Ulkoministeri Pekka Haaviston puhe suurlähettiläskokouksessa 23.8.2021

Ulkoministeri Pekka Haaviston puhe suurlähettiläskokouksessa 23.8.2021

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat, bästa vänner, Tämä vuosi on osoittanut hyvin, miten tärkeää työtä ulkopolitiikassa ja ulkoministeriössä tehdään. Nyt en tarkoita vain juuri meneillään olevaa Afganistanin kriisiä ja siihen liittyviä tehtäviä, vaan kaikkia kuluneiden kuukausien tapahtumia: globaalia vastausta koronakriisiin, kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, työtä Suomen talouden edistämiseksi keskeisillä vientimarkkinoillamme, koulutus- ja innovaatioprofiilimme kansainvälistä vahvistamista, aseriisuntakysymyksiä, ihmisoikeuksia ja maailman köyhimpiin maihin suunnattuja kehityspanoksia.

Tavatessani tämän vuoden aikana niin USA:n uuden ulkoministerin Antony Blinkenin, Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kuin Kiinan ulkoministerin Wang Yin olemme kaikkien kanssa keskustelleet multilateraalisen järjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta – mikä merkitys on neuvotteluyhteyksillä ja neuvottelujen kautta edistettävillä ratkaisuilla.

Suomelle juuri neuvottelujen tie ja neuvottelujen kautta löydetyt ratkaisut ovat luonteva tapa edetä paitsi kansallisessa agendassamme, myös ulkopolitiikassa. Useissa konflikteissa näemme neuvotteluraiteen epäonnistumisen – ei ole riittävästi tai oikea-aikaisesti investoitu neuvottelutiehen ja sen merkitykseen.

Omassa DNA:ssamme on kokemus vuodelta 1975: Helsingin ETY-kokous ja sen tulokset. ETYK toisaalta vakautti kylmän sodan Eurooppaa, ja samalla loi jotakin uutta. Sopimuksen kolmas kori käsitteli ihmisoikeuksia ja vapaata tiedonvälitystä, monissa itä-Euroopan maissa perustettiin ”Helsinki-ryhmiä”, ja lopulta ETYK oli instrumentaalinen myös Euroopan demokraattisessa murroksessa.

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Suomi on ollut tukemassa uuden Afganistanin kehitystä viimeisen kahden vuosikymmenen ajan. Monet tukemistamme hankkeista ovat keskittyneet naisten olosuhteiden parantamiseen, koulutukseen, terveyteen ja vapaaseen tiedonvälitykseen. Nyt kysytään, ovatko investoinnit menneet hukkaan.

En itse osaa ajatella, että koulutukseen tai terveyteen käytetyt varat voisivat koskaan olla hukkaanheitettyä rahaa. Olemme olleet auttamassa monien tyttöjen opintietä, ja näky pienistä koululaisista reppu selässä on myös monissa Afganistanin kaupungeissa tullut viimeisen 20 vuoden aikana tutuksi. Nyt on vaarana, että tytöt joutuvat heittämään repun nurkkaan ja heidän koulutiensä katkeaa.

On monia syitä epäillä Afganistanin ottavan taka-askelia Talebanien valtaantulon jälkeen. Pahimmillaan maa on uuden sisällissodan edessä. Tulemme lähikuukausina ja –vuosina lukemaan paljon analyyseja siitä, miten demokratiaa ja ihmisoikeuksia on vaikeaa juurruttaa mihinkään maahan ulkopuolelta. Samalla on myönnettävä, että on monia maita, jotka ovat näitä pitkiä harppauksia ottaneet, saaden aikaan pysyvää ja kestävää kehitystä. Kiinnostavampaa onkin analysoida, onko juuri Afganistanissa tekijöitä, jotka erityisesti vaikeuttavat maan koheesiota ja kehitystä.

Vaikka Afganistanin hallituksen ja armeijan luhistuminen tapahtui hämmästyttävän nopeasti, näemme kuitenkin jo myös vastarinnan merkkejä. Vastarintaa on monenlaista – usein se löytää kanavansa myös taiteen, kulttuurin tai kansalaistoiminnan kautta. Meidän on tärkeää säilyttää hyvät tuntosarvet Afganistaniin myös tulevaisuudessa.

