Seikkailujuoksija arktisella asialla

Seikkailujuoksija Jukka Viljanen aikoo ylittää Grönlannin jäätikön – juoksemalla. Onnistuessaan hän olisi ensimmäinen ihminen maailmassa, joka sen on tehnyt. Viljasella on jo kosolti kokemusta vaativissa oloissa juoksemisesta, esimerkiksi Saharan autiomaassa, Pohjoisnavalla ja Etelämantereen jäätiköllä. Retkillään erityisesti pohjoisilla alueilla Viljanen on joutunut kohtaamaan ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia ympäristöön. Nyt hän haluaa kertoa niistä Grönlanti-projektinsa kautta. Suomi toimii tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ja siksi ulkoministeriö lähti mukaan projektiin.

Seikkailujuoksija Jukka Viljasella on kokemusta juoksemisesta ääriolosuhteissa monelta mantereelta. ”Jokainen matka ja seikkailuprojekti muuttaa minua jotenkin. Miten tämän Grönlanti-projektin kanssa tulee käymään jää vielä nähtäväksi."

Mutta miten arktinen seikkailujuoksu liittyy Arktisen neuvoston työhön?

”Liittyy monella tavalla. Asiat ja teemat ovat pitkälti samoja. Alkuperäiskansojen tiedon hyödyntäminen on olennaista, jotta selviytyy arktisilla alueilla. Toinen asia on miten ilmastonmuutos vaikuttaa monen arktisella alueella asuvan ystäväni elinolosuhteisiin jo nyt. Ihmisiä revitään pois juuriltaan, perinteisten elinkeinojen harjoittaminen vaikeutuu jne. Haluan kertoa ja tuoda esiin näitä tarinoita. En ole tiedemies, vaan seikkailija, joka kertoo asiasta omin keinoin”, sanoo Viljanen.

”Arktinen neuvosto käsittelee juuri näitä samoja asioita, jotka itse koen tärkeiksi. Siksi olin yhteydessä ulkoministeriöön, Suomihan on tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Ulkoministeriö lähti ilokseni mukaan tähän projektiin ns. henkiseksi tueksi.”

Arktinen alue lämpiää kaksi kertaa niin nopeasti kuin muu maailma. Ilmastonmuutos on yksi pääteemoista Suomen arktisella puheenjohtajakaudella. Kuva: Arctic Council Secretariat, Linnea Nordström

Yhteistyötä eri alojen arktisten osaajien kanssa

Viljanen tekee yhteistyötä myös muun muassa Ilmatieteen laitoksen kanssa. Meteorologia on yksi Suomen puheenjohtajakauden kärkiteemoista. Ilmatiede on ilmastontutkimuksen tärkeä osa-alue, kun halutaan mallintaa arktisen alueen sää- ja jäämuutoksia sekä tehdä tarkkoja ilmastoennusteita. Myös tarkat sääennusteet ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä arktisilla alueilla liikuttaessa, seikkailujuoksuprojektista puhumattakaan.

”Toiveenani on tehdä yhteistyötä myös Suomen saamelaisten kanssa ja hyödyntää heidän tietoaan kylmässä elämisestä”, kertoo Viljanen.

Suomalaisilla eri alojen yrityksillä on huippuluokan arktista osaamista. Myös näiden osaajien kanssa on Viljasella tarkoitus tehdä yhteistyötä.

Seikkailujuoksu ei ole vain yksilösuoritus

Viljanen korostaa, ettei koskaan ota tarpeettomia riskejä turvallisuuden kustannuksella. Myös keskeyttämiset kuuluvat ikävä kyllä välillä lajiin. ”Projektini ovat kokonaisuuksia, missä valmistautuminen, tiedonkeruu ja uuden oppiminen ovat yhtä tärkeitä kuin itse juoksu itsessään. Seikkailuprojektit eivät koskaan ole yhden ihmisen suoritus, vaan aina laajan yhteistyön tulosta.”

Jukka Viljasella on nyt vuosi aikaa valmistella jäätikköjuoksuaan. Projektiin tulee sisältymään paljon tapaamisia, suunnittelua, testausta, ennakkomatkoja. Kun retkikunta lähtee matkaan huhtikuussa 2019 on Suomen arktinen puheenjohtajakausi pikku hiljaa päättymässä. Grönlannin jäätikköjuoksu on eräänlainen loppuhuipentuma myös Suomen kaudelle, vaikka työ arktisten asioiden parissa jatkuukin, niin ulkoministeriössä kuin seikkailujuoksijankin elämässä.

Seuraa Twitterissä Jukka Viljasen matkavalmisteluja ja juoksua halki Grönlannin jäätikön:

@FiArctic

@JukkaViljanen

#GreenlandRun 

Outi Koskinen

Kirjoittaja toimii viestintäsuunnittelijana ulkoministeriön viestintäosastolla