Valtiosihteeri Matti Anttosen puhe suurlähettiläspäivillä 19.8.2019

Valtiosihteeri Matti Anttosen puhe suurlähettiläspäivillä 19.8.2019

Arvoisat ministerit, hyvät kollegat. Hyvää huomenta. Tervetuloa vuoden 2019 edustustonpäällikköpäiville.

Kokouspaikka on uusi: Korjaamo. Olemme täällä monivuotisen kokousisännän eduskunnan tilojen remontin vuoksi. Ohjelma on mahdutettu kolmeen päivään. Ajankohta on viikkoa totuttua aiemmin.

Vuosi sitten selviydyimme kokouksesta ilman kännyköitä. Näin yritämme tänäkin vuonna. Täältä ei löydy säilytyslokeroita eduskunnan tavoin, mutta pidetään ne härpäkkeet kassissa, ei pöydillä värisemässä tai muuten häiritsemässä.

Omalta osaltani suuret kiitokset kaikille niille, jotka ovat näiden päivien suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet. 

Ohjelmassa on paljon perinteisiä elementtejä, mutta niin on uuttakin. Uskon, että meitä kaikkia kiinnostaa erityisesti se, mitä kesäkuussa aloittaneen uuden hallituksen ministereillä on sanottavana. Pääministeri Rinne siis heti oman esitykseni jälkeen. 

---

Tänään on maanantai 19. elokuuta. Päivämäärä, joka on omassa elämässäni niitä isoja käännepisteitä, jotka tuntuivat siltä jo tuolloin. Normaalistihan trendinmuutokset havaitsee vasta paljon niiden tapahtumisen jälkeen.

Tuona maanantaina varhain aamulla 28 vuotta sitten päällikköni Heikki Talvitie soitti minulle Proletaarien kaupunginosaan ja kertoi uutisen siitä, että Neuvostoliiton presidentti oli syrjäytetty. Kuten tiedämme, itse kaappaus oli ohi kolmessa päivässä, mutta siitä alkoi tuolloisen Neuvostoliiton alueella muutosprosessi, joka ei vieläkään ole ohi. 

Baltian maat saivat itsenäisyytensä takaisin vielä tuolla samalla elokuun viikolla. Neuvostoliitolle kellot soivat joulupäivänä. 

Viro, Latvia ja Liettua ovat nyt EU:n ja Naton jäseniä, meillä on yhteinen valuutta. Vapaakauppasopimus on tehnyt EU:sta Ukrainan tärkeimmän kauppakumppanin. Maassa järjestetään presidentinvaaleja, joissa voittajaa ei tiedetä etukäteen.

Suomelle Venäjä on tärkeä naapuri. EU:n jäsenenä olemme mukana muotoilemassa ja toteuttamassa Unionin Venäjä-politiikkaa. Meitä kiinnostaa se, mihin Venäjä on valtiona, yhteiskuntana ja taloutena menossa.

Tunnelmat ovat ristiriitaiset. Pari viikkoa sitten presidentti Putinin valtaantulosta – ensin pääministeriksi, sitten presidentiksi, välillä pääministeriksi ja nyt taas presidenttinä – tuli kuluneeksi 20 vuotta. Tuona aikana maa on muuttunut siksi Venäjäksi, jona sen nyt tunnemme.

Ensimmäinen noista kahdesta vuosikymmenestä oli ennennäkemätön kasvun aika. Venäjän BKT kasvoi 7% vuodessa, kansalaisten ostovoima sitäkin enemmän. Yksityinen sektori laajeni. Suomen ja Venäjän välinen kauppa lisääntyi ja yritykset investoivat. Omana suurlähettiläsaikanani viennistämme parhaimmillaan reilut 10% meni Venäjälle.