On myönteistä, että monet järjestöt ovat ilmoittaneet pyrkimyksestään jäädä maahan – YK, UNICEF, UN Women, Punainen Risti, Lääkärit ilman rajoja. Nämä kaikki toimijat ansaitsevat tukemme. Suomi julkisti torstaina päätöksen antaa kolme miljoonaa euroa lisää afgaanipakolaisten auttamiseen YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta.

---

Viime päivät ulkoministeriössä ovat monella kuluneet intensiivisessä työssä suomalaisten ja Suomea avustaneiden afgaanien evakuoimiseksi. Tämän aamupäivän luku evakuoinneissa on yli 140 – pelkästään eilisen sunnuntain aikana luku kasvoi 84:llä hengellä. Intensiivinen työ on yhä käynnissä.

Evakuoitavien joukossa on vielä Afganistanissa olevia Suomen kansalaisia, lähetystön paikalta palkattua henkilökuntaa sekä paikallisia EU- ja Nato-yhteistyökumppaneitamme perheineen. Hoidamme Suomena vastuun myös näitä ihmisiä kohtaan.

Operaatiota vaikeuttavat Talebanin tiesulut, muut turvallisuusuhat, lentokentän läheisyyteen pakkautuneet väkimassat sekä vaikeus päästä lentokentän sisäpuolelle. Emme tiedä miten kauan lentokenttä pysyy auki – aikarajat tulevat vastaan. Pahimmillaan voi olla kyse vain joistakin päivistä. Tilanne elää hetki hetkeltä.

Jag vill försäkra er om att vi, tillsammans med andra berörda myndigheter, gör allt vi kan för att få dessa människor i trygghet. Ett tätt samarbete med övriga Norden och våra EU partners är avgörande.

Haluan vakuuttaa, että teemme yhdessä muiden viranomaisten kanssa kaikkemme näiden ihmisten saamiseksi turvaan. Tiivis yhteistyö muiden Pohjoismaiden, EU-kumppaniemme sekä USA:n kanssa on avainasemassa.

---

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Keskustelimme konsulipäällikkö Pasi Tuomisen kanssa pari päivää sitten niistä tehtävistä, joita ulkoministeriön Kabuliin lähettämät henkilöt joutuvat juuri nyt suorittamaan. Työ on haastavaa, ja se sisältää myös vaikeita ratkaisuja. Konsulipäällikkö vertasi tilannetta meripelastukseen.

Mielestäni vertaus on osuva. Meripelastuksen periaatteiden mukaan: ”Joka tietää toisen olevan vaarassa merellä, on velvollinen, jos se häntä itseään tai muita kohtuuttomaan vaaraan saattamatta on mahdollista, ryhtymään oma-aloitteisesti tilanteen edellyttämiin tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin vaarassa olevan pelastamiseksi.”

Viime päivät ovat osoittaneet, että vaara on näissä tilanteissa läsnä myös avunantajille. Siksi annan tavattoman suuren arvon eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin päätöksille liittyen Puolustusvoimien suojelusosaston käyttämiseen ulkoministeriön lähettämien henkilöiden ja evakuointien suojaksi Kabulissa. Ilman tätä joukkoa tehtävä olisi tavattoman paljon vaikeampi ja vaarallisempi.

Medan uppdraget fortfarande pågår, vill jag redan nu uttrycka min tacksamhet till utrikesministeriets personal och andra myndigheter, som för närvarande arbetar dygnet runt för att hjälpa dessa människor. Insatsen har krävt snabba åtgärder och vi har hela tiden fått anpassa oss till nya situationer på plats.  Jag är oerhört stolt över det arbete ni utför. Tack till dig, tack till er alla.

Vaikka työ on yhä kesken, mutta haluan jo nyt todeta kiitollisuuteni kaikille teille ulkoministeriön työntekijöille, puolustusvoimien henkilökunnalle ja muille viranomaisille, jotka teette parhaillaan työtä kellon ympäri ihmisten avustamiseksi. Toiminta on ollut ripeää ja olemme jatkuvasti mukautuneet uusiin tilanteisiin kentällä.

Olen äärimmäisen ylpeä siitä työstä, jota teette. Kiitos teille kaikille.

---
Päätös soveltaa ensimmäistä kertaa vuonna 2017 voimaantullutta lakia kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta on historiallinen. Valmistelusta päätökseen kului vain muutama päivä, mikä on hyvä osoitus suomalaisen yhteiskunnan kriisitietoisuudesta ja päätöksentekokyvystä.

On hyvä myös tunnustaa ääneen, ettei lainsääntöä selvästikään ole kirjoitettu juuri tällaista tilannetta varten. Tämän totesi myös moni kansanedustaja täysistunnossa. Vaikka emme vastaavia tilanteita toivo, on varmasti hyvä selvittää, tulisiko lainsäädäntöä päivittää tällaisten tilanteiden osalta.
---

Kriisitilanteissa myös Suomen edustustoverkoston merkitys korostuu. Afganistanin evakuointien osalta monissa eri edustustoissa on nyt työskennelty kuumeisesti esimerkiksi jatkolentojen kohdalla. Kriisit eivät ole vähentyneet – maailmanlaajuinen pandemia, Libanonin järkyttävä sataman räjähdys, Myanmarin kriisi, Afganistanin tilanne.

Nämä tilanteet muistuttavat kuinka tärkeää on huolehtia siitä, että ministeriössä on myös jatkossa riittävästi osaamista erilaisiin kriisitilanteisiin ja ”hardship” –paikkoihin, ja että tällaista osaamista arvostetaan myös urakehityksessä.

Kriisitilanteissa näkyy myös kuinka tärkeää ulkoministeriön toiminta ja resurssiemme turvaaminen on. Olemme osaltamme yhdessä ministeri Skinnarin kanssa pyrkineet varmistamaan, että tämä on näkynyt hallitusohjelman hengen mukaisesti ministeriön kasvavina resursseina tällä hallituskaudella.

---

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Usein tiedotusvälineisiin mahtuu vain yksi kriisi kerrallaan. Juuri nyt se on Afganistan, vaikka samanaikaisesti pitäisi auttaa Haitin maanjäristyksen uhreja tai miettiä keinoja radikalismin ehkäisemiseksi Pohjois-Mosambikissa, Capo Delgadossa – vain joitakin esimerkkejä mainitakseni.

Otan esille yhden alueen, jonka kehitys voi vaikuttaa Eurooppaan ja meihin monella tavoin – nimittäin Afrikan sarven. Olen tämän vuoden aikana jälleen tiiviisti seurannut kehitystä Afrikan Sarvessa, erityisesti Eritreassa ja Etiopiassa. EU:n korkean edustajan mandaatilla tein myös kaksi matkaa alueelle. Aktiivinen puhelindiplomatia sekä alueen toimijoihin että kansainvälisiin kollegoihin on jatkunut näihin päiviin saakka.

Etiopian tilanne on viime viikkoina jäänyt Afganistanin varjoon. Sotaa käydään usealla rintamalla, humanitaarinen kriisi on todella vakava ja maan pitkään jatkunut talouskasvu on kääntynyt nopeaan laskuun. Keskusteluyhteyttä osapuolten välillä ei juurikaan ole. Meidän on kuitenkin tehtävä kaikkemme kannustaaksemme osapuolia dialogiin. Pahimpana uhkakuvana on sisäisen konfliktin laajentuminen koko maahan.

Etiopian konfliktiin liittyy tiivis kansainvälinen yhteistyö varsinkin EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Etiopian rajanaapurit ja lähialueen maat Punaisen meren toisella puolella kantavat suurta huolta siitä, mihin suuntaan kehitys yli 100 miljoonan asukkaan maassa menee. Etiopian rauhanomainen kehitys on yhteinen intressi.

Koko Afrikan sarveen – mukaan lukien myös tilanteet Somaliassa ja Sudanissa – liittyy nyt paljon sekä mahdollisuuksia että uhkia. Tämän alueen kriisiytyminen näkyisi nopeasti myös pakolaisuuden ja siirtolaisuuden lisääntymisenä niin Afrikan mantereella kuin kohti Eurooppaa. Senkin vuoksi rauhanomainen kehitys on kaikkien etu.

Asemamaidenne näkemykset Afrikan sarven ja Punaisen meren alueesta ovat jatkossakin erittäin kiinnostavia.

--

Suomen pitkäaikainen tavoite on ollut EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen. Korkean edustajan jäsenmaan ministerille myöntämä mandaatti on hyvin konkreettinen uusi tapa vahvistaa EU:n ulkopolitiikkaa. Tästä vallitsee yhteinen ymmärrys myös jäsenmaiden kesken.

On selvää, että EU-mandaatti avasi Suomelle ovia ja toi lisää mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen keskusteluun Afrikan sarven tilanteesta. Meidän tulee jatkossakin kannustaa EU:ta hyödyntämään osaamista ja verkostoja, joita jäsenmaiden ulkoministereillä on.

On myös hyvä, että omassa organisaatiossamme vahvistamme kykyä seurata ja analysoida kriisialueiden tilanteita. Tätä tarvitaan niin EU:n yhteistä kannanmuodostusta varten kuin esimerkiksi odotetussa jäsenyydessämme YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Ulkoministeriöön perustettu rauhanvälityskeskus on hyvä lisä siihen työhön ja analyysiin, jota kriisialueilla teemme.

---                       

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Jos maailman kriisejä halutaan vähentää ja kontrolloida, on edistettävä asevalvontaa.

Huolimatta EU-maiden ja Suomenkin tekemästä työstä Yhdysvallat ja Venäjä erosivat Avoin Taivas –sopimuksesta. Tämän johdosta sopimuksen merkitys on vähentynyt huomattavasti. Häviäjiä ovat EU-maat, sekä kansainvälisen asevalvontajärjestelmän avoimuus ja keskinäinen luottamus. Jotta emme Eurooppana ajautuisi sivuraiteelle, on pyrittävä kääntämään vaihdetta. Asevalvonnan kysymyksistä on Euroopassa onnistuttu sopimaan vaikeampinakin aikoina.

Ydinasevarustelun osalta suurvaltojen kilpailu on keskittynyt teknologiaan ja laatuun. Venäjä ja Yhdysvallat säilyvät suurimpina ydinasevaltoina, mutta myös Kiina kehittää nopeasti ydinasekykyjään. Lähialueemme maista myös EU:n ulkopuolelle siirtynyt Iso-Britannia on jälleen avannut oven ydinaseidensa määrän nostamiseen.

Tämänhetkisessä kansainvälisessä tilanteessa pienetkin positiiviset merkit on syytä panna merkille.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat onnistuneet sopimaan strategisia ydinaseita ja niiden kantolaitteita rajoittavan New START –sopimuksen jatkamisesta vuoteen 2026 asti, mikä antaa aikaa keskustelun jatkamiselle. Sopuun pääsystä huolimatta paine erityisesti Yhdysvalloissa saada Kiina mukaan ydinaserajoituksiin kasvaa.

Kuluneena vuonna on myös tullut voimaan ydinaseet kieltävä sopimus (TPNW). Sopimuksen ensimmäinen osapuolikokous järjestetään ensi vuoden maaliskuussa. Suomi tulee osallistumaan tähän osapuolikokoukseen tarkkailijana.

Epävakaassa tilanteessa Suomena korostamme sopimusten käytännön toimeenpanon edistämistä. Tätä työtä tehdään poliittisella tasolla, käytännön hankkein, sekä erilaisten kansainvälisten luottamustehtävien kautta. Tällä hetkellä valmistaudumme ensi vuoden tammikuussa järjestettävään ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin (NPT). 
 

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Globaalien kriisien, kuten nälänhätien, konfliktien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ratkaisussa monenkeskinen yhteistyö on avainasemassa. Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on myös Suomen ulkopolitiikan pitkäaikainen tavoite. Työmme monenkeskisten järjestöjen, kuten YK:n, ETYJ:n ja Euroopan Neuvoston hyväksi perustuu kansalliseen etuumme sekä haluumme vaikuttaa siihen, että maailma olisi vakaampi, ennustettavampi ja oikeudenmukaisempi.

Sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja monenkeskistä yhteistyötä testataan monella rintamalla. Järjestöjen toimintakyky on koetuksella suurvaltojen paineessa. Osa valtioista pyrkii sivuuttamaan oikeudelliset velvoitteensa ja kansainväliset sitoumuksensa ja jo olemassa olevia normeja ja oikeuksia koitetaan heikentää.

