Ajankohtaista

Ulkoministeriö pyytää yrityksiltä huomioita liittyen Yhdysvaltojen tuontitullien korotuksiin sekä EU:n mahdollisiin vastatoimiin.

Suomalaisdiplomaattien poliittista raportointia 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana kokoava kirja ”Kävin ja kuulin 2” on julkaistu. Ulkoministeriön tutkija Jussi Pekkarinen paneutuu uusimmassa teoksessaan vuosiin 1933-1945. Suomen lähettiläät kuvaavat raporteissaan muun muassa, kuinka itsevaltiaat Saksassa, Italiassa ja Neuvostoliitossa syöksevät Euroopan sotaan. Arkistoraporteista paljastuu demokratioiden voimattomuus diktatuurien edessä sekä lähettiläitä arveluttava kysymys: voiko liittolaisiin tukeutua tositilanteessa?

Pohjoismaiden ministerineuvosto myöntää tukea arktisiin yhteistyöhankkeisiin. Hakuaikaa on 17. maaliskuuta asti.

Luonnonmarjanpoiminta on 17. helmikuuta voimaan tulleilla säädösmuutoksilla siirretty kausityön piiriin. Yritysten tulee palkata ulkomaiset marjankerääjät työsuhteeseen, jotta he voivat hakea maahantulolupaa Suomeen. Alle kolmen kuukauden oleskelua varten poimijat hakevat jatkossa kausityöviisumia. Tuoreiden lakimuutosten myötä poimijat voivat tänä vuonna hakea kausityöviisumia tai kausityölupaa.

Helsingissä alkoi 10. helmikuuta Etyjin jokavuotinen antisemitismin vastainen konferenssi. Konferenssi on osa Etyjin syrjimisen vastaista työtä. Antisemitismin lisäksi konferenssissa käsitellään muslimien, kristittyjen ja muiden uskontojen edustajien kohtaamaa syrjintää.

Suomen jäsenyyskaudella YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2022–2024 Suomi puolusti universaaleja ihmisoikeuksia ja monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää. Suomen keskeisiä prioriteetteja olivat vastuuvelvollisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen sekä naisten ja tyttöjen, alkuperäiskansojen, vammaisten henkilöiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien edistäminen ja puolustaminen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio piti tiedotustilaisuuden Team Finland -ulkomaantoimintojen uudistuksesta keskiviikkona 5.2.2025 klo 15.30.

Epäselvyys EU:n kestävyyssääntelyn soveltamiskäytännöistä voi johtaa siihen, että yritykset jäävät odottamaan tilanteen selkeytymistä. Tämä on ongelmallista, koska tällöin yritykset eivät kohdenna resursseja sinne, missä niitä tarvittaisiin velvoitteiden täyttämiseksi.

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13. huhtikuuta 2025. Ulkomailla ennakkoäänestys järjestetään 2.–5. huhtikuuta 2025 välisenä aikana, mutta monessa ennakkoäänestyspaikassa aukioloaika on käytännön syistä mainittua ajanjaksoa lyhyempi.

Ulkoministeriö saa lisää monipuolista osaamista uusien Kavaku- ja Halku-kurssien aloittaessa maaliskuussa 2025.

Euroopan ulkosuhdehallinto painottaa, että kansalaisten henkilökohtaisilla valmiuksilla on suuri merkitys informaatiovaikuttamisen torjumisessa.

Ulkoministeriö avaa ohjelmatuen hakukierroksen suomalaisille kansalaisjärjestöille. Hakukierroksella voi hakea valtionavustuksia suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmiin sekä niihin sisältyvään humanitaariseen apuun vuosille 2026-2029. Haku on käynnissä 20. tammikuuta – 28. helmikuuta 2025.

Ulkoministeriö toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta!

Suomi tukee Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa monin tavoin. Osana kehitysyhteistyötä on valmisteltu uusi tukimuoto rahoittamaan suomalaisyritysten toteuttamia julkisia investointeja maahan: Suomen investointituki Ukrainalle (Finland–Ukraine Investment Facility; FUIF). Ulkoministeriö pyytää suomalaisyrityksiltä konsepteja rahoitettaviksi hankkeiksi.

Ulkoministeriön uusi maksuasetus vuodelle 2025 tulee voimaan 1.1.2025. Useat nykyisin maksutta käsiteltävät ulkoministeriön suoritteet muuttuvat maksullisiksi 1.1.2025 lukien.

Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman ehdot muuttuvat vuoden 2025 alussa. Ulkoministeriö ja Finnfund tekivät sopimuksen Finnpartnership-ohjelman optiokauden käyttöönotosta joulukuussa 2024. Vuodet 2025-2027 kattavalla optiokaudella jatketaan edellisen ohjelmakauden hyväksi havaittuja toimintoja ja käytäntöjä sekä tuodaan mukaan myös innovaatiorahoitusta. 