2009 alkanut vuosikymmen näyttää sitten varsin erilaiselta. BKT:n kasvu on jäänyt vajaaseen prosenttiin vuodessa. Valtion ote taloudesta on vahvistunut. Kansalaisten reaalitulot ovat viime vuodet vähentyneet. Suomen vienti on puolittunut kymmenen prosentin tasolta. Investointivirrat ovat hiipuneet. Venäläisen yhteiskunnan tilaa kuvaavat Moskovan kunnallisvaalien ehdokasasettelun synnyttämät mielenosoitukset. Väestökehitys on palannut miinusmerkkiseksi.

Naapurina pidämme luonnollisesti yllä dialogia ja käymme kauppaa. Itämeren suojelussa menestystä tuonut ympäristöyhteistyö jatkuu nyt kiinteiden jätteiden ja mustan hiilen parissa. Myönteinen uutinen on se, että Venäjä on hyväksymässä Pariisin ilmastosopimuksen.

Globaalin talouden muutosten keskellä on vaikea ymmärtää, miksi Venäjä näyttää rakentavan talousstrategiansa edelleen fossiilisen energian tuotannon ja viennin varaan, vaikka sillä olisi halutessaan kaikki mahdollisuudet olla uusiutuvan energian suurvalta. 

Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti on muuttanut eurooppalaista turvallisuusympäristöä ja EU:n ja Venäjän suhteiden dynamiikan. Tilanteen ei voi odottaa muuttuvan ennen tuon konfliktin lientymistä. Minskin sopimusten toimeenpano on tässä keskeinen elementti. 

---

Viime vuoden kokouksestamme jäi varmasti monelle mieleen Afrikka. Kuluneen vuoden aikana aihe on ollut vahvasti esillä niin kotimaisessa kuin eurooppalaisessa keskustelussa. Hallitusohjelmassa luvataan Suomelle Afrikka-strategia, jonka valmistelu on lähtemässä käyntiin.

Afrikka säilyy myös kasvavan kehitysyhteistyöpanostuksemme pääkohteena. 

Me ulkopuolisina voimme olla tukemassa Afrikan kehitystä. Päätökset suunnasta ja päävastuu tarvittavien toimien toteuttamisessa on luonnollisesti maanosan omissa käsissä. 

Edustin Suomea alkuvuodesta EU:n ja Afrikan Unionin ulkoministerikokouksessa. Erityisesti afrikkalaisministerien puheista mieleeni jäi talouskasvun merkitys ja tuki kaupan vapauttamiselle. Jälkimmäinen onkin kuluvan vuoden suuri teema Afrikassa. Kaikki maanosan maat – yhtä lukuun ottamatta – ovat nyt allekirjoittaneet Afrikan vapaakauppa-aluetta koskevan sopimuksen. Se tuli voimaan kesäkuun alussa, kun tarvittavat 22 maata olivat tallettaneet hyväksymisasiakirjat. 

Kyseessä on iso askel Afrikan taloudellisessa integraatiossa. Se kertoo myös siitä, mihin suuntaan Afrikan johtajat ja kansat haluavat maanosaansa kehittää. EU:n edustajina kuulemme usein Afrikassa myönteisiä kommentteja siitä, miten Euroopan integraatio on hyödyttänyt meitä. Toivotaan, että nyt on Afrikan vuoro elää läpi vastaava menestystarina.

Afrikan vapaakauppasopimus luo myös aivan uusia mahdollisuuksia Euroopan unionin ja Afrikan unionin suhteelle. Mutta vielä on paljon työtä tehtävänä, ennen kuin Afrikan sisäinen kauppa sujuu edes yhtä juohevasti kuin kauppavirrat muiden maanosien kanssa. 

---

Toukokuussa Suomi oli kahden merkittävän ulkoministeritapaamisen näyttämönä.

Rovaniemen ministerikokoukseen päättyi kaksi vuotta kestänyt Arktisen neuvoston puheenjohtajuutemme. Paikalla olivat kaikkien kahdeksan jäsenmaan ulkoministerit. Tämä tapahtui toista kertaa järjestön reilun parikymmenvuotisen historian aikana.

