angle-left Suomen arktinen puheenjohtajakausi puolivälissä

Suomen arktinen puheenjohtajakausi puolivälissä

Suomen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa alkoi toukokuussa 2017. Se huipentuu Rovaniemellä järjestettävään ulkoministerikokoukseen toukokuussa 2019. Kun puheenjohtajakautemme on jo yli puolivälissä, on sopiva aika hieman arvioida mennyttä ja katsoa tulevaan. Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Suomen kaudelleen asettamissa tavoitteissa on edetty hyvin. Loppuvuodelle on odotettavissa varsinainen arktisten tapahtumien kavalkadi.

Ulkoministeri BBC:n haastattelussa Fairbanksin ulkoministerikokouksessa toukokuussa 2017. Kuva: René Söderman

Suomen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa on edennyt jo yli puolivälin. Miten kautemme on tähän mennessä sujunut, ulkoministeri Timo Soini?

Puheenjohtajakausi on sujunut hyvin. Kaikki kahdeksan arktista maata ja kuusi alkuperäiskansajärjestöä ovat osallistuneet Arktisen neuvoston työhön. Olemme onnistuneet edistämään Suomen prioriteetteja.

Erityisesti arktinen meteorologiayhteistyö on ottanut ison harppauksen eteenpäin. Suomessa järjestettiin maaliskuussa arktinen meteorologiaviikko, johon osallistuivat arktisten maiden ilmatieteen laitosten pääjohtajat ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n presidentti ja pääsihteeri. Siellä päätettiin tiivistää yhteistyötä entisestään. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa seuranta- ja havainnointiverkostoa arktisella alueella, jolloin tulevaa säätä voidaan ennustaa paremmin ja tehdä tarkempia ilmastonmuutosennusteita. Lisäksi meteorologisella yhteistyöllä parannetaan meri- ja lentoliikenteen turvallisuutta arktisella alueella.

Suomen muut prioriteetit – ympäristönsuojelu, koulutus ja viestintäyhteyksien parantaminen – ovat nekin edenneet myönteisesti. Suomi on ympäristöministeriön johdolla pitänyt arktisia asioita esillä globaaleissa yhteyksissä, muun muassa viime vuoden ilmastoneuvotteluissa Bonnissa. Musta hiili on yksi Suomen huomion kohteista. Opettajankoulutus arktisella alueella on saanut positiivisen sysäyksen eteenpäin Arktisen yliopiston – UArcticin – ansiosta. Viestintäyhteydet arktisella alueella ovat melko hyvällä mallilla Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, mutta esimerkiksi merenkulun turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat kaikille yhteisiä. Näiden eteen tehdään työtä liikenne- ja viestintäministeriön johdolla.

Mitä on vielä odotettavissa ennen kuin Suomi ensi toukokuussa luovuttaa puheenjohtajanuijan eteenpäin seuraavalle puheenjohtajamaalle Islannille?

Tänä kesänä metsäpalot ovat puhuttaneet paljon. Tämä oli toivottavasti kaikille jonkinlainen herätys, sillä metsäpalot ovat iso uhka erityisesti arktisen alueen yhteisöille. Niistä syntyy myös mustaa hiiltä. Ulkoministeriön asiantuntijat selvittävät nyt, miten voisimme parantaa valmiuttamme ennustaa ja ehkäistä metsäpaloja. Mm. tähän työhön voidaan käyttää ensi vuodelle arktisen ja itämeren alueen yhteistyöhön myönnettyä lisärahoitusta.

Toki myös liuta arktisia tapahtumia ja puheenjohtakauden kokouksia on vielä edessä. Myös yhteistyö seuraavan puheenjohtajamaan Islannin kanssa on sujunut hyvin. Tapaan Islannin ulkoministerin nyt ihan pian, lokakuun alussa.

Miltä näyttää mahdollisen arktisen huippukokouksen tilanne tällä hetkellä?

Arktinen huippukokous on valmistelussa. Edustustomme arktisissa maissa käyvät keskustelua ja konsultoivat hallituksia sen järjestämisestä ja sisällöstä. Arktiset ympäristö- ja ilmastokysymykset puoltavat huippukokouksen järjestämistä. Arktinen alue kärsii erityisesti mustan hiilen, eli noen laskeumista, joka kiihdyttää jäätiköiden, merijään ja lumen sulamista.

Useat maat – myös arktisten maiden lisäksi – ovat kiinnostuneita mahdollisesta huippukokouksesta. Myös Venäjän presidentti Putin ilmaisi presidenttiemme tapaamisessa suhtautuvansa myönteisesti arktisen huippukokouksen järjestämiseen.

Mikä arktinen asia, paikka tai henkilö on tehnyt teihin henkilökohtaisesti suurimman vaikutuksen?

Ensimmäinen matkani arktiseen tapahtumaan taitaa olla sellainen, jonka muistan vielä pitkään. Matkasimme elokuussa 2015 Alaskan Anchorageen, jossa tapasin Yhdysvaltain silloisen ulkoministeri John Kerryn arktisessa ilmastokonferenssissa. Siellä sovimme arktisen yhteistyön tiivistämisestä maittemme välillä. Se sopimus on pitänyt. Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin Alaskan ympäristö ja ilmasto.

 

 

arktinen alue
kansainväliset organisaatiot