Suomen YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyskausi 2022–2024 tulee vuodenvaihteessa päätökseen. Kolmivuotinen jäsenyyskausi osui maailmanpolitiikan murroskohtaan, mikä näkyi ihmisoikeusneuvoston agendassa ja Suomen prioriteeteissa. Suomelle on ollut tärkeää olla johdonmukaisesti puolustamassa ihmisoikeusneuvoston globaalia tehtävää edistää ja suojella ihmisoikeuksia. Ulkoministeriö kutsui kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelemaan jäsenyyskauden tuloksista ja opeista, sekä Suomen toiminnasta neuvoston tulevana tarkkailijana.

Investointituki kehittyville maille on yksi Suomen kehityspoliittisista rahoitusinstrumenteista. Sillä tarjotaan investointitukea kehittyvien maiden julkisen sektorin hankkeisiin, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja joissa hyödynnetään suomalaista osaamista ja teknologiaa.

YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen Pariisissa 10. joulukuuta seitsemänkymmentäkuusi vuotta sitten. Julistus on yksi YK:n vaikutusvaltaisimpia kannanottoja ja keskeinen osa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää, kirjoittaa ulkoministeri Elina Valtonen kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä.

Tervetuloa ulkoministeriön 17.12.2024 järjestämään yritystilaisuuteen, jossa asiantuntijat analysoivat Yhdysvaltojen tulevan presidenttikauden vaikutuksia geopolitiikkaan ja sitä kautta ulkomaankauppaan. Tilaisuudessa yritysten on mahdollista esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun.

Vuoden viimeisen Kauppapolitiikka-lehden pääteemana ovat maailman meret. Kuka omistaa merissä piilevät rikkaudet, ja mitä riskejä niiden hyödyntämiseen liittyy?

Tarvitseeko yrityksesi tai asiakkaasi kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvää lainsääntöä tai ohjeistusta englanniksi? Löydät linkit ulkoministeriön verkkosivuilta.

Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisen kumppanimaa Nepalin odotetaan nousevan vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta vuonna 2026. Suomen ja Nepalin diplomaattisuhteet solmittiin 50 vuotta sitten. Suomi pyrkii monipuolistamaan kumppanuutta Nepalin kanssa ja lisäämään kaupallistaloudellista yhteistyötä, kaupan ja kehityksen kosketuspintoja hyödyntäen.

Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöille ja yhteisöille, joiden toiminta liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin ja jotka tukevat yritysten kansainvälisen yritystoiminnan edistämistä ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämistä ja tuottamista.

Ulkoministeriö järjestää 29. marraskuuta 2024 vientivalvonnan ajankohtaiskatsauksen kaksikäyttötuotteiden vientitehtävissä toimiville.

Suomi toimii yhdessä Ahvenanmaan kanssa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana 2025. Puheenjohtajuusohjelma Pohjola 2025: Yhteinäinen ja vahva esiteltiin Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa Reykjavikissa 29. lokakuuta.

Ulkoministeri Elina Valtonen julkaisi kesäkuussa Suomen ja Etelä-Afrikan yhteisen nuorten rauhanvälittäjien mentorointiohjelman. Ohjelma on osa Suomen ja Etelä-Afrikan välisen rauhanvälityksen aiesopimuksen toimeenpanoa.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien tuhojen vuoksi ympäristöturvallisuuden merkitys on entisestään korostunut. Ympäristöyhteistyö on yksi Suomen kehitysyhteistyön painopisteistä Ukrainassa ja yhteistyötä rahoitetaan ulkoministeriön hallinnoimista kehitysyhteistyön määrärahoista.

UNICEFin lapsilinssi auttaa sijoittajia arvioimaan sijoitusten vaikutukset lapsiin ja kannustaa rahoittamaan hankkeita, jotka parantavat lasten hyvinvointia.

Ulkoministeriö järjestää 18. marraskuuta yhdessä Yhdysvaltojen ja Britannian pakoteviranomaisten kanssa ulkomaankauppaa käyville yrityksille suunnatun tilaisuuden. Siinä pureudutaan EU:n, Yhdysvaltojen ja Britannian asettamiin pakotteisiin sekä niiden noudattamiseen ja vaikutuksiin yrityksissä. Tilaisuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää ymmärrystä keskeisistä pakotteista, niihin liittyvistä riskeistä ja pakotteiden kiertämisestä.

Uuden kaksikäyttötuotteita koskevan vientivalvontalain myötä ulkoministeriö on tehnyt päätöksen koskien kansallista yleislupaa. Kansallinen yleislupa antaa yrityksille mahdollisuuden viedä kansallisen valvontaluettelon kaksikäyttötuotteita tiettyihin maihin pelkällä ilmoituksella. Ulkoministeriö on myös julkaissut yrityksille ohjeen vientivalvonnan lainsäädännöstä.

