Ajankohtaista

Tasavallan presidentti määräsi esittelyssään 30. elokuuta sivuakkreditoinnin Albaniaan.

Valtioneuvosto antoi 29. elokuuta asetuksen vientivalvontaneuvottelukunnasta. Asetus annettiin kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain nojalla. Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva uusi laki astuu voimaan 15.9.2024.

"Meille on tärkeää vahvistaa Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä sekä edistää kokonaisvaltaista ja laaja-alaista varautumista erilaisiin kriiseihin ja hybridiuhkiin", Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri Anders Adlercreutz nostaa esiin suurlähettiläskokouksen puheenvuorossaan.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat epäviralliseen ulkoministerikokoukseen Brysselissä 29. elokuuta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen.

"Ulkomaanverkostomme, joka kattaa 89 toimipistettä, on yritysten tukena vaativimmillakin markkinoilla", korostaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio suurlähettiläskokouksen puheenvuorossaan.

"Hankimme Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle tukea niin Euroopan unionissa kuin maailmallakin. Tuemme Ukrainaa, jotta maailmassa vallitsisi rauha eikä vahvemman oikeus", toteaa ulkoministeri Elina Valtonen suurlähettiläskokouksen puheessaan.

"Kansainvälinen järjestelmä on suuressa muutoksessa. Sitä leimaa arvaamattomuus ja kasvavat riskit", sanoo valtiosihteeri Jukka Salovaara suurlähettiläskokouksen avaijaissanoissaan.

Ulkoministeri Elina Valtonen vierailee Tukholmassa 26. elokuuta ja pitää puheen Ruotsin suurlähettiläspäivillä sekä Maailman vesiviikolla.

Pohjoismaiden lausunto Norjan edustuksesta Palestiinalaisalueilla.

Valtioneuvosto määräsi istunnossaan 22. elokuuta apulaisosastopäällikön Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osastolle.

Valtioneuvosto kunnioittaa lauantaina 24. elokuuta vietettävää Ukrainan itsenäisyyspäivää liputtamalla Ukrainan lipuilla Senaatintorilla ja Martti Ahtisaaren aukiolla ulkoministeriön Merikasarmilla, joka myös valaistaan itsenäisyyspäivän iltana Ukrainan lipun värein sinikeltaiseksi.

Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt ja ulkopoliittinen johto kokoontuvat Helsingissä 26.–28. elokuuta suurlähettiläskokouksen merkeissä. Kokouksen vieraspuhujaksi on kutsuttu Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström.

Hanke toteutetaan Suomen rahoittamana Nefcon hallinnoiman Ukrainan vihreän elvytysohjelman kautta. Hanke on Suomelle ensimmäinen Nefcon kautta tehtävä investointi Ukrainaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen ja Nefcolle ensimmäinen lähes nollaenergianrakennushanke Ukrainassa.

Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva uusi laki astuu voimaan 15.9.2024. Ulkoministeriö kehottaa yrityksiä perehtymään ja valmistautumaan lakimuutokseen. Uudistus sisältää mm. kansallisen valvontaluettelon tuotteista, joille tarvitaan vientilupa Euroopan unionin ulkopuolelle.

Valtioneuvosto määräsi istunnossaan 15. elokuuta uuden osastopäällikön Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osastolle.

EU:ssa toimivien viejien tulee kieltää sopimuksissaan jälleenvienti Valko-Venäjälle, mikäli tuote kuuluu Valko-Venäjä-pakoteasetuksen tiettyjen liitteiden piiriin.

Ulkoministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 1,202 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2025. Osana hallituksen lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi hallinnonalalle on kohdistettu yhteensä 116 miljoonan euron lisäsäästöt.

Vierailun tavoitteena on vahvistaa poliittisia ja kaupallisia suhteita keskeisten länsiafrikkalaisten maiden kanssa.

Ulkoasiainhallinnon uudistus otti elokuun alussa askeleen eteenpäin, kun ministeriön organisaatio uudistui ja päivitetty työjärjestys tuli voimaan. Organisaatiomuutoksen tavoitteena on luoda nykyiseen kansainväliseen tilanteeseen ja Suomen ulkopolitiikan muutokseen sopiva perusta ulkoministeriön työlle. Samaan aikaan yhteistyö yli organisaatiorajojen on entistäkin tärkeämpää.

Valtioneuvosto määräsi istunnossaan 8. elokuuta osastopäällikön sekä apulaisosastopäällikön kehityspoliittiselle osastolle ja ulkoasiainhallinnon tarkastajan sisäisen tarkastuksen yksiköön. Lisäksi valtioneuvosto nimitti hallintojohtajan.

Ulkoministeri Elina Valtonen ja Marokon ulkoministeri Nasser Bourita tapasivat Helsingissä tiistaina 6.8. Vierailun aikana ministerit keskustelivat useista ajankohtaisista aiheista.

Euroopan unioni vastaa Valko-Venäjän sisäisen tilanteen heikkenemiseen kohdistamalla uusia pakotteita vakavista ihmisoikeusloukkauksista tai vakavista demokratian tai oikeusvaltion heikentämistoimista vastuussa oleviin henkilöihin. Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteiden laajentamisen 26.7.2024.

Ulkoministeri Elina Valtonen tapaa 6. elokuuta Helsingissä Marokon ulkoministeri Nasser Bouritan, joka vastaa myös Afrikan yhteistyötä ja ulkomailla asuvia marokkolaisia koskevista asioista.

Valtioneuvosto määräsi istunnossaan 1. elokuuta apulaisosastopäälliköt euroatlanttiselle osastolle ja kansainvälisen kaupan osastolle sekä EU-johtajan EU-yksikköön.

