Ministeri Virolaisen puhe Elintarvikepäivässä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen puhe Elintarvikepäivä 2018:ssa Helsingissä 15. toukokuuta 2018.

Muutosvarauksin.

Elin­tar­vi­ke­vie­jän si­ni­val­koi­set vah­vuu­det

Arvoisat kuulijat, hyvät elintarvikepäivän osallistujat,

Suomen Ulkoministeriön toiminta käynnistyi 1918 ja tänä vuonna juhlimme 100-vuotistaivalta. Koko tämän ajan Ulkoministeriö on tehnyt vienninedistämistyötä suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten hyväksi.  Tämä työ on alusta alkaen ollut monen toimijan yhteistyötä: muita viranomaisia, elinkeinoelämän, toimialojen ja ammatinharjoittajien etujärjestöjä sekä ennen kaikkea yrityksiä.

Kun ponnistamme maakunnista maailman markkinoille, tarvitaan monenlaista osaamista ja kyvykkyyttä.  Valtiollisen vienninedistämisen tarkoituksena on tukea toimialoja ja yrityksiä, joilla on edellytykset kansainvälistyä ja kasvattaa vientiämme ja siten meidän kaikkien hyvinvointia.

Tuotekehittely ja siihen liittyvä innovointi, viennin rahoitukseen liittyvät kysymykset, tietoon perustuva kohdemarkkinoiden valinta, kaupan esteet ja rajoitukset sekä tarvittavien yhteyksien luominen kuvaavat miten monimuotoisesta kokonaisuudesta viennin edistämisessä ja yritysten kohtaamien kaupan esteiden poistamisessa on kyse.

Kuusi vuotta sitten perustetun Team Finland -verkoston toiminnassa on juurikin kyse vienninedistämisen eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistämisestä ja täydentämisestä. Yhteistyö ja sen kehittäminen ei ole itseisarvo, vaan keino palvella suomalaisia yrityksiä tuloksellisemmin. Meidän pitää pystyä tarjoamaan kasvuhaluisille ja -kykyisille yrityksille katkeamaton palveluprosessi kotipaikkakunnalta kohdemarkkinoille.

Tänä päivänä tarjoamme suomalaisille yrityksille yhteyksien luomista, markkinatietoa ja neuvontaa Ulkoministeriön edustustojen ja Business Finlandin yhdessä muodostamien ulkomaantiimiemme kautta. Olemme panostaneet palvelutoiminnan kehittämiseen ja edustustoverkoston toiminnan tehostamiseen, jotta teidän pääsynne uusille markkinoille olisi mahdollisimman joustavaa.

Haluamme luonnollisesti tietää, miten palvelumme toimivat. Yhtenä merkkinä oikeasta suunnasta kuvaa Team Finland -palveluita käyttäneiden yritysten viennin arvon positiivinen kehitys kuluneen kuuden vuoden aikana.

Elintarvikevientimme on tunnetusti altis erilaisille markkinahäiriöille ja yleisille maailmanpolitiikan suhdanteille. Elintarvikeala on ja tulee jatkossakin olemaan erittäin tärkeä vientitoimiala, johon liittyy haasteiden lisäksi erittäin suuri potentiaali.

Suomen elintarvikevienti on nyt merkittävässä kasvussa Venäjän vastapakoteongelmien jälkeen. Vientikielto Venäjälle taisi olla meille terveellinen herätys. Tuolloin yksi kriisitoimenpide oli lisärahoitus vienninedistämiseen. Nykyhallitus on jatkanut samalla linjalla.

Elintarvikevientimme kokonaisarvo ylitti viime vuonna 1,6 miljardin euron rajan. Kasvua oli kunnioitettavat 11 %. Venäjän viennissä syntynyt vaje on kurottu kiinni noin kolmessa vuodessa ja nyt on aika hakea rohkeasti vielä suurempaa kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.

Suomalaisen maatalouden raaka-aineiden jatkojalostuksen turvaaminen ja volyymin kasvattaminen edellyttää viennin kasvua. Uusia markkinoita tarvitaan kipeästi, jotta elintarviketeollisuutemme kannattava toiminta voidaan turvata.

Suomalaisista elintarvikealan PK-yrityksistä vain noin 13 % toimii kansainvälisillä markkinoilla, ja näiden pk-yritysten viennin osuus liikevaihdosta vaihteli 5–10% välillä. Luvut kertovat, että tekemistä riittää.