Emme vastusta kaikkea muutosta, päinvastoin. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu YK-järjestelmä ei kaikilta osin enää vastaa valtioiden muuttuneita voimasuhteita, eikä ota huomioon kansainvälisen asialistan laajentumista. YK:n peruskirja astui voimaan 24.10.1945. Tätä seuranneiden yli 70-vuoden aikana pandemiat, terrorismi, ilmastonmuutos ja muut rajat ylittävät ongelmat ovat kasvattaneet merkitystään. Kansalaisyhteiskunnan rooli sekä globalisoituneen talouden merkitys näiden ongelmien ratkaisemisessa on kasvanut valtavasti.

Myös me haluamme siis muutosta, mutta lasta ei pidä heittää pois pesuveden mukana.

Emme seuraa tätä kaikkea sivusta toimettomana. Suomella on tahtoa tukea sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää nykyisessä murroksessa. Tämän vuoksi olemme myös ehdolla YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 2022–2024, sekä YK:n turvaneuvostoon kaudelle 2029–2030.  Haluamme kantaa vastuumme.

Olemme tänään julkaisseet ulkoministeriön työn tueksi valkoisen paperin ”Uuden yhteistyön aika – ulkoministeriö monenkeskisen yhteistyön vahvistajana.” Tarkoituksemme on ollut koota yhteen Suomen tavoitteita, toimia ja tilannekuvaa monenkeskisen yhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Toivon, että tästä asiakirjasta on hyötyä edustustojen työssä ympäri maailmaa.

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Hallitusohjelman mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Viime vuonna eduskunnalle annetussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan, että ihmisoikeusvaikutuksia arvioidaan kaikessa toiminnassamme. Nämä sanat saavat merkityksensä vasta tekojen kautta.

Politiikkamme onnistumista testataan mahdollisella tulevalla kaudellamme YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä, jolloin joudumme ottamaan kantaa moniin konkreettisiin kysymyksiin ja tapauksiin. Riittävään ihmisoikeusosaamiseen onkin syytä kiinnittää huomiota niin ministeriön osastoilla Helsingissä kuin ulkomaanedustustoissa. Ihmisoikeuskysymykset ja niihin reagointi ei aina ole yksinkertaista tai helppoa.

Jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa antaisi meille mahdollisuuden olla mukana neuvoston päätöksenteossa ja muovaamassa sen asialistaa. Jäsenyys olisi jatkoa pohjoismaiselle perinteellemme olla aktiivinen jäsen YK:n ihmisoikeuselimissä.

Jäsenyyttä valmisteltaessa syksyn kuluessa ja sen toivottavasti toteutuessa ensi vuoden alusta, tulemme tarvitsemaan edustustojen arvokasta analyysia eri tilanteista – niin temaattisista kuin maakohtaisista. Ihmisoikeusneuvoston työ vaatii myös hyvää ennakointia. Kiitos jo nyt kaikille edustustoille aktiivisesta työstä ehdokkuutemme esilläpitämisessä. Työtä jatketaan vaalipäivään saakka.

Olemme nähneet viimeksi Afganistanissa, miten haurasta naisten oikeuksien kehitys voi olla. Samalla meidän on nähtävä myös lähelle: länsimaissakin vaikuttaa ns. anti-gender-liike, joka on hyvin rahoitettu ja järjestäytynyt.

Tarkoituksenamme on antaa eduskunnalle ihmisoikeuspoliittinen selonteko syysistuntokauden aikana. Tässä yhteydessä hyvä miettiä myös sitä, miltä Suomi näyttää tasa-arvon edistäjänä kansainvälisesti. On tärkeää rakentaa entistä vahvempaa kuvaa Suomesta tasa-arvon edelläkävijänä maailmassa. Tässä suhteessa oman hallituksemme viisikko on tehnyt hyvin näkyvää vaikuttamistyötä.

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Lopuksi haluan puhua teemasta, joka helposti jää päivänpolitiikan alle, mutta joka on ehkä kaikkein kauaskantoisin koko maapallon elinmahdollisuuksien suhteen – ilmastosta.

