Selvitys: Suomen ihmisoikeuspolitiikka kaipaa päivitystä

Selvitys: Suomen ihmisoikeuspolitiikka kaipaa päivitystä

Tuoreen selvityksen mukaan Suomen tulisi päivittää ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteitä vastaamaan uusiin ongelmiin. Uskottavan ihmisoikeuspolitiikan tekemiseksi ihmisoikeusnäkökulma on hyvä ottaa paremmin huomioon myös sisäisesti Suomen omassa toiminnassa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tiedote 404/2019
28.8.2019

Selvitys: Suomen ihmisoikeuspolitiikka kaipaa päivitystä

Maailmanlaajuiset muutostrendit asettavat kansainväliselle ihmisoikeusjärjestelmälle uusia haasteita. Samalla sääntöperustainen maailmanjärjestys on murenemassa. Tuoreen selvityksen mukaan Suomen tulisi päivittää ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteitä vastaamaan uusiin ongelmiin. Uskottavan ihmisoikeuspolitiikan tekemiseksi ihmisoikeusnäkökulma on hyvä ottaa paremmin huomioon myös sisäisesti Suomen omassa toiminnassa.

Ajallisen vertailukohdan Finland in the International Human Rights System -selvitykselle muodosti valtioneuvoston tuorein ihmisoikeusselonteko vuodelta 2014. Viidessä vuodessa maailmanlaajuiset muutostrendit ovat alkaneet aiempaa selvemmin haastaa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän toimivuutta. Näistä muutostrendeistä keskeisimpiä ovat ympäristön muutos, muuttoliike, kehittyvä teknologia ja muuttuva turvallisuusympäristö. Monet muutokset voivat kuitenkin tarjota ongelmien lisäksi myös uusia mahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämiseen.

Poliittisten voimasuhteiden muuttuminen sekä kansainvälisellä tasolla että eri maiden sisällä vaikuttaa ihmisoikeusjärjestelmän toimintaan. Esimerkiksi Kiinan nousun myötä myös kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä on aiempaa moninapaisempi. Länsimaissa puolestaan populistiset liikkeet pyrkivät horjuttamaan sääntöpohjaisen ihmisoikeusjärjestelmän merkitystä. Samalla ei-valtiollisten toimijoiden kuten kaupunkien, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan merkitys ihmisoikeustyössä on kasvanut. Vuoden 2014 ihmisoikeusselonteko ennakoi monia näistä muutoksista ja se sisältää teemoja, joita Suomen kannattaa edistää jatkossakin. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaatii kuitenkin ihmisoikeuspolitiikan jatkuvaa päivittämistä.

Selvityksessä nimetään kahdeksan keskeistä tavoitetta, joihin Suomen tulisi tutkijoiden mielestä pyrkiä ihmisoikeuspolitiikassaan. Lisäksi työssä annetaan suosituksia toimista tavoitteisiin pääsemiseksi. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen kotimaassa on uskottavan politiikan peruskivi. Siksi selvityksessä annetaan suosituksia siihen, miten Suomi voisi ottaa ihmisoikeusnäkökulman paremmin huomioon omassa sisäisessä toiminnassaan.

Selvityksen päätoteuttaja oli Oxford Research Oy. Lisäksi tutkimusryhmään kuului asiantuntijoita WOM World of Management Oy:stä, Radboud University Nijmegenistä sekä Opinio Jurisistä. Julkaisu toteutettiin osana valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman (2018) toimeenpanoa.

Raportti: Finland in the International Human Rights System

Lisätietoja: Analyytikko Anna Björk, Oxford Research, p. 044 203 2013, anna.bjork@oxfordresearch.fi sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Janne Jokinen, ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikkö, p. 0295 350 043, janne.jokinen@formin.fi.

ihmisoikeudet