Palkitulle tietokirjailijalle Jussi Pekkariselle ulkoministeriön arkisto on aarreaitta

Palkitulle tietokirjailijalle Jussi Pekkariselle ulkoministeriön arkisto on aarreaitta

Ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä tutkijana toimiva tietokirjailija Jussi Pekkarinen on yksi vuoden 2021 Tietokirjailijapalkinnon saajista. Pekkarinen on tehnyt jo vuosikymmeniä monipuolisesti töitä ulkoministeriön arkistojen parissa, joiden tutkimuksiin perustuvia tietoteoksia hän on julkaissut.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 30.10.2021. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnon saajat olivat (vasemmalta) Jussi Pekkarinen, Lasse Kosonen, Suvi Ahola, Pentti Paavolainen ja Anu Kantola. Palkinto jaettiin nyt 21. kerran. Kuva: Suomen Tietokirjailijat

Pekkarisen monista ansiokkaista töistä voidaan mainita yhdessä Juha Pohjosen kanssa kirjoitettu Ei armoa Suomen selkänahasta: ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1981 (Otava, 2005), jossa kuvataan riipaisevia ihmiskohtaloita kylmän sodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton vaihtelevissa suhteissa. Pekkarisen kirja Kohtu 4: Suomen Tallinnan-lähetystön historia (SKS, 2015) on harvinaisen monipuolinen ja värikäs kuvaus ulkoministeriön diplomatiasta Virossa eri aikoina. Teoksessa Ei pelkkää glamouria: UM 100 vuotta (Edita, 2018) kerrotaan virkamiesten ja diplomaattien eriskummallisista tehtävistä ja kurkistetaan näin virallisen protokollan taakse. Uusimmassa kirjassaan Diplomatian tuntemattomat tekijät: Ulkoministeriön puolisoyhdistyksen historia (Otava, 2021) Pekkarinen kuvaa, kuinka diplomaatin puoliso voi olla kokki, tarjoilija, siivoja, pyykkäri, autonkuljettaja ja matkaopas. Lisäksi puoliso edustaa ja on toki mukana tiedonhankinnassa.

Pitkäjänteistä tutkimustyötä

Palkintoperusteluissa todetaan, että Jussi Pekkarisen kirjat ovat huolellisen ja pitkäjänteisen tutkimustyön tulosta, ja niistä välittyy syvällinen tutustuminen lähdemateriaaliin. Pekkarinen osaa kuvata asiat harvinaisen selvästi ja ytimekkäästi muodostaen asioista ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Tietokirjailijana Jussi Pekkarinen tuo esille myös hauskoja sattumuksia vakavampien tapahtumien keskelle elävöittäen kirjoja omalla persoonallisella tyylillään.

“Olen työskennellyt UM:ssä 30 vuotta, ensin reilut kymmenen vuotta tietopalvelussa ja sen jälkeen suunnittelu- ja tutkimusyksikössä. Kaikki kirjoittamani teokset perustuvat UM:n arkistoon ja käsittelevät UH:n historiaa. Ministeriön arkisto on melkoinen aarreaitta. Sieltä löytyy paljon sellaistakin materiaalia, jonka ei voisi kuvitellakaan kuuluvan UM:n toimialaan.”

Tällä hetkellä Pekkarinen kertoo käyvänsä läpi poliittisia raportteja vuosilta 1918-1945. ”Miten lähettiläät onnistuivat tietolähteiden hankinnassa, tiedon keruussa ja analysoinnissa sekä sen välittämisessä Helsinkiin. Toisaalta: oliko raporteista apua päätöksenteossa, vai menivätkö ne suoraan arkistoon, kuten jotkut ovat valittaneet.”

Kiinnostavaa historiankirjoitusta ulkoasiainhallinnosta on siis jälleen odotettavissa.