Kulunut kesä on eri puolilla maailmaa ollut monelle ihmiselle tuhoisa. Olemme todistaneet Saksan ja Kiinan historiallisia tulvia, Etelä-Euroopan ja Pohjois-Amerikan metsäpaloja sekä muita äärimmäisiä sääilmiötä, jotka ovat muistuttaneet meitä ihmisen toiminnan rajoista.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uuden raportin mukaan ihmisen toiminnan aiheuttama ilmaston lämpeneminen tulee pahenemaan seuraavan 30 vuoden ajan riippumatta siitä mihin toimiin ryhdymme. Samalla sääilmiöt pahenevat. Raportti kuitenkin myös osoittaa, että rajut päästöleikkaukset voivat yhä vaikuttaa lämpenemiseen vuoden 2050 jälkeen. Puolentoista asteen maailma on yhä mahdollinen, mutta vain saamalla kaikki valtiot mukaan välittömiin päästövähennyksiin.

Ilmastotiede on kehittynyt valtavasti kuluneiden vuosikymmenten aikana. Meillä on käytössämme kaikki tarvitsemamme tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sekä siitä kuinka lämpeneminen voidaan pysäyttää. Todistamme ilmastonmuutoksen vaikutuksia miljoonien ihmisten elämään. Tämä kaikki velvoittaa meitä toimimaan tulevaisuuden puolesta.

Usein sanotaan, ettemme voi jättää taloudellista velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Mielestäni ilmastonmuutos velvoittaa meitä tätäkin enemmän. Meillä ei ole oikeutta jättää ilmastovelkaa tulevien sukupolvien taakaksi.

EU:n 1,5 asteen sitoumus on hyvä tavoite, johon emme voi tyytyä. Tarvitsemme käyttöömme uusia keinoja ja työkaluja, vaikka ne haastaisivatkin vanhoja ajattelumalleja. Reagoitaessa EU:n komission uusiin esityksiin ilmastopolitiikan jalkauttamisesta Suomen on syytä hakeutua ilmaston kannalta edistyksellisten maiden joukkoon. Tämä on ainoa tieteen osoittama tapa pysäyttää ilmastonlämpeneminen.


Haluan kiittää ministeriön ilmastotiimiä, ilmastolähettiläs Wahlbergiä, sekä valtiosihteeri Matti Anttosta, jotka sinnikkäästi pitävät esillä ilmastonmuutoksen yhteyttä ulkoministeriön työhön ja tehtäviin. Kannustan kaikkia edustustoja osallistumaan ilmastoulkopolitiikan jalkauttamiseen.


Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Lopuksi vielä hyviä uutisia. Hallitusohjelman mukaisesti olemme valmistelleet edustustoverkkomme laajentamista. Viime syyskuussa avasimme suurlähetystön Manilaan, Filippiineille. Nyt edustustoverkkomme on tarkoitus laajentua Senegalin Dakariin, jossa suurlähetystön aloittaisi toimintansa tämän vuoden aikana. Valmistelemme lisäksi edustuston avaamista Qatarin pääkaupunkiin Dohaan.

Maaliskuussa hyväksytyn Afrikka-strategian mukaisesti Suomen tavoitteena on suhteiden monipuolistaminen ja syventäminen Afrikan maiden kanssa.  Edustuston perustaminen Senegaliin tukee tätä tavoitetta. Dakariin avattava suurlähetystö on myös Suomen ensimmäinen ranskankielisessä Länsi-Afrikassa.

Viime vuosina on kannettu myös paljon huolta siitä, hakeutuvatko ja pääsevätkö suomalaiset diplomaatit kansainvälisesti keskeisiin tehtäviin. On ilo kertoa, että viime kuukaudet ovat tuoneet meille monia myönteisiä uutisia. Suurlähettiläs Terhi Hakala on nimitetty Euroopan unionin erityisedustajaksi Keski-Aasiaan ja ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Mikko Kinnunen on nimetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajan erityisedustajaksi Ukrainaan. Hyviä uutisia tällä saralla lienee tulossa lisääkin.

---

Hyvät ystävät, bästa vänner,

Jag önskar all personal vid utlandsbeskickningarna och ministeriets avdelningar styrka och allt gott inför hösten och ert viktiga arbete för Finland, finländare och en bättre värld.

Toivotan kaikille ulkomaanedustustojen työntekijöille sekä osastojen väelle voimia ja kaikkea hyvää alkavaan syksyyn sekä tärkeään työhönne Suomen, suomalaisten ja turvallisemman maailman puolesta.