Suomen ja Azerbaidžanin arkistoyhteistyösopimus allekirjoitettiin Bakussa

Suomen ja Azerbaidžanin arkistoyhteistyösopimus allekirjoitettiin Bakussa

Suomen ja Azerbaidžanin arkistoyhteistyösopimus allekirjoitettiin Bakussa 23.10.2018. Parhaimmillaan Bakussa oli 2000:n suomalaisen yhteisö.

Kuvassa vasemmalta alkaen suurlähettiläs Arja Makkonen, pääjohtaja Jussi Nuorteva ja oikealla kättelemässä kansallisarkiston johtaja Asgar Rasulov. Kuva: Mr Alizadeh Shamkhal, State Archives of Film and Photo Records

  Pitkän ja monivaiheisen työn tuloksena allekirjoitettiin Suomen kansallisarkiston ja Azerbaidžanin valtiollisen arkistohallinnon välinen yhteistyösopimus Azerbaidžanin kansallisarkiston tiloissa Bakussa 23.10. 2018. Arkistosopimusta oli pohjustettu yli 8 vuotta, jolloin Suomen kansallisarkisto aloitti arkistoyhteistyötä azerbaidžanilaisen vastinparinsa kanssa. Sopimus on osa Suomen kansallisarkiston laajempaa Venäjän ja entisen Neuvostoliiton maiden arkistoyhteistyötä, jolla pyritään kartoittamaan Suomea koskevaa aineisto tutkimuskäyttöön. Tähän mennessä sopimuksia on allekirjoitettu 44 eri toimijan kanssa ja asiakirjakopioita on kertynyt n. 1,1 miljoonaa kappaletta.

Suomen puolelta yhteistyösopimuksen allekirjoittivat kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva sekä tutkimusjohtaja Päivi Happonen ja Azerbaidžanin puolelta kansallisarkiston johtaja Asgar Rasulov. Suomen delegaatiossa olivat mukana Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Dmitri Frolov, Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Arja Makkonen ja suurlähettilään avustaja Tarja Parkkinen.

Mitä suomalaiset tekivät Bakussa?

Monelle tulee yllätyksenä se, että Bakuun, nykyiseen Azerbaidžanin pääkaupunkiin asettautui 1870-luvulla huomattava määrä suomalaisia. Suurin osa heistä työskenteli Nobelin veljesten öljyteollisuusyrityksen Branobelin palveluksessa insinööreinä ja asiantuntijoina. Suurimmillaan suomalaisyhteisö oli 1900-luvulla, jolloin Bakussa asui noin 2 000 suomalaista. Monet toivat perheensä mukanaan ja Bakuun perustetulla luterilaisella seurakunnalla oli tärkeä rooli suomalaisyhteisön arkipäivässä. Venäjän vallankumouksen ja Branobelin kansallistamisen jälkeen lähes kaikki suomalaiset palasivat kotimaahansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut yhteyksien loppumista. Arkistot vahvistivat neuvostoajalta materiaalia Neste Oy:n matkoista, neuvotteluista ja sopimuksista, samoin kuin valtioiden välisistä tieteellis-teknisistä ja kulttuurialan yhteyksistä.

Mitä sopimus käytännössä tarkoittaa?

Solmittu yhteistyösopimus mahdollistaa arkistomateriaalin vaihdon Suomen ja Azerbaidzhanin välillä. Suomalaisilla tutkijoilla on sopimuksen myötä mahdollisuus päästä tutkimaan suomalaisia koskevaa aineistoa Azerbaidžanin valtion arkistossa. Vastavuoroisesti azerbaidžanilaisille tutkijoilla on pääsy tutustumaan Suomen arkistomateriaaleihin.

Millaista kiinnostavaa Bakun arkistoista löytyi?

Azerbaidžanin valtiollinen arkistolaitos käsittää kuusi valtiollista arkistoa: keskusarkisto, historiallinen arkisto, kirjallisuus- ja taidearkisto, elokuva- ja valokuva-arkisto, audiomateriaalin arkisto sekä teknologia- ja tiedearkisto. Delegaatiolla oli mahdollisuus tutustua kaikkiin arkistoihin, jotka olivat oikea runsaudensarvi.

Branobelia koskeva arkistomateriaali oli hyvin dokumentoitu ja laaja käsittäen yrityksen kirjeenvaihtoa ja tilinpitoasiakirjoja.

Azerbaidžanilaiset isäntämme olivat etsineet valmiiksi Suomea ja erityisesti Branobelia koskevaa aineistoa. Matka ylitti kaikki odotukset. Delegaatio ehti vierailla Nobelin veljesten kotimuseossa ja laskea kukat edesmenneen presidentin Haydar Aliyevin ja hänen puolisonsa muistomerkille.

Kuva: Mr Alizadeh Shamkhal, State Archives of Film and Photo Records

  

Mitä sitten seuraavaksi?

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen todellinen työ voi alkaa eli arkistojen tutkiminen, Suomea koskevan materiaalin etsiminen ja sen hankkiminen Kansallisarkistoon. Muun delegaation palatessa Suomeen torstaina, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Dmitri Frolov jäi vielä muutamaksi päiväksi tutkimaan Bakun arkistoja ja etsimään tietoja niiden suomalaisten kohtaloista, jotka aikoinaan asuivat Azerbaidžanissa. Tämä on vasta alkusoittoa – jäämme innokkaina odottamaan, mitä kaikkea arkistoista löytyy, sillä materiaalia on yllin kyllin.

Kansallisarkiston pääjohtajaa Jussi Nuortevaa haastateltiin paikallisen Asan Radio –radiokanavan dokumenttiohjelmaan AvropadASANiin. Asan Radion toimittaja Shafag Mehraliyeva oli hyvin perillä Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta, mm. suomalaisesta koulutusosaamisesta, innovaatioista. Mutta täysin uutena tietona tuli hänellekin huomattavan suuren suomalaisyhteisön vaiheet Bakussa.

Lisätietoja:

Ulkoministeriö: Suurlähettiläs Arja Makkonen, puh. 0295 351 964, etunimi.sukunimi@formin.fi

Kansallisarkisto: Pääjohtaja Jussi Nuorteva, puh. 040 592 5131, jussi.nuorteva@arkisto.fi ja tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puh. 050 468 8762, paivi.happonen@arkisto.fi.