Tadžikistanissa Suomen tukema vesihanke auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Vuoristo-Badahšanin autonomisen alueen ankarissa olosuhteissa ei riitä, että haavoittuvimmassa asemassa oleville saadaan juomavettä ja käymälät. Asukkaiden tulee myös osata varautua ilmastonmuutokseen – mutta miten se tehdään?

Vuoristo-Badahšanin alue sijaitsee Pamirin vuoristossa ja käsittää lähes puolet Tadžikistanin maa-alasta. Asukkaita alueella on noin 200 000, joista suurin osa asuu maaseudulla usein melko alkeellisissa oloissa. Puhdasta vettä saadakseen asukkaiden on joko käveltävä tuntikausia tai ostettava kallista vettä, jota tuodaan autoilla.

Talvella lämpötila laskee jopa 40–50 miinusasteeseen. Viime vuosina alueella on ollut yhä useammin tulvia, mutavyöryjä, maanjäristyksiä, rankkasateita ja muita luonnonmullistuksia sekä äärimmäisen kylmiä säitä. Rankkasateiden ja sulavan lumen aiheuttamat tulvat ja maanvyöryt vahingoittavat taloja ja vedenjakelua.

Paremmat elinolot "maailman katolla"

Suomen kehitysyhteistyövaroista tuettu Pamirin vesiohjelma on parantanut jo tuhansien elinoloja. Erityisesti naiset ja lapset ovat hyötyneet ohjelmasta. Paikallisten yhteisöjen ja paikallishallinnon yhteistyöllä rakennetuissa vesijärjestelmissä on peräti 18 kilometriä uutta putkistoa ja 10 porakaivoa. Näistä alueen 4 315 asukasta saa nyt turvallista juomavettä.

Lisäksi 100 kotitaloudelle eli 496 asukkaalle on asennettu omat erottelevat kuivakäymälät sekä käsienpesupaikka käymälän lähelle. Paikallisen väestön käsitys turvallisesta vedestä on muuttunut hankkeen myötä.

Kylän asukkaita uudella kaivolla.
Suomen tuella on rakennettu Pamirin alueelle 10 uutta porakaivoa. Kuva: Saija Vuola/SYKE

Porakaivojen veden laatua seurataan, ja nyt on havaittu selkeää vähennystä veden kautta välittyvien tautien esiintymisessä. Tämä tieto on muuttanut ihmisten asenteita.

Paikalliset ja hallinto tyytyväisiä

Paikalliset yhteisöt ovat olleet erittäin tyytyväisiä vesiohjelman tuella rakennettuihin vesijärjestelmiin sekä käymälöihin. Myös alue- ja keskushallinnon edustajat ovat olleet mielissään.

Tadžikistanin presidentti vihki käyttöön strategisesti tärkeän, teknisesti korkeatasoisen juomaveden jakelujärjestelmän Ghudaran kylässä Bartangin laaksossa kansallisen yhtenäisyyden päivänä kesäkuussa 2016.

Presidentin alaisen strategisen tutkimuskeskuksen varajohtaja ilmoitti, että Zongin alueen uusi vedenjakelujärjestelmä tullaan kopioimaan valtion tuella muuallakin Tadžikistanissa.

Perusta tulevaisuuden kestävälle vesihuollolle

Vedenjakelujärjestelmien ja kastelukanavien lisäksi alueen kyliin on perustettu 15 vesitoimikuntaa, joiden tehtävänä on järjestää vedenjakelu ja kerätä vesimaksut järjestelmien ylläpitoa varten.

Yhteensä 140 vesitoimikunnan jäsentä on koulutettu opastamaan yli tuhatta kylien asukasta luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä, laidunmaiden hoidossa, vesivarojen hallinnassa, maankäytön suunnittelussa ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi paikalliset terveydenhoitajat ja terveysasemat ovat antaneet hygienia- ja terveyskasvatusta yli 600 asukkaalle.

Vedenjakelua ja asutusta uhkaavat ympäristöriskit on kartoitettu 20 kohteessa ja samalla on mietitty keinoja niihin varautumiseen. Kartoituksessa kiinnitettiin erityistä huomiota riskeihin kuten maanvyörymiin ja tulviin, joiden todennäköisyys lisääntyy ilmaston muuttuessa.

Hankkeen tarjoama koulutus lisäsi asukkaiden ja paikallishallinnon tietoja ja taitoja ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta. Paikallisyhteisöjen ilmastokestävyyttä parannettiin myös konkreettisilla demonstraatiohankkeilla. Kaksi vaarallista rinnealuetta pengerrettiin ja vakautettiin.

Kolmeen kouluun rakennettiin lämpöeristys, mikä on jo osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Kylmimpinä pakkaspäivinä lapset viettivät mieluummin aikaansa lämpöeristetyissä koulurakennuksissa kuin kotonaan.

Viestintäasiantuntija Päivi Kari ja suunnitteluinsinööri Johanna Kallio

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa.

Aiheeseen liittyvää

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö