Suomen WWF ja Ilmatieteen laitos: Globaali taso vaatii rinnalleen alueellista yhteistyötä

Itäisen Himalajan neljä maata kehittävät alueellista yhteistyötä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Suomen WWF:n toiminnanjohtaja Liisa Rohweder ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas pitävät aloitetta tervetulleena.

Lauantaina allekirjoitetussa ilmastonmuutosjulistuksessaan Intia, Nepal, Bangladesh ja Bhutan määrittelevät neljä yhteistyöaluetta: energia-, vesi- ja ruokavarat sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

”On ideaalista, jos valtiot nyt lähtevät tekemään työtä alueellisesti. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tai hillintää ei saada aikaan pelkästään globaalilla tasolla. Joka tapauksessa täytyy olla myös alueellista yhteistyötä”, WWF:n Liisa Rohweder sanoo.

WWF Suomen Jari Luukkonen ja Liisa Rohweder keskustelivat Thimphussa Nepalin WWF:n johtajan Tariq Azizin kanssa. ”Tämä on Himalajan suojelun kannalta tärkeä hetki”, Aziz sanoi. Kuva: Olli Moilanen WWF Suomen Jari Luukkonen ja Liisa Rohweder keskustelivat Thimphussa WWF:n Living HImalayas -suojeluohjelman johtajan Tariq Azizin kanssa. ”Tämä on Himalajan suojelun kannalta tärkeä hetki”, Aziz sanoi. Kuvat: Olli Moilanen

Himalajan alue on yksi neljästätoista WWF:n kansainvälisestä ohjelma-alueesta ja Suomen WWF toteuttaa sen puitteissa hankkeita Nepalissa ja Bhutanissa.

Myös Ilmatieteen laitoksella on alueella hankkeita Nepalissa ja Intiassa sekä suunnitteilla Bhutanissa. Pääjohtaja Petteri Taalas korostaa valtioiden välisen yhteistyön merkitystä säähavainnoissa.

”Meidän alalla on ilman muuta järkevää, että maat toimivat yhdessä. Sääilmiöt eivät tunne maiden rajoja. Esimerkiksi Pohjoismaat tekevät paljon yhteistyötä, jonka myötä me olemme kyenneet parantamaan kaikkien sääpalveluiden osa-alueita”, Taalas kertoo.

Myös Rohweder vertaa alkamassa olevaa Himalajan maiden yhteistyökuviota tuttuun esimerkkiin: Itämeren suojelutyö ei olisi mahdollista ilman valtioiden tiivistä yhteistyötä.

Yhteistyöjulistus tarkentaa hankestrategiaa

Jatkossa WWF toivoo pystyvänsä nojaamaan nyt sovittuihin valtioiden yhteistyöraameihin kehittäessään hankkeita, jotka voisivat toimia rajojen yli, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

”Alkuvaiheessa se voisi olla vaikkapa sellaista, että perustetaan järjestelmä, jossa voidaan vaihtaa tietoa ja kokemuksia”, Luukkonen sanoo.

Bhutanissa sovitut neljän valtion yhteistyöraamit tuovat heti muutoksia myös WWF:n kansainväliseen Himalajan-ohjelmaan, joka kulkee nimellä Living Himalayas.

”Uusimme ohjelman strategiaa julistuksen mukaisesti. Tavoitteet muuttuvat jonkin verran kun fokusoimme sopimuksen alueille”, sanoo Liisa Rohweder, joka on Living Himalayas -ohjelman ohjaustoimikunnan puheenjohtaja.

WWF Suomi toteuttaa Living Himalayas -ohjelman puitteissa Nepalissa neljää hanketta ja Bhutanissa yhtä. Kaikissa hankkeissa ilmastonmuutos huomioidaan joko torjumisen tai sopeutumisen näkökulmasta.

Kunnon sääpalveluilla kunnon ilmastonmuutosdataa

”Sääpalveluihin panostaminen on hyvä tapa sopeutua ilmastonmuutokseen, koska ongelmallisia ilmiöitä esiintyy useammin. Hyvillä sääpalveluilla voidaan välttää ongelmia, jolloin sekä säästetään ihmishenkiä että saadaan hyötyä kunnon palveluista niin liikenteessä, maataloudessa kuin rakentamisessakin”, Petteri Taalas sanoo.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas osallistui Thimphun kokoukseen. Kuva: Olli Moilanen Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas osallistui Thimphun kokoukseen.

Suomikin hyötyy kansainvälisestä säähavaintoyhteistyöstä varsin konkreettisesti: pitkien sääennusteiden tarkkuus riippuu siitä, miten hyvä säähavaintojärjestelmä on koko maailmassa.

”Jos jossain päin maailmaa on huonot säähavaintojärjestelmät, se heikentää myös Suomessa käytettäviä pitkiä sääennusteita”, Taalas selvittää.

Kunnolliset säähavaintojärjestelmät vaikuttavat myös suoraan ilmastonmuutoksen tutkimukseen käytettävän tiedon keräämiseen.

”Ilmastonmuutosta seurataan nimenomaan säähavaintojen avulla. Keskeinen komponentti on maapintahavainnot, lisäksi on luotauksia sekä satelliittihavainnot”, Taalas kertoo.

Olli Moilanen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka osallistui Bhutanin ilmastokokoukseen. Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

ilmastonmuutokset