Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tarvitsee rohkeita visioita

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tarvitsee rohkeita visioita

Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan toisessa jaksossa Suomen edustaja Brysselissä kokoontuvassa EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuulumiset.

Uutisessa mainitut henkilöt kahvipöydän äärellä.
Tuomas Lähteenmäki haastatteli suurlähettiläs Hanna Lehtistä.

EU-puheenjohtajakausi on tuonut Suomen pysyvän EU-edustuston arkeen kiirettä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektorilla. Onko Euroopan unioni ottamassa askelia kohti yhtenäisempää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

“EU:n yhteisellä ulko-ja turvallisuuspolitiikalla on haasteita, kun kaikki päätökset tehdään yksimielisesti 28 maan kesken. Pitkässä juoksussa on kuitenkin selvää, että unioni on viime vuosikymmenenä ottanut merkittäviä askelia ulkosuhteiden tiivistämisessä”, toteaa suurlähettiläs Hanna Lehtinen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykytilasta.

Hanna Lehtinen
Suurlähettiläs Hanna Lehtinen. 

Suomella on  Brysselissä yhteensä viisi suurlähettilästä, joista kolme työskentelee EU-edustustossa. Lehtinen työskentelee Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa.

“Tämä on kolmas pestini Brysselissä. Ensimmäinen sijoittui 80-luvun puoliväliin vapaakauppasopimusten aikaan ja toinen EU-jäsenyyden alkutaipaleeseen sekä ensimmäiseen puheenjohtajakauteemme vuonna 1999. Ajat ovat EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta muuttuneet ja niin ovat myös puheenjohtajakauden tehtävät. Ulkosuhteissa etenemme tällä hetkellä Lissabonin sopimuksen viitoittamalla polulla. Puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jonka työtä Suomi tukee”, Lehtinen sanoo.

Ulkoministeriössä Lehtinen on toiminut EU-tehtävien lisäksi muun muassa suurlähettiläänä Varsovassa. Hän näkee Suomen vahvan EU-osaamisen tärkeänä asiana. Kuluvalla puheenjohtajakaudella tätä osaamista on syvennetty entisestään.

“Suomella on korkea EU-asiantuntijuuden taso ja meillä on hyvin osaava EU-virkamieskunta niin Brysselissä kuin Helsingissä. Myös ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä meillä on ollut jäsenyytemme alusta alkaen aktiivinen rooli yhteisen politiikan edistämiseksi, Lehtinen toteaa.

Maailmanpolitiikan muutoksessa EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hyvin ajankohtaisessa asemassa. Tämä työ näkyy myös Suomen pysyvän EU-edustuston arjessa.

“Luonnollisesti EU-puheenjohtajakausi on vaikuttanut pysyvän edustuston arkeen kaikilla sektoreilla. Jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuvan Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean keskeisiin tehtäviin sisältyvät pääasiassa ulko- ja turvallisuuspoliittisten kysymysten strateginen ohjaus sekä EU:n korkean edustajan avustaminen”, Lehtinen tiivistää.

Lisäksi Lehtinen nostaa esiin kaksi työpöydällään olevaa merkittävää ja ajankohtaista teemaa.

“Afrikka näkyy laajasti EU:n eri politiikka-sektoreilla. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa käsitellään niin ulkoiseen kuin sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi EU:n sotilasoperaatiota ja terrorismin torjuntaa. Tärkeitä maantieteellisiä alueita komiteamme agendalla ovatkin tällä hetkellä Lähi_idän ja Persianlahden lisäksi Sahel ja  Afrikan sarvi.  ja i. Suomi on profiloitunut onnistuneesti Afrikka-kysymyksissä ja nostaisin erityisesti esille ulkoministeri Haaviston roolin EU:n korkean edustajan sijaisena Sudanin kriisin ratkaisemisessa.”

Toisena Lehtinen mainitsee EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisen.

“Olemme ottaneet puolustussektorilla jättiharppauksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Ensimmäiset instrumentit ja ohjelmat ovat keskittyneet erityisesti EU:n yhteisen suorituskyvyn luomiseen. Olemme vahvistamassa EU:n identiteettiä turvallisuuden tuottajana niin unionin sisällä kuin ulkopuolisilla alueilla. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata tai kilpailla NATO:n kanssa”.

Lehtinen muistuttaa, että EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää ajatella pitkällä tähtäimellä ja painottaa yhteisen vision merkitystä.

Uuden komission korkea edustaja ja varapuheenjohtajaehdokas Josep Borrell kirkasti asian omassa kuulemisessaan Euroopan parlamentissa todeten että  EU:lla on paljon tekemistä sen eteen, että unionin u painoarvo ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä nousisi sen jäsenmaiden yhteenlaskettua painoarvoa suuremmaksi. Meidän täytyy pystyä parempaan ja uskon, että tähän myös pystymme”, sanoo Lehtinen ja jatkaa,

“Tasavallan presidentti Niinistö korosti kuluvan syksyn aikana EU:n, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän välisten valtasuhteiden merkitystä ja sitä, että EU ei saisi liukua ulkoradalle näiden osapuolten välisissä keskusteluissa. Suomen pitää tehdä aktiivisesti työtä tämän eteen.

Lopuksi Lehtinen korostaa tarvetta tarkastella EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä siihen liittyviä prosesseja rohkeasti ja haasteisiin aktiivisesti tarttuen. 

“Ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, kuten EU:ssa yleensä on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja ja tästä johtuen jäsenmaiden välisten neuvotteluiden onnistumiset saattavat näyttää pieniä detaljeja korostavilta. Tähän liittyen Suomi on niitä harvoja EU-jäsenmaita, jotka olisivat valmiita hyväksymään määräenemmistön tietyissä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä päätöksissä. Uuden komission ja parlamentin aloittaessa uusilla ja rohkeille avauksille on tilausta jatkossakin.”

Katso Hanna Lehtisen videohaastattelu:

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemoja käsitellään Kestävää ulkopolitiikkaa -videosarjassa. Katso alta jo julkaistut jaksot:

Hybridiuhat, Satu Mattila-Budich: Sarjan ensimmäisessä jaksossa Satu Mattila-Budich kertoo työstään hybridisuurlähettiläänä ja miten Suomi EU:n neuvoston puheenjohtajana on tuonut hybridiuhat EU-kokousten agendalle.

Kestävää ulkopolitiikkaa