Vaikka kokous ei ilmastonmuutosta koskeneiden erimielisyyksien vuoksi pystynyt tällä kertaa sopimaan julkilausumasta, voidaan puheenjohtajuuttamme kuitenkin pitää menestyksenä. Työ neuvoston perinteisillä yhteistyöaloilla kuten ympäristönsuojelussa eteni. Uutena elementtinä mukaan saatiin meteorologinen yhteistyö, jonka merkityksen kaikki olivat valmiit tunnustamaan tilanteessa, jossa laivaliikenne ja muu ihmisen toiminta alueella on kasvussa.

Arktisen alueen taloudellinen merkitys on erityisen suuri naapurillemme Venäjälle, jonka kaasuntuotannosta ¾ tulee alueelta. Tänne Obin suistoon tulee sijoittumaan Venäjän nesteytetyn kaasun tuotannon ja viennin keskus. LNG:tä ja muita tuotteita tullaan kuljettamaan lisääntyvässä määrin koillisväylää kautta sekä länteen että kesäkaudella Beringin salmen kautta Aasian markkinoille.

Kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvussa myös muualla. Tämä tuli vahvasti esille osallistuessani heinäkuussa Yhdysvalloissa Aspenin turvallisuusfoorumin arktista aluetta käsitelleeseen paneeliin. Yhdysvaltojen satsauksesta kertoo se, että maa on vihdoin tehnyt päätöksen kolmen ison jäänmurtajan hankinnasta. Kiinan kasvava kiinnostus alueen energiavaroihin ja kuljetusreitteihin sekä kiinnosti että selvästi huoletti.

Todellisuuden tasolla ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisella alueella ei ole mitään epäilystä. Pohjoisen jäämeren jääpeite oli tätä viime viikolla kirjoitettaessa yli 2 miljoonaa km2 pienempi kuin keskimäärin vuosina 1980–2010. Jään sulaminen jatkuu vielä noin kolmisen viikkoa ja jää nähtäväksi onko lopputulemana vain historian toiseksi pienin jääpeite. Toinen vaihtoehto on historiallinen minimi.

---

Toinen toukokuun merkkipaalu oli Helsingissä pidetty Euroopan Neuvoston ministerikokous, jossa juhlittiin samalla järjestön 70-vuotista taivalta.

Suomen puolivuotisen ministerikomitean puheenjohtajuuskauden ohjelma oli laaja ja monipuolinen.  Tuimme vahvasti neuvoston perustyötä ihmisoikeuksien puolesta Euroopassa. Mielenkiintoisena uutena aiheena oli tekoälyn vaikutuksia ihmisoikeuksiin luodannut konferenssi.

Suomi teki työtä myös sen puolesta, että Venäjä ei olisi ajautunut järjestön ulkopuolelle. Se olisi vienyt tavallisista venäläisiltä mahdollisuuden vedota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen parempaa oikeusturvaa saadakseen. Ja venäläisethän ovat tunnetusti yksi ahkerimmista tuomioistuimen palveluksien käyttäjistä.

Ihmisoikeuspuolella seuraava iso hanke on päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi. Sen lisäksi, että voimme vaikuttaa globaaliin ihmisoikeustilanteeseen, kampanja ja tuleva jäsenyys tarjoavat meille mahdollisuuden valtavirtaistaa ihmisoikeusasioita laajemminkin toimintaamme. Onnistuminen tässäkin hankkeessa vaatii luonnollisesti myös resursseja. 

--- 

Palaan tuohon energia- ja ilmastoteemaan, jota vähän edellä sivusin. Aihe on itselleni läheinen ja tuttu teema mm. ajalta, jolloin toimin UM:n ensimmäinen energiasuurlähettiläänä. Toinen oppi tuolta ajalta on se, että johtavan asiantuntijan tehtävä antaa mahdollisuuden perehtyä tarkemmin asioihin, joista voi olla hyötyä myöhemmin uralla.

