista. Luonnonkaunista maata voitaisiin kuitenkin hyödyntää monin verroin turismin osalta ja siten lyödä rahoiksi naapurimaiden tavoin.

Tadžikistanissa toimii tällä haavaa vain noin 15–20 EU-maan yritystä, jotka investoivat maahan, tai joilla on tuotantoa maassa. Positiivisena asiana nähdään valtion hyväksymä uusi kehitysstrategia, jossa panostetaan koulutukseen, terveyteen ja maaseudun kehittämiseen.





Bisnesseminaari ja B2B-tapaamiset – käytännön puolta

KSL:n toimisto informoi vienninedistämismatkasta formin.fi -sivuilla sekä lähetti kutsut kaikille Keski-Aasian yhteistyökumppaneilleen kuten Kauppakamarille, EK:lle ja Finprolle. Suomesta mukaan lähteviä kiinnostuneita yrityksiä oli alun perin muutamia, mutta loppujen lopuksi vain Vaisalan edustaja pääsi mukaan. Vaisala toimii jo ennestään Tadžikistanissa, ja on toimittanut säähavaintojärjestelmiä Dushanben, Kulyabin, Qurganteppan ja Khujandin lentoasemille. Vaisalaa kiinnostaa yritystoiminnan kehittäminen ja laajentaminen Tadžikistanissa. Delegaatioon liittyi myös suomalaisyrityksien edustajia Kirgisiasta, konsultti Petri Numminen sekä KSL:n avustaja Irina Ambrosin. Tadžikistanissa tapaamisten järjestelyistä vastasi UNDP.

Bisnesseminaarin avasi valtion investointikomitean varapuheenjohtaja. Kuvassa keskellä KSL Niklas Lindqvist sekä UNDP:n maajohtaja Pratibha Mehta. Kuva: UNDP


Bisnesseminaarin päätavoitteena oli informoida suomalaisia yrityksiä eri mahdollisuuksista Tadžikistanin markkinoilla sekä kertoa tadžikistanilaisille yrityksille rahoitus- ja vientimahdollisuuksista Suomeen, ja saada molemminpuolinen ymmärrys maiden liiketoimintaympäristöistä. Foorumi tarjosi myös oivan mahdollisuuden aloittaa keskustelut liikekumppaneiden välillä.

Kaksipäiväisen bisnesseminaarin ensimmäisen päivän puhujalista oli varsin korkeatasoinen: valtion edustajina paikalla olivat valtion investointikomitean (State Committee on Investments and State Property in Tajikistan) varapuheenjohtaja avustajineen. Lisäksi avauspuheenvuoron käyttivät UNDP:n intialainen maajohtaja Pratibha Mehta sekä Suomen edustajana KSL Lindqvist.


Konsultti Petri Numminen kertoi UNDP:lle laatimasta selvityksestään Suomen ja Tadžikistanin välisen kaupan kehittämismahdollisuuksista, mahdollisista vientituotteista ja haasteista. KSL Lindqvist esitelmöi vielä eri rahoitusinstrumenteista, mm. Finnpartnershipin "matchmaking" -ohjelmasta. Lopuksi ohjelmassa oli Q&A -osuus, joka herätti vilkasta keskustelua.

Toisen päivän ohjelma koostui B2B-tapaamisista. Päivän aikana UNDP:n edustajat auttoivat kiinnostuneita osallistujia yhteystietojen syöttämisessä Finnpartnershipin "matchmaking"  -sivustolle.

 



Kirjoittanut Irina Ambrosin

commerce