Kuuleminen kansallista yleislupaa koskevasta päätösluonnoksesta on päättynyt ja ulkoministeriö viimeistelee päätöstä.

Ulkoministeriö päivittää Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman yhteistyössä Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ja Suomen Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkoston kanssa. Päivitystä varten kerätään nuorten näkemyksiä rauhasta ja turvallisuudesta ryhmäkonsultaatioiden sekä juuri avautuneen kyselyn avulla.

Vientivalvontalain uudistuksen seurauksena Yhdysvallat lisäsi Suomen IEC-poikkeuslistalle 17. syyskuuta 2024 alkaen.

Ulkoministeriö kuulee viejiä 14. lokakuuta 2024 asti kansallista yleislupaa koskevasta päätösluonnoksesta.

Suomi osallistuu viimeistä kertaa jäsenenä YK:n ihmisoikeusneuvoston sääntömääräiseen istuntoon jäsenyyskaudellaan 2022-2024. Vakiintuneen käytännön mukaisesti ulkoministeriö kutsui kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelemaan Suomen tavoitteista ja painopisteistä tulevaa istuntoa varten. Ihmisoikeusneuvosto (ION) on YK:n tärkein hallitustenvälinen ihmisoikeuksia globaalisti edistävä ja suojeleva elin. Järjestyksessään 57. ION-istunto alkoi 9. syyskuuta ja päättyy 11. lokakuuta.

Ulkoministeri Elina Valtonen tapasi Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergardin Helsingissä. Tiedotustilaisuus lähetettiin suorana perjantaina 13.9. kello 14.45.

Ulkoministeriö valmistelee tammikuussa 2025 avattavaa ohjelmatuen hakukierrosta suomalaisille kansalaisjärjestöille. Hakukierroksella haettavissa ovat valtionavustukset suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmiin sekä niihin soveltuvilta osin sisältyvään humanitaariseen apuun vuosille 2026–2029. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Ulkoministeri Elina Valtonen tapasi Viron ulkoministerin Margus Tsahknan Helsingissä. Tiedotustilaisuus lähetettiin suorana perjantaina 6.9. kello 14.45.

Ydinase on ollut kansainvälisten suhteiden keskiössä sen kehittämisestä lähtien. Ydinasevallat ja niiden liittolaiset pitävät ydinaseita turvallisuuden perustana ja kansainvälisten suhteiden vakauttajina. Samanaikaisesti ydinaseet muodostavat uhkan koko ihmiskunnan olemassaololle.

Valtioneuvosto antoi 29. elokuuta asetuksen vientivalvontaneuvottelukunnasta. Asetus annettiin kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain nojalla. Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva uusi laki astuu voimaan 15.9.2024.

EU:ssa toimivien viejien tulee kieltää sopimuksissaan jälleenvienti Valko-Venäjälle, mikäli tuote kuuluu Valko-Venäjä-pakoteasetuksen tiettyjen liitteiden piiriin.

Ulkoasiainhallinnon uudistus otti elokuun alussa askeleen eteenpäin, kun ministeriön organisaatio uudistui ja päivitetty työjärjestys tuli voimaan. Organisaatiomuutoksen tavoitteena on luoda nykyiseen kansainväliseen tilanteeseen ja Suomen ulkopolitiikan muutokseen sopiva perusta ulkoministeriön työlle. Samaan aikaan yhteistyö yli organisaatiorajojen on entistäkin tärkeämpää.

Ulkoministeri Elina Valtonen ja Marokon ulkoministeri Nasser Bourita tapasivat Helsingissä tiistaina 6.8. Vierailun aikana ministerit keskustelivat useista ajankohtaisista aiheista.

Lausuntokierros valtioneuvoston asetuksesta päättyi 15. heinäkuuta 2024. Lausunnot ovat nähtävillä hankeikkunassa.

Tasavallan presidentti vahvisti 16. heinäkuuta lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen sekä varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.

Tiedotustilaisuudessa selontekoa esitteli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Suomi on mukana YK:n kestävän kehityksen korkean tason seurantafoorumissa (High-Level Political Forum) 8.-17.7. New Yorkissa. Seurantafoorumissa arvioidaan vuosittain, miten kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa on edetty eri maissa.

Ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta voittajaksi valikoitui VF Worldwide Holdings Ltd eli sama tarjoaja, joka nykyään tuottaa ulkoistuspalvelut ulkoministeriölle.

Vuosittainen työtyytyväisyyskysely kertoo, että ulkoasiainhallinnon henkilöstö viihtyy työssään. Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ovat laskussa.