Ajankohtaista

Ulkoministeriö on avannut haun diplomaatti-ja hallintouran tehtäviin. Haku on auki 21.4.-12.5. Hakuilmoitukset löytyvät valtiolle.fi-palvelusta.

Suomessa tulee voimaan uusi ihmisoikeussopimus. Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehty kansainvälinen yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 23. huhtikuuta 2023. Yleissopimus ratifioitiin kuukautta aikeisemmin New Yorkissa.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa 24. huhtikuuta. Ulkoministeri Pekka Haavisto edustaa Suomea kokouksessa.

Ulkoministeriö myönsi yhteensä 13 miljoonaa euroa viidelle kansainväliselle kansalaisjärjestölle vuosille 2023–2025. Kyse on vakiintuneesta valtionavustushausta, joka toteutettiin viimeksi vuonna 2021.

Ulkoministeriö perii Kirkon ulkomaanavulta takaisin 50 000 euroa, joiden valtionapupäätöksen mukaista käyttöä ei ole voitu todentaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Viron uuden ulkoministerin Margus Tsahknan Helsingissä 18. huhtikuuta. Voit katsoa suoran verkkolähetyksen tiedotustilaisuudesta ulkoministeriön YouTube-kanavalta noin kello 16.50 alkaen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Viron ulkoministerin Margus Tsahknan Helsingissä 18. huhtikuuta.

Tasavallan presidentti on määrännyt esittelyssään 14. huhtikuuta kaksi uutta suurlähettilästä ja yhden sivuakkreditoinnin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan asetti painetta kehitysyhteistyömenoille niin Suomessa kuin monissa muissakin EU-maissa, kertovat OECD:n tänään julkistamat vuotta 2022 koskevat alustavat tiedot. Suomessa kasvoivat erityisesti kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaiskulut.

Pakotteiden kansallinen toimeenpano vaatii eri hallinnonalojen yhteistyötä. Suomessa tätä työtä koordinoi ulkoministeriö. Tehokkaan toimeenpanon kannalta ratkaisevaa on ollut selkeä työnjako sekä Ulosottolaitoksen ja Tullin vahvat toimivaltuudet, UM:n pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara sanoo. Viime kädessä pakotejärjestelmän toimivuus testataan tuomioistuimissa.

Pitkänperjantain rauhansopimus, jolla Pohjois-Irlannin 30 vuotta kestäneet väkivaltaisuudet saatiin lopetettua, allekirjoitettiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen 10. huhtikuuta 1998.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili Mogadishussa, Somaliassa 7. huhtikuuta. Hän tapasi Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamudin, ulkoministeri Abshir Omar Jaman, ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija M. Almakhzoumin sekä kansainvälisiä toimijoita.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Nairobissa, Keniassa 6.–7. huhtikuuta. Hän tapaa muun muassa Kenian ulkoministeri Alfred Mutuan, YK:n ympäristöjärjestö UNEPin ja muiden kansainvälisten järjestöjen johtoa sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Esillä vierailulla ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kahdenväliset suhteet ja Afrikan sarven alueelliset kysymykset, mukaan lukien rauha ja turvallisuus, nuorten osallistuminen rauhanprosesseihin ja ympäristö- ja ilmastokysymykset.

Valtioneuvoston yleisistunto antoi 5. huhtikuuta asetuksen Pohjois-Atlantin sopimuksesta. Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus.

Ulkoministeriö on päättänyt tilapäisesti sulkea Pietarin-pääkonsulaatin alaisen Petroskoin-toimipisteen.

Suomesta tulee Naton jäsen tiistaina 4. huhtikuuta. Samana päivänä tulee kuluneeksi 74 vuotta Naton perustamisesta. Keräsimme uutiseen päivän tapahtumat ja linkit suoriin verkkolähetyksiin Brysselistä.

Verkkovalvontatuotteiden vientivalvonnan ohjeistuksesta järjestetään julkinen kuuleminen, joka on avoinna 9.6.2023 saakka

Ulkoministeri Pekka Haavisto tallettaa 4. huhtikuuta Suomen liittymiskirjan Pohjois-Atlantin sopimukseen. Liittymiskirja talletetaan Brysselissä Yhdysvaltain hallitukselle ja tallettamisen hetkellä Suomesta tulee Naton jäsen. Lisäksi ministeri Haavisto edustaa Suomea samana päivänä alkavassa Naton ulkoministerikokouksessa.