Tuolla heinäkuisella Yhdysvaltojen reissulla tuli ihan omin silmin havainnoitua globaalin energiamarkkinan kahta isoa muutostrendiä Texasin läpi autoillessa.

Ensinnäkin öljyn ja kaasun tuotantoteknologian vallankumous, joka on tehnyt Yhdysvalloista maailman selvästi suurimman öljyn ja kaasun tuottajan. Pelkästään maan öljyn tuotanto on määrältään kaksi ja puoli kertaa niin suuri kuin vuosikymmen sitten. Kaasun osalta siitä on tulossa ensi vuosikymmenen alkupuolella yksi nesteytetyn kaasun – eli LNG:n – kolmesta tärkeimmästä viejästä Qatarin ja Australian rinnalle. Muutoksen mittavuutta kuvaa se, että neljä vuotta sitten Yhdysvallat ei vienyt ollenkaan LNG:tä.

Liuskeöljyn ja kaasun tuotannon aiheuttamaa muutostakin suurempi on menossa oleva uusiutuvan energian esiinmarssi. Texasissa vastaan tulivat suurimmat koskaan näkemäni tuulipuistot. Osavaltiosta on tullut Yhdysvaltojen ylivoimaisesti suurin tuulisähkön tuottaja. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuulivoiman osuus oli 22% osavaltion sähköntuotannosta ohittaen ensimmäistä kertaa hiilivoiman. Muutoksen suuruutta kuvaa se, että 15 vuotta sitten tuulivoiman osuus on 1% ja hiilen 40%.

Uutta kapasiteettia on rakenteilla niin paljon, että ensi vuosikymmenellä osuus nousee kolmannekseen, millä tasolla kourallinen keskilännen pienempiä osavaltioita jo on.

Tuulen rinnalla aurinkosähkön merkitys kasvaa nopeasti. Viime vuosikymmenen aikana tuotanto Yhdysvalloissa yli kaksikymmenkertaistui. Osavaltioista ykkösenä on Kalifornia, missä aurinkoenergian osuus sähköntuotannosta on 15% vaiheilla. Muutosta kuvaa se, että liittovaltion tasolla uudesta sähköntuotantokapasiteetista viime vuonna 40% oli tuulivoimaa. Aurinko ja kaasuvoimaloiden osuus oli molempien osalta noin 30%.

Eikä Yhdysvallat ole tässä mitenkään yksin. Kiinassa kasvuluvut ja uusiutuvan energian tuotantomäärät ovat vieläkin suurempia.

---

Oma ennustukseni on, että fossiilisten polttoaineiden erityisesti hiilen ja öljyn kysynnän huippu koetaan ensi vuosikymmenellä. Kaasun kysyntä voi vielä kasvaa, sillä sen käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat pienempiä ja kaasulla toimivien voimaloiden avulla voidaan helpommin tasoittaa tuuli- ja aurinkovoiman väistämättä epätasaista tuotantoa. Globaalissa etelässä aurinkovoiman etuna on – päinvastoin kuin Suomessa – että sähkön kysyntäpiikki sattuu jäähdytyskauteen kesällä.

Minkälaiset vaikutukset tällä trendinmuutoksella on fossiilisten polttoaineiden etsintään, tuotantoon ja hintoihin jää nähtäväksi. Jotain maisemasta kertoo se, että OPECin osuus globaalista öljyntuotannosta on jäämässä tämänhetkisten tuotannonrajoitusten ansiosta alle 30%:iin.

---

Tässä tilanteessa uuden hallituksemme asettama tavoite – metsäisenä ja myös ydinvoimaa hyödyntävänä maana – saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä vaikuttaa järkevältä. Toki tekemistä riittää erityisesti liikenteen ja lämmityksen alalla.

---

Kuluneen vuoden aikana ministeriön toiminnan parantamiseksi on tehty monenmoista ja työ jatkuu.

Viime vuonna aloittaneet kavakulaiset ja halkulaiset ovat töissä eri puolilla organisaatiotamme. Hakuaika seuraavalle Kavakulle on menossa. Uusi Halku tullaan niin ikään rekrytoimaan ja sen koulutuksessa tullaan vahvasti keskittymään maahantuloasioihin. Tulemme saamaan maahantuloasioihin lisää resursseja. Näin voimme hoitaa leiviskämme hallituksen asettamien työperäisen ja muun maahanmuuton tavoitteiden osalta.

Ensi viikolla alkaa uusi keskivaiheen koulutus noin kymmenen vuotta talossa olleille virkamiehille. Keväällä pidettiin erityinen yksikönpäälliköiden päivä. Kuten omasta kokemuksesta tiedämme, noissa hommissa ollaan usein hyvin yksin ja kovissa paineissa. Oppimisen lisäksi koulutus parhaimmillaan verkottaa kollegoiden kanssa ja luo verkostoja.

Ulkopuolisella konsultilla teetettiin selvitys siitä, miten häirintää ja epäasiallista kohtelua vastaan voidaan toimia entistäkin paremmin. Esiin tulleita ajatuksia ollaan soveltamassa käytäntöön. Ja jos jollekin on vielä jäänyt epäselväksi, toistan ministeriön ja sen johdon selkeän kannan: näitä ilmiöitä kohtaan meillä on nollatoleranssi.

---

UM on työpaikka, joka vaikuttaa myös perheenjäsentemme elämään. Monella puolisolla eläketurva jää ulkomaankomennusten takia vajavaiseksi. Tätä puutetta on koetettu paikata erityiskorvauksella. Sen taso on jäänyt pahasti jälkeen ja käymme parhaillaan keskustelua VM:n kanssa saadaksemme korotuksen kultakin ulkomailla vietetystä kuukaudesta maksettavaan summaan.

Lapsiperheiden osalta päivähoidon kustannukset ovat monin paikoin niin korkeat, että merkittävä osa virkamiehen palkasta menee lasten varhaiskasvatuksen maksuihin. Tähän on tulossa muutos, joka pienentää merkittävästi perheiden maksamia varhaiskasvatuksen kustannuksia. 

---

Ministeriön ja edustustojen toiminnan ohjausta tullaan niin ikään kehittämään. Kuluvana syksynä laaditaan normaaliin tapaan toiminta- ja taloussuunnitelmat seuraavaksi neljäksi vuodeksi hallitusohjelma ohjenuoranamme. Vaalikauden seuraavina vuosina edustustot laativat vuosisuunnitelman ja sen toteuttamiseksi budjetin. Vuosikeskustelujen merkitys edustustojen ohjaamisessa tulee entisestään korostumaan. Säännölliset videokeskustelut ohjaavien osastojen ja edustustojen välillä ovat oman kokemukseni perusteella hyödyllinen tapa tiivistää kutakin maata tai asiakokonaisuutta hoitavia tiimejä. 

---

Viime vuoden edustustonpäällikkökokouksessa Tasavallan presidentti lausui vahvasti mieleeni jääneen ajatuksen: ”Lukekaa myös heikkoja signaaleja asemamaistanne ja lähettäkää niistä vahvoja signaaleja pääkaupunkiin.” Hyvä ja selkeä ohje, joka toivottavasti jäi teidänkin mieliinne. 

Suomella ei koskaan tule olemaan suurvallan resursseja tietojen hankkimisessa ja analysoinnissa. Sen sijaan me voimme keskikokoisena, vähähierarkisena ja koulutettuna maana pärjätä tuossa heikkojen signaalien haravoinnissa ja niiden välittämisessä päättäjillemme.

