Suomi auttaa Mosambikin lapsia oppimaan

Lomien jälkeen uusi kouluvuosi on pian alkamassa myös Mosambikissa. Miltei kaikki lapset aloittavat jo koulun, mutta läheskään kaikki eivät opi siellä perusasioita. Tässä Suomi on tullut avuksi.

Suomi on ollut Mosambikin opetussektorin ohjelmassa mukana 90-luvun alusta alkaen. Tulokset ovat olleet mittavia: lähes kaikki lapset aloittavat koulun, kouluverkko on laajentunut ja uusia kouluja on rakennettu myös maaseudulle, mistä etenkin tytöt ovat hyötyneet. Tyttöjen koulunkäyntiprosentti noussut tasaisesti joka vuosi, ja tytöt myös päättävät koulunsa entistä useammin. Opetuksen laadussa riittää paljon parannettavaa, ja Suomi suuntaa nyt tukensa siihen.

Kolmen vuoden opettajankoulutuksen saanut Angela Metazama on ollut opettajana 11 vuotta ja opettaa luokkia 1-3. Työstään innostunut Angela aloitti opettajaksi opiskelun jo seitsemännen luokan jälkeen. Kuva: Outi Einola-Head

 

”Pitkäaikainen yhteistyö on tuonut Suomelle erityistä painoarvoa ja meitä arvostetaan ja kuunnellaan Mosambikin opetussektorilla. Olemme ainoana maana tukeneet opetussuunnitelman tekoa, ja tämä muistetaan edelleen hyvin”, sanoo Maputon suurlähetystössä opetusalan erityisasiantuntijana työskentelevä Marianne Kujala-Garcia.

Oppia omalla kielellä

Suomen parhaana saavutuksena hän pitää äidinkielisen opetuksen kehittämistä. Vain 10 prosenttia koulunsa aloittavista lapsista osaa koulun aloittaessaan opetuskieltä portugalia.

”Marraskuussa hyväksytty uusi perusopetuksen laki tunnustaa nyt oppilaan oikeuden saada opetusta äidinkielellään. Mosambikin opetusministeriöillä on jo kymmen vuoden kokemus äidinkielisen opetuksen järjestämisestä, ja Suomi on ollut mukana suunnittelutyössä alusta alkaen. Äidinkielisen opetuksen toteuttaminen on monin tavoin haasteellista, sillä joillain paikalliskielillä ei ole edes kirjoitusasua”, Kujala-Garcia kertoo.

Opettajien koulutusta suunnitellaan nyt laajennettavaksi kolmeksi vuodeksi. Opettajien kehno palkkaus ja palkkauksen epätasa-arvo ovat isoja ongelmia. Opettajien palkoissa on suuria eroja, yläkoulun opettajat voivat saada jopa nelinkertaisen palkan alakoulun opettajiin verrattuna.

Koulu alkoi nollapisteestä

Kujala-Garcian mukaan on hyvä muistaa, mistä Mosambikissa lähdettiin liikkeelle, kun mietitään, miksi lapset eivät opi koulussa perusasioita.

Marianne Kujala-Garcian mukaan kolme ensimmäistä kouluvuotta ovat oppimisen kannalta ratkaisevia. Kuva: Outi Einola-Head.

”Mosambikissa koulutusta lähdettiin kehittämään aivan toisista lähtökohdista kuin naapurimaissa. Vielä Mosambikin itsenäistyessä vuonna1975 aikuisten lukutaidottomuus oli 97 prosenttia, mutta massiivisten kampanjoiden avulla se saatiin nopeasti laskuun. Vuonna 1980 Mosambikin noin 12 miljoonasta ihmisestä vain viidellä prosentilla oli neljän vuoden koulutus. Vuonna 1995 päättynyt sisällissota tuhosi jopa 70 prosenttia maan kouluista.”

Nykyisin koulunsa aloittavista noin 40 prosenttia jatkaa yläasteelle, ja vajaa puolet heistä on tyttöjä. Ala-aste on Mosambikissa ilmainen, yläaste ja oppikirjat ovat maksullisia. Tosin uusi laki tuo tähän muutoksia ja peruskoulusta tulee ilmainen.

Teiniraskaudet ovat tyttöjen koulunkäynnin suurimpia esteitä, noin joka toinen 18-vuotiaista tytöistä on joko äiti tai raskaana. Tyttöjen koulunkäynti katkeaa usein myös lapsiavioliittoon, varsinkin maaseudulla, jossa asuu lähes 70 prosenttia mosambikilaisista. Naisista 43 prosenttia on edelleen lukutaidottomia.

Maan 28,8 miljoonan ihmisen väestö kasvaa nopeasti, ja miltei puolet mosambikilaisista on alle 14-vuotiaita. Kun kaikki lapset haluttiin nopeasti kouluun, opetuksen laatu ei pystynyt seuraamaan nopeasti kasvavia oppilaismääriä.

Chamangulan koulussa Maputossa on 1400 oppilasta ja koulua käydään kahdessa vuorossa. Koulu on rakennettu 1960-luvulla eikä rakennuksia ole peruskorjattu sen jälkeen. Kuva: Outi Einola-Head.

Aliravitsemus syö oppituloksia

Lasten kykyä oppia haastaa myös krooninen aliravitsemus, josta kärsii 43 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista. Jatkuva aliravitsemus aiheuttaa pysyviä vaurioita aivoihin ja heikentää lasten edellytyksiä omaksua opetusta. Alle kolmivuotiaana koettu aliravitsemus vaikuttaa ihmisen toimintaan koko loppuelämän ajan. Kun kyse on näin suuresta määrästä lapsia, asialla on valtaisa vaikutus Mosambikin kehitykseen ainakin seuraavat 50 vuotta.

”Oppimisen kannalta ensimmäiset luokat yhdestä kolmeen ovat ratkaisevan tärkeitä, ja nyt on suunnattava resursseja alkuopetukseen. Opettajat tarvitsevat kipeästi täydennyskoulutusta, koulut uuden opetussuunnitelman ja tietysti uusia oppikirjoja”, Kujala-Garcia sanoo.

Suomi ohjaa yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa Mosambikin opetussektorille yhteisrahasto FASEn kautta. Tuki käytetään kouluhallinnon kehittämiseen, opetussuunnitelma- ja arviointityöhön, äidinkielisen opetuksen laajentamiseen, opettajien koulutukseen ja oppikirjojen painamiseen.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla