Lähialueyhteistyöministeri Jan-Erik Enestamin avauspuheenvuoro lähialueyhteistyön kansalaisjärjestötapaamisessa

Lähialueyhteistyöministeri Jan-Erik Enestamin avauspuheenvuoro lähialueyhteistyön kansalaisjärjestötapaamisessa

Ulkoministeriö Helsinki 27.11.2000

Arvoisat seminaariin osallistujat, hyvät lähialueaktivistit,

Tämän yhteisen tapaamisemme tarkoituksena on pohtia lähialueyhteistyön merkeissä tapahtuvan kansalaisjärjestötoiminnan tulevia suuntauksia ja luoda edellytyksiä kansalaisjärjestöjen yhteistyön vahvistamiseksi.

Suomen lähialueilla eletään nopeiden muutosten aikaa. Siellä tapahtuvien prosessien tarkka seuraaminen ja kehitykseen vaikuttaminen on meille naapurina erityisen tähdellistä. Tämän johdosta on tärkeää, että Suomen lähialueyhteistyötä kehitetään edelleen ja että siinä on mukana mahdollisimman laajat kansalaispiirit.

Viime vuosikymmenen aikana lähialueyhteistyöstä on kehittynyt vakiintunut osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä taloudellista yhteistyötä. Lähialueyhteistyön toinen vuosikymmen on jo käynnistynyt ja edessä ovat uudet haasteet muuttuvassa poliittisessa ja taloudellisessa ympäristössä. Kun pohdimme lähialueiden muutosta, meidän tulee ottaa huomioon myös ne suuret muutosprosessit, joita Suomi on käynyt läpi liityttyään Euroopan unioniin ja aktivoiduttuaan useissa muissa globaaleissa rakenteissa. Tämä asettaa sekä suomalaisille että yhteistyömaiden toimijoille kovia haasteita.

Lähialueyhteistyön 10-vuotisen taipaleen aikana Suomi on käyttänyt yhteensä noin 5,7 miljardia markkaa avustus- ja yhteistyöohjelmiin naapurimaissa. Tästä noin 3 miljardia on annettu lahja-apuna. Keskeisin panostus on kohdistunut ympäristö-, energia-, ydinturva- ja metsäsektoreille ja viime vuosina Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyyttä tukeviin hankkeisiin.

Lähialueyhteistyön perustavoite on Suomen lähialueiden poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukeminen eri tavoin. Pyrkimyksenä on edistää vakautta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa. Tähän prosessiin kuuluu olennaisena osana kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tukeminen. Lähialueyhteistyön laajassa kirjossa onkin kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen noussut viime vuosina entistä merkittävämpään rooliin.

Uudistustyön tarvetta on samanaikaisesti kaikilla oikeusvaltion ja toimivan kansalaisyhteiskunnan aloilla. Uskon, että juuri näiden kysymysten edistämisessä kansalaisjärjestöillä on tärkeä tehtävä. Olenkin voinut ilolla todeta, että suomalaisten kansalaisjärjestöjen kiinnostus lähialueyhteistyötä kohtaan on aina ollut aktiivista, ja että se on lisääntymään päin.


* * * * *

Suomen lähialueyhteistyön uudessa, keväällä 2000 hyväksytyssä toimintastrategiassa, on pyritty mahdollisimman tarkasti ottamaan huomioon - ja jopa ennakoimaan - yhteiskunnallisten, poliittisten ja taloudellisten muutosten vaikutukset yhteistyön kehittämiseen.

On todennäköistä, että Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu vielä pitkään nykymuotoisena. Viron, Latvian ja Liettuan kanssa toiminta jatkuu nykyisellään siihen saakka, kunnes maat liittyvät EU:n jäseniksi, jonka jälkeen yhteistyömuodot harkitaan uudelleen.

Venäjän vakaa kehitys on Suomen tavoitteiden mukaista. Suomen taloudellinen tuki Venäjällä keskittyy demokratian vakiinnuttamiseen ja oikeusvaltion kehittämiseen, hallinnon ja lainsäädännön uudistamisen tukemiseen, talousuudistuksen tukemiseen, ympäristöriskien ja ydinturvariskien vähentämiseen sekä turvallisuuden edistämiseen. Luoteis-Venäjän lisäksi lähialueyhteistyön aluetta on laajennettu kattamaan Kaliningrad.

Terveysala on uusi ja tärkeä prioriteettisektori, koska terveysuhat ovat viime vuosina kärjistyneet Venäjällä. Lähialueyhteistyön tärkeä tavoite onkin torjua Suomeen kohdistuvia haitallisia ilmiöitä, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan tarttuvia tauteja.

Virossa, Latviassa ja Liettuassa Suomen ensisijaisena tavoitteena on edistää niiden EU-jäsenyyden toteutumista. Suomen tuki keskittyy demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tukemiseen, hallinnon ja lainsäädännön kehittämisen sekä talousuudistusten kautta. Tässä jälleen näen kansalaisjärjestöillä olevan oma tärkeä tehtävänsä.

* * * * *

Kansalaisjärjestöyhteistyö on yksi lähialueyhteistyön instrumenteista. Sen avulla pyritään edistämään kansalaisyhteiskunnan vakiintumista sekä tuetaan suomalaisten ja kohdemaiden kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Tavoitteena on kohdemaan tai -alueen oman kansalaistoiminnan kehittäminen ja tukeminen sekä rohkaiseminen omaehtoiseen toimintaan. Elinolosuhteiden parantuminen ja laaja-alainen vaikuttaminen koko yhteiskuntaan ovat toiminnan perusideat. Päämääränä on pysyvien, kestävien muutosten aikaansaaminen.

On myönnettävä, että lähialueyhteistyöhön käytetyt varat ovat suhteellisen vaatimattomia verrattuna esimerkiksi perinteiseen kehitysyhteistyöhön. Olen kuitenkin iloinen, että voin tässä todeta, että olemme voineet suunnitella kansalaisjärjestömäärärahan osuuden nostamista neljästä miljoonasta viiteen miljoonaan markkaan --- huolimatta siitä, että lähialueyhteistyöhän varatun määrärahan kokonaiskehys on aleneva.

Suomalaisten järjestöjen toiminta on kuluneina vuosina pääosin kohdistunut Venäjälle ja Viroon. Tulevaisuutta ajatellen, ja lähialuestrategian henkeäkin noudatellen, näkisin mielelläni kansalaisjärjestöjen aktivoituvan enenevässä määrin myös Latviassa ja Liettuassa. Haluan tässä lisäksi muistuttaa siitä, että uudessa lähialuestrategiassa korostetaan yhteistyökumppanien sitouttamista hankkeisiin. Uskoisin, että tämä ehto on kansalaisjärjestötoiminnassa jatkuvuuden kannalta tärkeä näkökohta.

Suomessa, "yhdistysten luvatussa maassa", toimii runsaasti järjestöjä, jotka ovat pyrkineet lähialuetuen piiriin. Tämä aktiivisuus on luonnollisesti tervetullutta. Toisaalta, saattaisi olla hyödyllistä kokonaisuuden kannalta, että järjestöt pyrkisivät entistä enemmän hyödyntämään synergiaetuja yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja niiden toteuttamiseksi. Näin voitaisiin suhteellisen vaatimattomat resurssitkin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistyön tehostamisessa myös kokemusten välittäminen muiden käyttöön on tärkeä tehtävä.

* * * * *

Arvoisat kansalaisjärjestöjen edustajat, hyvät kuulijat,

Toivon, että tämä tilaisuus tarjoaa lähialuetyöhön omistautuneille järjestöille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia menneestä ja ajatuksia tulevasta. Näen kansalaisjärjestöjen merkityksen lähialueyhteistyön kokonaisuudessa tärkeänä elementtinä, jonka saavutukset ovat nähtävissä pitkäjänteisen työn tuloksena. Toivotan teille erittäin antoisia keskusteluja.