Hyvät kuulijat,

Meiltä löytyy hienoja yrityksiä esimerkiksi kasviproteiinisektorilta, joilla on alusta saakka ollut katse maailmalla. Härkäpapua viljelläänkin jo yhtä suurella alalla kuin perunaa, vaikka viljelyteknisesti se on paljon hankalampi. Meidän pitääkin auttaa rohkeita yrityksiä menestymään. Vientiponnistelujen lisäksi tarvitaan toimia innovatiivisuuden, osaamisen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Suurin osa viennistämme kohdistuu edelleen EU-alueelle, mutta uusien markkinoiden avaus ja kasvu, esimerkiksi Aasiassa, on erittäin lupaavaa. Se on seurausta aktiivisesta ja systemaattisesta työstä. Esimerkiksi Suomen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut 47 % viimeisten kahden vuoden aikana, kiitos vapaakauppasopimusten.

EU:n vapaakauppasopimuksilla on suuri merkitys uusien markkinamahdollisuuksien avaajana ja kaupanesteiden purkamisessa.

Ensi vuonna astuu voimaan EU - Japani vapaakauppasopimus. Tällä hetkellä Japani soveltaa korkeita tulleja usealle elintarviketuotteelle. Japani on EU:n neljänneksi tärkein maatalous- ja elintarviketuotteiden vientimarkkina noin kuudella miljardilla eurolla vuodessa ja arvioiden mukaan sopimus voi jopa kolminkertaistaa elintarvikkeiden viennin.

Japani on erittäin potentiaalinen maa suomalaisille elintarvikeviejille, sillä siellä on korkea ostovoima ja 127 miljoonaa terveys- ja laatutietoista kuluttajaa, sekä lisäksi suomalaisilla elintarvikkeilla on Japanissa hyvä maine.  Puhtaan luonnon ja aitouden siivittämänä esimerkiksi Jymy-luomujäätelö on saanut myyntiluvan Japaniin.

Hyvät kuulijat,

Suomen elintarvikeviennin yksi kiistaton vahvuus on se, että meillä on tarjottavana poikkeuksellisen kilpailukykyisiä ja innovatiivisia elintarvikkeita.

  • Maailman elintarviketrendit suosivat myös terveysvaikutteisia, turvallisia, puhtaita ja luonnollisia tuotteitamme ja houkuttelevat ostajia laajasti
  • Funktionaaliset ja terveyttä edistävät tuotteet, laktoosittomat ja gluteenittoman tuotteet, marjajalosteet arktisella vivahteella, innovatiiviset meijerituotteet, suomalaiset viljatuotteet (erityisesti kaura), antibioottivapaat lihatuotteet, salmonellavapaus ja korkealaatuiset alkoholituotteemme kiinnostavat kuluttajia kaikkialla
  • Myös huipputason ruokaturvallisuus, eläinten hyvinvointi ja todistetusti maailman puhtain ilma sekä uusiutuvat ja puhtaat vesivarantomme lisäävät suomalaisten tuotteiden houkuttelevuutta

Korkealuokkaiset ja innovatiiviset tuotteet eivät kuitenkaan yksin riitä uusien markkinoiden valtaamiseen. Tarvitaan myös aktiivista myynti- ja markkinointityötä, ja elintarvikeviennissä tämä vaatimus on poikkeuksellisen kiistaton.

Hyvä kuulijat,

Teille lienee tuttu Food from Finland -kasvuohjelma, joka on elintarvikealan keskeisin vienninedistämisen työkalu. Esimerkiksi kaura-, alkoholi-, ja marjatuoteklustereissa keskenään kilpailevat yritykset osallistuvat yhdessä erilaisiin vientiä edistäviin tapahtumiin ja toimintoihin. Yrityksiä on mukana start upeista suuriin.

Food From Finland on yksi kaikkein parhaiten toimivista kasvuohjelmistamme. Sen avulla on onnistuttu avaamaan markkinoita noin 80 yrityksen elintarvikeviennille noin 15 eri maassa. Päämarkkinat, joilta kasvua haetaan, ovat Saksa ja Skandinavian maat sekä Aasiassa Kiina, Hongkong, Japani ja Etelä-Korea.

Food From Finlandin tavoite on kunnianhimoinen: elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on myös lisätä yritysten välistä yhteistyötä ja synnyttää noin 5000 uutta työpaikkaa.

Kevättalven aikana yrityksiltä ja vienninedistämismatkoilla saamani palaute on, että yritykset ovat erittäin tyytyväisiä delegaatiomahdollisuuksiin, mukaan lukien messut.

Paikallisen tietotaidon merkitys kasvaa, kun messukontakteista tulisi edetä kauppoihin ja tässä pk-yritykset tarvitsevat tukea.

Hyvät kuulijat,

Arvioiden mukaan globaalin tuotannon tulisi kasvaa 70 % vuoteen 2050 mennessä, jotta väestönkasvun tuomaan ruuan kysyntään voidaan vastata. Ruoka on maailmanlaajuinen kasvuala ja sitä se tulee olemaan Suomessakin. Meidän tuleekin löytää omat vahvuutemme tulevina vuosikymmeninä ja valita panostuksemme.

 Myös elintarvikealalla pelkkä kasvu ei riitä, sen on tapahduttava kestävästi. Haluan kannustaa teitä kaikkia rohkeaan ja innovatiiviseen tulevaisuuden visiointiin. Sitä tarvitaan, jotta jatkossakin kuluttajien päivittäiset valinnat kohdistuvat suomalaisiin tuotteisiin.

Kuluttajien valinnat elävät ajassa. Usein ruoka ei ole vain pakollinen ravinnonlähde vaan siitä halutaan terveellinen ravintoelämys ja tämän trendin siivittämänä suomalainen elintarviketeollisuus maailmalla liitää tulevaisuudessakin.

Jos katsomme kauemmas tulevaisuuteen, puntarissa alkaa yhä enemmän painaa globaalin kestävyyden haasteet. Vaikka Suomessa jokin tuotantomuoto on kestävämmällä pohjalla kuin muissa maissa ja usean perheen elinkeino on alan menestyksestä kiinni, emme saa sulkea silmiä tulevalta. 3D-printattu keinoliha tai jätteistä tehty jauhelihapihvi voi joitain vielä naurattaa, mutta korkean osaamisen maana Suomi olisi syytä nähdä kehityksen kärkijoukoissa. Keinolihan kaltaisia innovaatioita on jo vuosia kehitetty ympäri maailmaa. Suomen tulee olla se, joka haluaa käyttää tieteen ja teknologian mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Perinteistä alkutuotantoa ja uusia innovaatioita ei pidä nähdä vastakkainasettelevana joko-tai-kysymyksynä, vaan niistä voi kummastakin löytää omat vahvuutensa ja kilpailukykytekijät. Ilmastonmuutoksen tai geeniteknologian myötä myös perinteinen maatalous voi kukoistaa pohjoisilla leveyksillä.

Alkutuotannon ja teollisuuden rajamaastot hälvenevät, kun tulevaisuudessa ei tarvita samalla tavalla elävää eläintä pihviä varten, vaan sen voi tuottaa laitumen sijaan laboratorio-olosuhteissa – jopa vain ilmasta ja sähköstä kuten suomalaisen Solar Foodsin konseptissa.

Elintarviketeollisuuden vastuu korostuu entisestään, kun teollisuuden rooli kasvaa teknologisen kehityksen myötä, sillä ravitsemuksen laadulla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Kamppailemme samaan aikaan vakavien yli- ja aliravitsemusten kanssa, ja tähän on yhdessä löydettävä tasapaino.

Hyvät kuulijat,

Suomalaisella elintarvikealalla on erittäin suuret mahdollisuudet kasvattaa tuotteidensa kysyntää ja myyntiä. Määrällä tai hinnalla emme tule pärjäämään. Vahvuuksiamme ovat erityisesti puhtaus, turvallisuus sekä innovatiivisuus. Nämä ovat kaikki maailmanlaajuisia trendejä.

Viennin kasvun vauhdittaminen edellyttää yhteisiä ponnisteluita ja tarvitsemme erityisesti:

1)  lisää PK-yrityksiä jotka panostavat pitkäjänteisesti vientiin sekä panostusta vientimyyntiin

2)  lisää tuotteita jotka on kehitetty alusta alkaen vientimarkkinoille

3) korkeamman jalostusarvon tuotteita

  • edelleen merkittävänä pysyvän raaka-aineviennin rinnalle tarvitaan esimerkiksi konseptoituja kuluttajatuotteita (suomalaisista tuoteryhmistä erittäin hyvin ovat onnistuneet konseptoinnissa ja brändäyksessä alkoholisektorin yritykset)

4) lisää yhteistyötä yritysten välille vientiponnisteluissa yhteen hiileen puhaltamista

Hyvät kuulijat,

Elintarvikealalla katse on suunnattu tulevaan ja maailmalle. Me ymmärrämme, että kansainvälisyys, innovaatiot ja osaamisen kehittäminen ovat niitä kulmakiviä, johon niin koko elintarvikeketjun kuin koko Suomen tulevaisuus pitää rakentaa. Pidetään ruokaan liittyvät arvot, jotka huomioivat niin ihmisen kuin ympäristön hyvinvoinnin, ja tehdään rohkeasti töitä niiden eteen päivittäin.

Toivotan erinomaista jatkoa yhteisille ponnisteluillemme elintarvikeviennin kasvun vauhdittamiseksi sekä antoisaa elintarvikepäivää.

kauppa