Erilaisten tehtävien ristipaineessa on hyvä muistaa, että raportointi on aivan olennainen osa työtämme ja UM:n olemassaolon oikeutusta. Teillä edustustojen päälliköillä on trendien haistelussa erityinen rooli, koska teitä laajempaa ja monipuolisempaa kontakti- ja kosketuspintaa omiin asemamaihinne tai järjestöihinne ei monella suomalaisella ole. Ei ainakaan sellaisella, jonka velvollisuutena on valtionjohtoamme näistä asioista informoida.

Tuo näkemänne ja kuulemanne ei muutu automaattisesti ymmärrykseksi maailman menosta täällä Helsingissä. Kertokaa siis rohkeasti ilmiöistä ja kehityskuluista, joiden ennakoitte muodostuvan Suomen kannalta merkityksellisiksi. Kannattaa muistaa, että kaikki isot ja merkitykselliset asiat ovat aikoinaan olleet pieniä.  

En viitsi tässä ryhtyä tarkemmin analysoimaan lukujen valossa kuluneen vuoden raportoinnin saavutuksia. Riittää ehkä vain toteamus, että kovin on epätasaista. Toivon, että kiinnitätte tähän huomiota. Asia tulee olemaan myös omassa seurannassani.

---

Viime vuonna meillä oli sessio tekoälystä. Tänä vuonna puhumme ennakoinnista, mistä on toivottavasti hyötyä myös raportoinnissa. Meillä on mukana eturivin asiantuntijoita ja kuulette myös omien edustustojemme kokemuksia. Ja pääsette tietysti itse osallistumaan ryhmätöiden ja niiden purun muodossa.

En nyt sano aiheesta enempää kuin lauseen, joka teki minuun vaikutuksen viime perjantaina Säätytalolla pidetyssä ennakointitilaisuudessa: ”Uncertainty is not a liability, but an asset”.

---

Tekoälykeskustelu on jäänyt itämään ja meillä on parhaillaan pohdinnassa, miten voisimme paremmin hyödyntää kaikkea sitä tietoa, mitä edustustot ja ministeriö tuottavat joko Arkki-sanomina ja sähköposteina. Nyt tieto päätyminen aiheesta kiinnostuneelle on liikaa kiinni siitä, miten kirjoittaja tietoaan jakaa. Muutamalla maalla on tämänkaltaista data-analytiikkaa käytössä. Hankkeessa ollaan vielä alkuvaiheessa, mutta toivottavasti ensi vuonna on jotain kerrottavaa.

---

Ulkoministeriön ja Business Finlandin laajasta yhteistyöstä on tullut uusi normaali niin edustustoissa kuin täällä Helsingissä. Uusi hallitusohjelma antaa tälle työlle vahvan selkänojan, kun molemmat toimijat voivat vahvistaa verkostoaan maailmalla. Hallitusohjelman ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” on saamassa hyvin konkreettista merkitystä.

Ulkomaanverkoston sujuva toiminta perustuu yhteisiin prosesseihin ja työkalujen käyttöön. Olemme jo saaneet myönteistä palautetta TF-vuosisuunnitelmista elinkeinoelämän järjestöiltä. Yhteisistä työkaluista tärkein on asiakashallintajärjestelmä Kasvu-CRM. Nyt on tärkeää, että työkalu otetaan myös käyttöön, jotta muut tietävät mitä palveluita yritykset ovat saaneet ja mitä palveluita edustustot antaneet.

Viime vuonna käyttöön otetun asiakaspalautejärjestelmän antamien tulosten perusteella voimme olla erittäin tyytyväisiä. Skaalalla 0-5 keskiarvomme oli 4,3. Kiitos kaikille teille tästä. Asiakaspalautetta on tulossa myös torstaina illalla TF-päivän jälkeen EK:n tilaisuudessa. Asiakaspalautteen saaminen ei ole mikään itsetarkoitus. Saamme sen kautta ymmärrystä toimintamme tuloksellisuudesta ja samalla ajatuksia siitä, mikä vaatii vielä kehittämistä.

---

Suomi on vahva multilateraalisen järjestelmän ystävä. Samoin tavoittelemme EU:n toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistumista. Näihin pyritään vaikuttamalla kansainvälisten järjestöjen politiikkalinjauksiin ja ohjelmiin. Mutta vaikuttaa voidaan myös saamalla suomalaisia keskeisille paikoille näissä organisaatoissa.

EU:n osalta tilanne on vielä kohtuullisen hyvä, mutta ei kauaa sellaisena pysy, jos nuoria suomalaisia ei saada aktivoitua hakemaan instituutioiden palvelukseen. Ulkoasiainhallinnossa meillä on edelleen kolme delegaation päällikön paikkaa, kun kollega Sinikka Antila valittiin EU:n suurlähettilääksi Namibiaan. COPS:in pysyvänä puheenjohtajana toimii Sofie From-Emmesberger.

Suomelle oli iso asia, kun Petteri Taalas valittiin jatkokaudelle WMO:n johtoon. Kiitos teille ponnisteluista tämän tavoitteen puolesta. Petterillä on keskeinen rooli ilmastoasioissa YK-järjestelmässä ja on erinomainen asia, että suomalainen on noin keskeisessä paikassa globaalin ilmastopolitiikan käännepisteessä. Lisäksi suomalaisia on valittu merkittäviin tehtäviin mm. UNDP:ssä ja WFP:ssä. Tämä työ tulee jatkumaan. 

---

Kuluneen vuoden aikana on tehty päätös Merikasarmin peruskorjauksesta ja työ on alkanut. Osa kollegoista pääsee muuttamaan tiloihin jo alkuvuodesta 2021, loputkin kesän lopussa saamana vuonna. Työt ovat edenneet aikataulussa ja meillä on kaikki edellytykset uskoa, että noissa aikamäärissä pysytään.

Olemme nyt sijoittuneet pääosin neljään osoitteeseen: Kirkkokadulle, Eteläesplanadille, Kanavakadulle ja Valtioneuvoston linnaan. Ei mikään optimaalinen tilanne, mutta tämän kanssa on nyt edettävä. Suurin osa meistä tekee työtä monitiloissa. Näin myös uusitulla Merikasarmilla. Niin kuin aina elämässä ihmisten kokemukset vaihtelevat. Joidenkin mielestä yhdessä kollegoiden kanssa työskentely helpottaa asioiden hoitoa. Toiset taas kokevat vaikeaksi keskittyä, kun oma rauha puuttuu. Se, mistä liki kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä erityisesti Eteläesplanadilla on sijainti Helsingin keskustassa.

Maailmalla UM:n hallinnoimissa valtion omistamissa kiinteistöissä on päässyt vuosien kuluessa syntymään merkittävä korjausvelka. Valtionvarainministeriön kanssa ollaan loppusuoralla uuden valtion ulkomailla omistavien kiinteistöjen strategiassa, jonka avulla voimme lähivuosina tuota korjausvelkaa vähentää. On erittäin hyvä, että tällä tavoin voimme kiinteistöjemme hoidon suunnitelmallisuutta parantaa. Korkea aika varmaan moni teistä sanoisi.

---

Moni tärkeä asia jäi tässä puheessa huomiotta. Jätin tietoisesti hallitusohjelman ja sen ulkopolittiisten implikaatioiden esittelyn pääministerille ja muille valtioneuvoston jäsenille. EU:sta ja suurvaltojen suhteiden kehityksestä on omat sessionsa. 

---

Viime edustustonpäällikkökokouksen jälkeen olemme saaneet suruviestin seuraavien hyvien, pitkäaikaisten kollegoiden poismenosta: Alec Aalto, Harry Helenius, Irmeli Mustonen ja Klaus Sahlgren. Nousemme kunnioittamaan näiden kollegoiden muistoa.