angle-left Saman pöydän ääressä – Helsingin luonnontiedelukio ja ulkoministeriö tekevät yhteistyötä

Saman pöydän ääressä – Helsingin luonnontiedelukio ja ulkoministeriö tekevät yhteistyötä

Kuluvana lukuvuonna Helsingin luonnontiedelukion, tuttavallisemmin Hellun, opiskelijat ovat päässeet osallistumaan ainutlaatuiselle monen oppiaineen yhteistyönä toteutettavalle kurssille, jonka aiheena on arktinen alue. Kurssilla on tänä lukuvuonna puhuttu muun muassa Arktisesta neuvostosta, arktisista alkuperäiskansoista, arktisten metsien suojelusta ja ilmastonmuutoksesta. Ulkoministeriö on ollut alusta asti mukana kurssin ideoinnissa.

Suomi toimii vielä toukokuuhun 2019 asti Arktisen neuvoston puheenjohtajana, mikä tekee juuri arktisesta hyvin ajankohtaisen teeman kurssille. 

Mistä kaikki sai alkunsa

Arktinen kurssi syntyi yhteistyössä Helsingin luonnontiedelukion ja ulkoministeriön arktisen tiimin välillä. Luonnontiedelukiolla oli ajatus arktiseen keskittyvästä kurssikokonaisuudesta. Samanaikaisesti konferenssivastaava Annariina Kukkonen arktisesta tiimistä pohti, miten välittää Arktisen neuvoston sanomaa nuorille. Kun luonnontiedelukio lähestyi arktista tiimiä aiheesta, Kukkosen ongelma ratkesi heti. Kurssi alkoi syksyllä 2018 lukion, ulkoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistyön tuloksena.

Arktisen kurssin opiskelijoita tutustumassa jäänmurtaja Polarikseen.

Arktisen kurssin opiskelijoita tutustumassa jäänmurtaja Polarikseen.

Arktisella kurssilla käsitellään arktisen alueen erityiskysymyksiä monesta eri näkökulmasta. Kurssilla on viisi vastuuopettajaa: kaksi biologian ja maantieteen, yksi uskonnon ja psykologian, yksi äidinkielen opettaja sekä yksi opinto-ohjaaja. Opetus toteutetaan asiantuntijaluentojen, työpajojen, tapahtumien ja vierailujen avulla. Niitä on koottu tarjottimeksi, jolta opiskelijat voivat rakentaa itselleen mielenkiintoisen kokonaisuuden.

Luentoja on kuultu esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, Luoteisväylästä ja kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista; työpajojen aiheena ovat olleet muun muassa kalliomaalaukset, lumi ja jää, alkuperäiskansojen musiikki ja musta hiili. Opiskelijat ovat vierailleet UArctic-kongressissa Helsingissä sekä jäänmurtaja Polariksella. He ovat myös isännöineet ivalolaisten lukiolaisten vierailua Helsinkiin, ja keväällä he matkustavat Rovaniemelle sekä Ivaloon ja Inariin. Muutama kurssin opiskelija pääsee myös avustajiksi Espoossa maaliskuussa pidettävään Arktisen neuvoston kokoukseen.

Opiskelija voi itsekin ehdottaa aihepiiriin liittyviä tehtäviä osaksi kurssisuoritustaan. Hän voi esimerkiksi katsoa arktisiin kysymyksiin keskittyvän dokumentin ja raportoida siitä tai käydä aihepiiriin kytkeytyvässä taidenäyttelyssä. Kurssin opintosuoritukset pisteytetään, ja kurssi on suoritettu, kun riittävä määrä pisteitä on koossa.

Arktinen kurssi vaatii omistautuneita opiskelijoita ja opettajia sekä yhteistyötä

Tällä hetkellä kurssia suorittaa noin 40 opiskelijaa, ja ensimmäinen kurssisuoritus valmistuu aivan näinä päivinä. Kurssin opettajat Minna Hautaniemi ja Katja Hyry kertovat, että kurssi[KA1] on opiskelijalle vaativa, sillä se edellyttää opiskelijoilta tavallista enemmän itsenäistä työtä ja vastuunkantoa. Opiskelijoiden täytyy asettaa itselleen tavoitteita ja pitää huolta, että kurssi tulee tehtyä. Toisaalta he kertovat, että kurssilla opettajat voivat tarjota tukea ja neuvoja yksilöidymmin. Valinnanvapaus on myös motivoiva tekijä. Kurssi siis vaatii opiskelijoilta aikaa ja omistautumista, mutta samalla myös palkitsee niitä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita.

Luonnontiedelukion rehtori Timo Hartikka kuitenkin muistuttaa, että kurssi vaatii onnistuakseen myös omistautuneita opettajia. ”Kurssi vaatii opettajia, jotka pistävät itsensä likoon”, rehtori toteaa.

Innostuneiden opiskelijoiden ja opettajien lisäksi tarvitaan kuitenkin myös yhteistyötä ja resursseja. Koulu ei yksin pysty järjestämään tällaista kurssia, kertovat Hautaniemi ja Hyry. Arktinen kurssi onkin saanut tukea monelta suunnalta. Yhtenä puhujana on esimerkiksi ollut ympäristöasiantuntija Tuuli Ojala ulkoministeriön arktisesta tiimistä, joka oli mukana myös kurssin suunnittelussa ja käynnistämisessä. Lisäksi kurssilla on ollut puhujina tutkijoita Helsingin yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta sekä toimittajia ja tietokirjailijoita.

Luonnontiedelukio ja ulkoministeriö Educa-messuilla

Monialaisia kurssikokonaisuuksia ei kannata järjestää aivan mistä vain aiheesta. Aiheen tulee olla ajankohtainen ja luontevasti esillä, jotta kurssista saadaan mahdollisimman kiinnostava ja hyödyllinen. Tällaisten aiheiden ja niiden asiantuntijoiden löytämiseksi tarvitaan kohtauspaikkoja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Luonnontiedelukion ja ulkoministeriön yhteistyö arktisen kurssin ympärillä on hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä. Helsingin luonnontiedelukio on ehdolla Vuoden koulutusteko -kunniamaininnan saajaksi Educa-messuilla tammikuussa, ja arktisen kurssin opettaja Minna Hautaniemi tulee kertomaan kurssista ulkoministeriön messupisteelle.

Arktinen kurssi tulee tänä lukuvuonna päätökseensä, kuten myös Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa. Keksimme kuitenkin heti uusia kursseja, joissa ulkoministeriö voisi olla mukana tarjoamassa asiantuntijuuttaan: miten olisi kurssi EU-puheenjohtajuudesta, Itämerestä tai ilmastonmuutoksesta? Jotta tällaiset kurssikokonaisuudet olisivat mahdollisia, eri toimijoiden tulee kohdata ja tehdä yhteistyötä. Eli kuten hellulaiset sen sanoivat: ideoita syntyy saman pöydän ääressä. Tällainen pöytä voisi löytyä vaikka Educa-messuilta.

Ulkoministeriö ja Helsingin luonnontiedelukio Educa-messuilla 25.–26.1.2019

 

Anni Kivioja

Kirjoittaja työskentelee konferenssiavustajana ulkoministeriön arktisessa tiimissä