Vuoden 2022 aikana EU- ja muut länsimaat asettivat ennennäkemättömän laajat pakotteet Ukrainaan hyökännyttä Venäjää kohtaan mutta myös esimerkiksi Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan. Tämä on näkynyt työmäärän hurjana kasvuna ulkoministeriön pakotetiimissä, joka koordinoi pakotteiden toimeenpanoa Suomessa. ”Kulunut vuosi oli vasta alkua pakotteiden toimeenpanolle. Edessä on maraton”, sanoo pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara.

Suomen ulkomaanedustustoissa ja niiden toimipaikoissa kävi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen aikana antamassa äänensä yhteensä 42 198 henkilöä.

Discover Barents 2023 -valokuvauskilpailu on käynnistynyt 23.3.2023. Kilpailu on avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille hankkeeseen osallistuvissa maissa (Suomi, Ruotsi ja Norja) ja se päättyy 23.7.2023.

Demokratiahuippukokous kokoaa yhteen lähes sadan maan päättäjät keskustelemaan demokratian edistämisestä. 29.-30.3. järjestettävään huippukokoukseen on kutsuttu mukaan myös maita, joissa demokratian vakiintuminen on vasta alkutaipaleella.

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä kaksi miljoonaa euroa toiminta-avustusta suomalaisten YK-taustaisten kansalaisjärjestöjen perustoimintaan sekä niiden tekemään viestintä- ja globaalikasvatustyöhön Suomessa vuosina 2023–2024. Tukea saa viisi järjestöä.

Ulkoministeriö on myöntänyt 2,2 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin (VGK) vuosille 2023–2024. Tuen tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta globaalin kehityksen haasteista ja kansainvälisestä yhteistyöstä niihin vastaamiseksi.

Ulkoministeriö julkaisi 27.3.2023 kaksi selvitystä, miten Euroopan unionin tuleva yritysvastuusääntely tulisi vaikuttamaan kehittyviin maihin, niiden kauppaan ja yrityksiin.

Opetusalan edustajia Aasian kehityspankista sekä Bangladeshista, Filippiineiltä, Nepalista, Sri Lankasta ja Uzbekistanista vierailee Suomessa 22.–24. maaliskuuta. Vierailun tavoitteena on yhteistyön syventäminen opettajien koulutuksen, kouluruokailun ja digitaalisen oppimisen kysymyksissä.

Tasavallan presidentti määräsi esittelyssään torstaina 23. maaliskuuta kuusi uutta suurlähettilästä 1. syyskuuta 2023 alkaen.

Eduskunnan hyväksyttyä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Ottawan sopimuksen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti 23. maaliskuuta 2023, että Suomi sitoutuu mainittuihin sopimuksiin. Esittelevänä ministerinä toimi ulkoministeri Pekka Haavisto. Tasavallan presidentti vahvisti myös kyseisten sopimusten voimaansaattamista koskevat lait.

Ulosottolaitos takavarikoi väliaikaistoimin 9. maaliskuuta Kotkan satamassa alukseen lastatut lannoitteet, joiden epäiltiin olevan pakotelistatun henkilön määräysvallassa. Viranomaisyhteistyössä tehdyn selvityksen perusteella vahvistui Suomen kautta kuljetettavien lannoitteiden yhteys pakotelistattuun henkilöön.

Suomen edustustot kertovat, että Nato-jäsenhakemuksen ja Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomen poliittinen johto oli kansainvälisissä medioissa näkyvästi esillä. Vuonna 2021 suomalaiset urheilijat saivat eniten mainintoja kansainvälisessä uutismediassa, mutta viime vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin ja ulkoministeri Pekka Haavisto nousivat listan kärkeen urheilijoiden rinnalle.

Pilaavatko valtiontuet reilun kilpailun, kysyy tämän vuoden ensimmäinen Kauppapolitiikka-lehti. Maaliskuun lehden teemana on avoimen kaupan tulevaisuus.

Suomen saamelaiskäräjät ja Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuus järjestävät yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa alkuperäiskansojen huippukokouksen Brysselissä 22.–24. maaliskuuta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Pohjoismaiden ulkoministerien N5-kokoukseen 22. maaliskuuta.

Suomi myöntää 12 miljoonaa euroa lisätukea humanitaariseen apuun Turkin ja Syyrian maanjäristyksestä selvinneiden auttamiseksi. Tuella rahoitetaan ruoka-apua, vesihuoltoa, hätäapumajoitusta ja suojaa kotinsa menettäneille.

Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 67. istunnon pääteema New Yorkissa 6.-17.3.2023 oli teknologia, innovaatiot ja koulutus. Teknologian ja tasa-arvon tematiikka on Suomelle tärkeä, ja Suomi toimii UN Womenin vetämän globaalin Generation Equality -kampanjan Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta -toimintaryhmän yhtenä johtajana. Toimintaryhmä tapasi ensi kertaa kasvokkain istunnon ohessa. Suomi järjesti lisäksi korkean tason sivutapahtuman datan merkityksestä tasa-arvolle.

Edellisestä YK:n vesikonferenssista on ehtinyt kulua jo 46 vuotta. Ulkoministeriön vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara kertoo, mistä 22.-24. maaliskuuta järjestettävässä YK:n vesikonferenssissa on kyse ja miten vesikysymykset liittyvät turvallisuuspolitiikkaan.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä 20. maaliskuuta. Samana päivänä järjestetään myös EU:n ulko- ja puolustusministerien yhteisistunto. Ulkoministeri Pekka Haavisto edustaa Suomea ulkoasiainneuvoston kokouksessa. Yhteisistunnossa Suomea edustaa ulkoministerin lisäksi puolustusministeri Antti Kaikkonen. Ministeri Haavisto ja ministeri Kaikkonen tapaavat myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin.

”Muut maat odottavat Suomelta paljon sukupuolten tasa-arvon edistämisessä”, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist kertoo. Hän johti Suomen valtuuskuntaa YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 67. istunnossa New Yorkissa sen ensimmäisellä korkean tason viikolla.

Valtioneuvosto päätti viran jatkosta istunnossaan 16. maaliskuuta.

Ulkoministeri Haaviston avauspuhe Suomen neljännen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman 2023–2027 julkistustilaisuudessa 13. maaliskuuta 2023.

Suomen uusi kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma julkaistiin 13. maaliskuuta. Toimintaohjelma on Suomen neljäs ja kattaa vuodet 2023–2027. Laajassa sidosryhmäyhteistyössä laaditun toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, ja sitä kautta tukea pyrkimyksiä rakentaa kestävää rauhaa.

Suomi-kuva on vahvistunut vuoden 2022 aikana. Suomi on näkynyt ulkomaisessa mediassa historiallisella tavalla ja uutiset Suomesta ovat saaneet poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton. Erityisesti arviot suomalaisesta hallinnosta sekä suomalaisista ihmisistä ovat muuttuneet entistäkin positiivisemmiksi. Kasvanut tunnettuus on tärkeää, kun Suomi pyrkii vaikuttamaan maailmalla, kertoo ulkoministeriön julkaisema Maakuvan vuosikatsaus.

Kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä 41 prosenttia oli kohdannut kansainvälisiä kaupanesteitä vuosina 2019–2022, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ulkoministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä tutkimus.

Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on vakiintunut osaksi Suomen valmistautumista YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin. Kansalaisyhteiskunnan evästys tukee ulkoministeriötä ihmisoikeuksien eteen tehtävässä työssä. Ulkoministeri Pekka Haavisto kuuli laajaa joukkoa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajia helmikuussa ennen ihmisoikeusneuvoston 52. istuntoa.

Ukraina on pyytänyt Suomelta tukea erityisesti opetuksen, ympäristön ja säteilyturvallisuuden välittömiin ja pidempiaikaisiin tarpeisiin. Suomi auttaa Ukrainaa nyt yhteensä 29 miljoonalla eurolla humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea.

Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmas pysyvän yhteisen mekanismin kokous järjestettiin 9. maaliskuuta Brysselissä. Keskustelut käytiin Naton päämajassa. Keskustelujen alkuun osallistui myös pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Ulkoministeriö julkaisee 27.3.2023 kaksi selvitystä, miten EU:n tuleva yritysvastuudirektiivi vaikuttaa kehittyviin maihin, niiden yrityksiin ja kauppaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkistaa maanantaina 13.3.2023 tuoreen VN TEAS -tutkimuksen ”Kaupanesteet kansainvälisessä kaupassa”, joka valottaa suomalaisyritysten kohtaamia kaupan esteitä sekä niiden yleisyyttä ja laatua. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa, miten koronakriisi on muuttanut yritysten arvoketjuja. Tervetuloa julkistustilaisuuteen joko paikan päälle tai striimin välityksellä.

Kokousten asialistoilla ovat lisäksi muun muassa globaalit terveyskysymykset sekä EU:n kilpailukyky. Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Suomi osallistuu Naton tarkkailijajäsenenä 9.–15. maaliskuuta järjestettävään CMX23-kriisinhallintaharjoitukseen. CMX eli Crisis Management Exercise on Naton säännöllinen konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus.