Ajankohtaista

Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset valtion vuoden 2021 talousarvioesityksen momentille 24.90.50 (Eräät valtionavut). Hakukierros on auki 31.10.-20.11.2020.

Miten Suomi voi tukea EU:n Afrikka-politiikan tavoitteita? Millaisia mahdollisuuksia EU:n Afrikka-kumppanuus ja –instrumentit tarjoavat suomalaistoimijoille? Mitä osaamista EU:n ja Afrikan kumppanuuden toimeenpanossa tarvitaan? EU:n ja Suomen strategioiden yhtymäkohdista ja EU:n Afrikka-kumppanuuden Suomelle ja suomalaistoimijoille tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan torstaina 5.11. Mukana keskustelussa ovat komissaari Jutta Urpilainen, ulkoministeri Pekka Haavisto sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Valtioneuvosto on hyväksynyt tänään 29.10.2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antanut sen eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille. Ulkoministeri Pekka Haavisto pitää tärkeänä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla vahvistetaan Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia tilanteessa, jossa toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. ”Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat yhteistä vastuunkantoa. Yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin voidaan hakea tehokkaasti vain sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä.”

ISO 27001 –sertifikaattia varten arvioitiin ulkoministeriön tietoturva- ja riskienhallintakäytäntöjä mm. johtamisen, tietojärjestelmien, arjen työn, dokumentoinnin ja jatkuvan kehittämisen kannalta.

Suojeluvastuu on viimesijainen käytettävissä oleva keino, kun valtio epäonnistuu väestönsä suojelulta laajamittaisia julmuusrikoksia vastaan. Se perustuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2005 hyväksymään poliittiseen sitoumukseen kansanmurhien, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan olevien rikosten estämiseksi. Ulkoministeriön julkaisu Suomi ja suojeluvastuu – Viisitoista vuotta suojeluvastuuperiaatteen hyväksymisestä perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn suojeluvastuulinjaukseen. Julkaisun kirjoitustyöstä on vastannut Suomen kansallisena yhdyshenkilönä maailmanlaajuisessa suojeluvastuuverkostossa toimiva suurlähettiläs Marja Lehto.

Hakukierros suomalaisten kansalaisjärjestöjen ohjelmamuotoiseen kehitysyhteistyöhön vuosille 2022–2025 on käynnissä avustuskelpoisuuden hakemisen osalta 28.10.2020–30.11.2020.

Suomalaisdiplomaatti Kai Sauerin aloitteesta järjestetty juoksu juhlisti YK:n turvallisuusneuvoston 1325-päätöslauselman pyöreitä vuosia.

Koronaviruspandemia on viime keväästä alkaen asettanut käynnissä olevat Twinning-hankkeet uuteen tilanteeseen, jossa toimintaa on pitänyt siirtää digikanaviin ja suunnitella kokonaan uudelleen. Monissa tapauksissa korona on johtanut myös hankkeiden väliaikaisiin keskeyttämisiin. Yksi tällaisista esimerkeistä on Moldovassa jatkuva koulutusalan Twinning-hanke, jota Suomi toteuttaa yhdessä Viron ja Liettuan kanssa.

Tasavallan presidentti on esittelyssään torstaina 22. lokakuuta määrännyt uuden suurlähettilään Sofiaan ja antanut valtuutuksen toimia myös Armeniassa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö-ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari pitivät 21. lokakuuta kansalaisjärjestöille kuulemistilaisuuden Suomen YK-politiikan tavoitteista ja painopisteistä YK:n yleiskokouksen 75. istuntokaudella. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti virtuaalisena kokouksena.

Valtioneuvosto määräsi torstaina 22. lokakuuta uuden apulaisosastopäällikön Afrikan ja Lähi-idän osastolle

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 16. lokakuuta määrännyt uuden kiertävän suurlähettilään ja sivuakkreditointeja.

Nepalin Kaukolännessä ruokaturva on kohentunut huomattavasti Suomen ja EU:n tukeman vesivarainhankkeen myötä. Kastelu ja uudet keinot viljelyssä ovat monipuolistaneet ruoantuotantoa ja nostaneet satomääriä. Hankealueen piirissä olevat kunnat kuuluvat Nepalin syrjäisimpiin, kuivimpiin ja köyhimpiin alueisiin.

Kyberympäristö on maailmanlaajuinen tietojärjestelmien kokonaisuus, jossa sähköisessä muodossa olevaa tietoa käsitellään tietotekniikan avulla. Kyberympäristön erityispiirteet voivat herättää kysymyksiä joidenkin kansainvälisten säännösten käytännön soveltamiseen liittyen. Tämän vuoksi tarvitaan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja näkemysten vaihtoa siitä, miten kansainvälinen oikeus tietyissä kysymyksissä sääntelee informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden käyttöä valtioiden toimesta. Siksi Suomi nyt liittyy niiden valtioiden joukkoon, jotka ovat tuoneet julki kantojansa kansainvälisestä oikeudesta kyberympäristössä.

Valtioneuvosto määräsi kaksi uutta tehtävää ulkoministeriöön torstaina 15. lokakuuta.

Tyttöjen ja poikien tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen liittyy olennaisesti yhteiskunnan kehitykseen ja yksilön mahdollisuuksiin edetä elämässään, pohtii kehityspolitiikan erityisasiantuntija Kati Bhose. Kolme kysymystä kehitysyhteistyöstä -sarjassa kysytään asiantuntijoilta heidän työnsä merkityksestä.

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea tarkasteli kolmannessa istunnossaan 8.10.2020 Suomen kriisinhallintatoiminnan resursseja suhteessa kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen Afrikka-strategian sidosryhmäkuulemiset käynnistettiin 30. syyskuuta 2020 avoimella verkkotilaisuudella, johon osallistui yli 300 Afrikan ja Suomen suhteiden kehittämisestä kiinnostunutta. Tilaisuuden vahva viesti oli, että Suomen ja Afrikan suhteita on laajennettava kehitysyhteistyöstä poliittiseen ja taloudelliseen yhteistyöhön.

Osana YK:n 75-vuotisjuhlavuotta, ulkoministeriö tukee World Leadership Alliance – Club de Madrid (WLA CdM) ja Crisis Management Initiative (CMI) yhteistyössä 6.-8.10.2020 järjestämää keskustelutilaisuutta Multilateralism, Peace and Security – Strengthening the Rules-Based Multilateral Framework to Sustain Peace

Tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista ja valtuutuksesta perjantaina 2. lokakuuta.