Brexit ja Suomi

Brexitissä Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta.   

Eroilmoituksen jälkeen käynnistettiin neuvottelut erosopimuksesta.  Neuvottelut erosopimuksesta on tavoitteena saada päätökseen lokakuuhun 2018 mennessä, jotta aikaa jää sopimuksen viimeistelyyn ja hyväksymiseen. Erosopimusluonnokseen ja muihin EU:n neuvotteluasiakirjoihin voi tutustua komission nettisivuilla. 

Erosopimus sisältää myös määräykset siirtymäaikajärjestelyistä. Jos EU ja Britannia pääsevät yhteisymmärrykseen erosopimuksesta, tulee se voimaan 30.3.2019. Sen jälkeen alkaa 31.12.2020 asti kestävä siirtymäaika. Siirtymäkaudella Britannia noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisten sopimusten velvoitteita, ml. osallistuu sisämarkkinoille ja tulliunioniin, mutta se ei osallistu enää EU-päätöksentekoon. 

Huhtikuusta 2018 alkaen EU ja Britannian ovat käyneet alustavia keskusteluja tulevan suhteen sisällöstä. Erosopimukseen liitetään EU:n ja Britannian välinen yhteinen poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista, johon tämänhetkiset keskustelut osaltaan tähtäävät. Varsinaiset tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut voidaan aloittaa vasta Britannian eron jälkeen keväällä 2019. Jos erosopimus saadaan voimaan, tulisi uutta suhdetta koskevien sopimusten ja järjestelyjen tulla voimaan siirtymäkauden päättyessä, 1.1.2021 alkaen. 

EU:ssa Britannian eroa käsitellään EU:n eri toimielimissä. EU:n puolesta neuvottelijana toimii komissio pääneuvottelija Michel Barnierin johdolla. Komissio neuvottelee Britannian kanssa Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen ja yleisten asioiden neuvoston antamien tarkempien neuvotteluohjeiden pohjalta. Suuntaviivat ja neuvotteluohjeet ovat saatavissa neuvoston pääsihteeristön sivuilta: 

Suomea edustaa Eurooppa-neuvostossa pääministeri Juha Sipilä ja yleisten asioiden neuvostossa eurooppaministeri Sampo Terho. Lisäksi neuvottelujen seurantaa ja ohjaamista varten on perustettu jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva neuvoston ns. Artikla 50 -työryhmä, joka kokoontuu Brysselissä viikoittain.  

Suomessa Britannian eroa käsitellään eri ministeriöissä kunkin ministeriön toimialan mukaisesti. Suomen kantojen yhteensovittamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Ulkoministeriön toimialaan kuuluvat erosopimuksen ja tulevan suhteen kauppapolitiikkaa, ulko- ja turvallisuus- sekä kehityspolitiikkaa koskevat elementit. Ulkoministeriössä seurataan neuvotteluiden etenemistä ja vaikutetaan yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa EU:n kannanmuodostukseen, jotta neuvottelutulos olisi Suomen näkökulmasta toivotunlainen.     

Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta.   

Tämä huomioiden Suomi pyrkii toiminnallaan siihen, että Ison-Britannian kanssa onnistutaan neuvottelemaan mahdollisimman läheinen, kunnianhimoinen ja tasapuoliset toimintaedellytykset turvaava suhde, joka kattaa kaupan lisäksi yhteistyön myös muilla politiikkasektoreilla, kuten esimerkiksi ulkopolitiikassa sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden aloilla.   

 

Suomen kauppavaihto Britannian kanssa

Suomi vei vuonna 2017 Britanniaan tavaroita 2,7 miljardin euron arvosta ja palveluja 1,4 miljardin arvosta. Myös tuonti on tärkeää, sillä taloutemme ja vientiteollisuutemme tarvitsevat myös tuontituotteita, raaka-aineita, komponentteja sekä Britanniassa tuotettua palveluja tai sisältöä.

Suomi toi vuonna 2017 Britanniasta tavaroita 1,8 miljardin euron arvosta ja palveluja 1,9 miljardin euron arvosta. Palvelut vastaavat näin ollen 52 % Suomen tuonnin arvosta Britanniasta.

Britannian on Suomen seitsemänneksi suurin kauppakumppani. 

Ison-Britannian ero EU:sta – aikataulu 

  • 23.6.2016 Britannian kansanäänestys. EU-eron puolesta äänestää 51,9 % äänestäneistä. 

  • 29.3.2017 Britannia jättää EU:lle eroilmoituksensa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. Artiklassa eroneuvotteluille annettu kahden vuoden määräaika alkaa.
  • Britannia on EU:n täysimääräinen jäsenmaa 29.3.2019 saakka. Eurooppa-neuvosto voi pidentää eroneuvotteluiden määräaikaa yksimielisellä päätöksellä yhteisymmärryksessä Britannian kanssa.
  • Britannian ero käsittää kolme elementtiä: ero, siirtymäaika, uusi suhde.
  • Ensin on neuvoteltava erosopimuksesta. Erosopimuksessa sovitaan mm. Britannian rahoitusvelvoitteista, Britannian ja EU:n välisestä rajasta (ml. Pohjois-Irlanti) sekä kansalaisten oikeuksista. Erosopimus sisältää myös siirtymäaikajärjestelyt.
  • Tavoitteena on, että erosopimus olisi valmis lokakuuhun 2018 mennessä. Tämän jälkeen aloitettaisiin sopimuksen viimeistely- ja hyväksymismenettelyt. Erosopimukseen liitetään myös EU:n ja Britannian yhteinen poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista.  
  • Erosopimuksen voimaantulo edellyttää Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin sekä Britannian parlamentin hyväksyntää.
  • Erosopimuksen on tarkoitus tulla voimaan UK:n erohetkellä 30.3.2019. Tämän jälkeen käynnistyisi siirtymäkausi 31.12.2020 saakka.
  • Siirtymäkaudella Britannia on mukana sisämarkkinoilla ja tulliunionissa ja noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, mutta se ei osallistu enää EU:n päätöksentekoon.
  • EU ja Britannia ovat käynnistäneet tunnustelevat keskustelut tulevan suhteen sisällöstä, joilla tähdätään erosopimuksen yhteydessä annettavaan yhteiseen poliittiseen julistukseen tulevan suhteen puitteista.
  • Britannia on ilmoittanut, että se eroaa EU:n tulliunionista ja sisämarkkinoilta ja haluaa itsenäisen sääntely- ja lainsäädäntövallan. Näistä reunaehdoista johtuen tulevan suhteen sisältö tulee kaupan ja investointien osalta pohjautumaan vapaakauppasopimusmalliin. EU on valmis harkitsemaan muita sopimusmalleja, jos Britannia päättä luopua reunaehdoistaan.
  • Varsinaiset neuvottelut tulevan suhteen sisällöstä voidaan aloittaa vasta Britannian EU-eron jälkeen (30.3.2019). Jos erosopimus saadaan aikaan, on tulevan suhteen tarkoitus tulla voimaan siirtymäajan jälkeen, 1.1.2021 alkaen.
Brexit-infografiikka
Lähde: Kauppapolitiikka-lehti