Lausuntokierros valtioneuvoston asetuksesta päättyi 15. heinäkuuta 2024. Lausunnot ovat nähtävillä hankeikkunassa.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä 22. heinäkuuta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen.

Tasavallan presidentti vahvisti 16. heinäkuuta lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen sekä varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.

Valtioneuvosto on hyväksynyt 11. heinäkuuta 2024 esityksen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteoksi. Selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tarkemmilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä.

Valittaja valitti Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 8 artiklan nojalla erikseen ja yhdessä 13 artiklan kanssa siitä, että hänen oikeuttaan nauttia yksityiselämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta oli loukattu, koska häntä oli lääkitty vastoin hänen tahtoaan, eikä hänellä ollut käytössään tehokasta kansallista oikeussuojakeinoa.

Tiedotustilaisuudessa selontekoa esitteli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Suomi on mukana YK:n kestävän kehityksen korkean tason seurantafoorumissa (High-Level Political Forum) 8.-17.7. New Yorkissa. Seurantafoorumissa arvioidaan vuosittain, miten kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa on edetty eri maissa.

Tasavallan presidentti määräsi esittelyssään 5. heinäkuuta uuden suurlähettilään.

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen. Tasavallan presidentti vahvisti myös sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevan lain ja hyväksymisen johdosta tehtävät muutokset eräisiin kansallisiin lakeihin.

Ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta voittajaksi valikoitui VF Worldwide Holdings Ltd eli sama tarjoaja, joka nykyään tuottaa ulkoistuspalvelut ulkoministeriölle.

Vuosittainen työtyytyväisyyskysely kertoo, että ulkoasiainhallinnon henkilöstö viihtyy työssään. Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ovat laskussa.

EU laajensi Valko-Venäjään kohdistettuja pakotteita 30. kesäkuuta 2024. Samalla EU yhdenmukaisti Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistettuja sektoripakotteita Venäjä-pakotteiden kiertämisen ehkäisemiseksi. Sektoripakotteet on valmisteltu vastauksena Valko-Venäjän osallisuuteen Venäjän hyökkäyssodassa.

Elinkeinoministeri Wille Rydman ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ovat 27. kesäkuuta 2024 asettaneet kauppatieteiden maisteri, Reima Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Elina Björklundin selvityshenkilöksi valmistelemaan Team Finland -yrityspalveluiden ulkomaanverkoston uudistusta, jossa Business Finlandin ulkomaantoiminnot yhdistetään ulkoasiainhallintoon.

Ulkoministeriön rahoituksella suomalaiset kansalaisjärjestöt kumppaneineen edistävät Suomen kehitysyhteistyön tavoitteita. Ulkoministeriö on myöntänyt hanketukea suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteishankkeisiin yhteensä noin 19,4 miljoonaa euroa vuosille 2025–2028.

Tasavallan presidentti määräsi esittelyssään 28. kesäkuuta kaksi uutta suurlähettilästä ja sivuakkreditoinnin.

Suomi on päättänyt tukea kehitysyhteistyövaroin kolmea uutta hanketta Ukrainassa. Ammatillista koulutusta ja ilmanlaadun seurantaa kehitetään virastojen välisillä institutionaalisen yhteistyön (IKI) hankkeilla, ja infrastruktuurin jälleenrakennusta tuetaan Euroopan investointipankin kautta.

Maaohjelma on OECD:n suurin, 16,5 miljoonan euron nelivuotinen kokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea Ukrainaa sen lainsäädännön ja instituutioiden kehittämisessä ja valmistaa maata kohti EU- ja OECD-jäsenyyksiä.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on 26. kesäkuuta 2024 valinnut oikeustieteen tohtori, LL.M. Juha Lavapuron Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen suhteen valittavan tuomarin tehtävään viimeistään 1.1.2025 alkavalle toimikaudelle. Euroopan ihmisoi-keustuomioistuimessa on Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopimuspuolten luvun mukainen määrä tuomareita eli yhteensä 46. Kutakin sopimuspuolta kohden valitaan yksi tuomari, joka toimii henkilökohtaisessa ominaisuudessaan itsenäisesti ja riippumattomasti.

EU:n 14. pakotepaketilla otetaan käyttöön merkittäviä uusia toimia Venäjälle asetettujen pakotteiden kiertämisen estämiseksi muun muassa liikennesektorilla (lentotoiminta, ns. varjolaivasto). Pakotteilla laajennetaan vientikieltoja, asetetaan lisärajoituksia Venäjän nesteytetystä maakaasusta (LNG) saamille tuloille ja lisätään yrityksille velvoitteita puuttua pakotteiden kiertämiseen. Myös henkilöpakotelistauksia laajennetaan merkittävästi.

Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitea (Steering Committee for Human Rights) pitää sadannen kokouksensa Helsingissä 25.–28. kesäkuuta. Komitean tehtävänä on kehittää ja edistää ihmisoikeuksia Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö ja ihmisoikeussopimukset ovat komitean hallitustenvälisen työn perustana.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Luxembourgissa 24. kesäkuuta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen.

Valtioneuvosto on hyväksynyt esityksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi selonteoksi. Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.

Tiedotustilaisuudessa 20. kesäkuuta 2024 selontekoa esitteli ulkoministeri Elina Valtonen.

Pohjoismaiden N5-ulkoministerikokous järjestetään Tukholmassa 19.–20. kesäkuuta. Suomea kokouksessa edustaa poliittinen valtiosihteeri Pasi Rajala.